» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Rahojen sekoittuminen yhteiselle tilille tai yhteisen omaisuuden hankinta ei automaattisesti poista niiden avio-oikeudesta vapaata asemaa. Se voi kuitenkin vaikeuttaa sen osoittamista, että nykyinen omaisuus on tullut avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tilalle. Omaisuus on avio-oikeudesta vapaata vain, jos sille on laillinen peruste, kuten avioehto tai testamentin tai lahjakirjan avio-oikeuden poissulkeva määräys. Vapaan omaisuuden tilalle tullut omaisuus on avio-oikeudesta vapaata suoraan lain nojalla, kun sen yhteys alkuperäiseen omaisuuteen voidaan riittävästi osoittaa (avioliittolain 35 §:n 2 momentti). Jos omaisuutta ei voida enää riittävästi yksilöidä, sen avio-oikeudesta vapaata asemaa ei välttämättä voida osoittaa. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2008:40 arvioitiin tällaista tilannetta.
Pelkkä alkuperä ei riitä
Avio-oikeus koskee lähtökohtaisesti kaikkea puolisoiden omaisuutta: ennen avioliittoa hankittua, avioliiton aikana ansaittua sekä perintönä, lahjana ja testamentilla saatua omaisuutta (avioliittolain 35 §). Avio-oikeus ei muuta omaisuuden omistusta. Se tarkoittaa, että osituksessa kummankin puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan ja puolisoiden säästöjä verrataan tasinkoa määritettäessä.
Avio-oikeudesta vapaata on vain omaisuus, jolle on jokin näistä perusteista:
- avioehto, joka on rekisteröity Digi- ja väestötietovirastossa (41 ja 44 §);
- lahjakirjan, testamentin tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksen avio-oikeusmääräys;
- edellä mainitun omaisuuden tilalle tullut omaisuus (35 §:n 2 momentti);
- omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentilla avioeroasian vireilletulon jälkeen tai avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi.
Avioeroasian vireilletulon jälkeen saadun omaisuuden avio-oikeudesta vapaa asema voi kuitenkin muuttua, jos avioeroasia raukeaa muusta syystä kuin puolison kuoleman vuoksi.
Tästä seuraa tärkeä asia: perintö ilman testamentin avio-oikeuden poissulkevaa määräystä on avio-oikeuden alaista, vaikka sen alkuperä olisi täysin selvä. Sama koskee ennen avioliittoa hankittua omaisuutta, jos avioehtoa ei ole. Alkuperän näyttämisellä on siis merkitystä erityisesti silloin, kun vapauttava peruste on olemassa ja pitää osoittaa, mitä omaisuutta on tullut alkuperäisen omaisuuden tilalle. Alkuperällä voi olla merkitystä myös silloin, kun pyydetään osituksen sovittelua.
Sijaan tullut omaisuus ja tuotto ovat eri asioita
Sijaan tullut omaisuus tarkoittaa sitä, mitä avio-oikeudesta vapaalla omaisuudella on saatu tilalle. Jos myyt testamentilla vapaaksi määrätyn mökin ja ostat myyntituloilla osakkeita, osakkeet ovat lähtökohtaisesti avio-oikeudesta vapaita. Määräyksessä ei tarvitse erikseen mainita sijaan tullutta omaisuutta, koska avio-oikeudesta vapaa asema seuraa suoraan laista (35 §:n 2 momentti).
Tuotto on eri asia. Vapaan omaisuuden korot, osingot ja vuokratulot ovat avio-oikeuden alaisia, ellei avioehdossa, lahjakirjassa tai testamentissa ole erikseen määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tuottoon (35 §:n 2 momentti). Jos osingot on maksettu samalle tilille kuin vapaa pääoma, ne on pystyttävä erottelemaan pääomasta.
Kuka näyttää ja mitä
Riita-asiassa asianosaisen on näytettävä ne seikat, joihin hänen vaatimuksensa perustuu (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 2 §). Puolison, joka väittää omaisuutta avio-oikeudesta vapaaksi, kannattaa siksi pystyä osoittamaan neljä asiaa:
- mihin vapauttava peruste perustuu, esimerkiksi testamentin avio-oikeusmääräys;
- mitä omaisuutta hän sai ja milloin;
- miten rahat ovat kulkeneet ja mihin ne on käytetty;
- mikä nykyisestä omaisuudesta on tullut niiden tilalle.
Näyttöä arvioidaan kokonaisuutena vapaan todistusharkinnan perusteella (oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 1 §). Yksittäisen asiakirjan puuttuminen ei välttämättä ratkaise asiaa, jos muu selvitys on riittävää. Mitä useammin rahat ovat siirtyneet yhteisten tilien kautta ja sekoittuneet muihin varoihin, sitä vaikeampaa niiden alkuperän ja jäljellä olevan määrän osoittaminen yleensä on. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, riittääkö näyttösi omaisuuden alkuperästä.
Asiakirjat, joilla ketju rakennetaan
- avioehtosopimus ja Digi- ja väestötietoviraston rekisteröintimerkintä;
- testamentti ja lahjakirja; lahjakirjan avio-oikeuden poissulkevan määräyksen on täytettävä avioliittolain muotovaatimukset eli lahjakirjan on oltava päivätty, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama (66 §);
- perukirja ja perinnönjakokirja, joista näkyy, mitä ja milloin sait;
- kauppakirjat, lainhuuto- ja osakeluettelotiedot;
- tiliotteet rahojen saapumisesta ja siirrosta sekä sijoitusraportit;
- lainasopimukset ja maksutositteet;
- puolisoiden yhdessä laatima luettelo irtaimesta omaisuudesta, johon on merkitty avio-oikeudesta vapaa omaisuus (60 §, 66 §).
Jos riita syntyy puolison kuoltua, perukirjaan on merkittävä, mihin toisen puolison avio-oikeudesta vapaa omaisuus perustuu (perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti).
Kolme erilaista tilannetta
Esimerkki 1: Saat 100 000 euron perinnön. Testamentissa avio-oikeus on suljettu pois. Rahat tulevat omalle tilillesi, ja ostat niillä kokonaan 100 000 euron kesämökin. Kun testamentti, tiliote ja kauppakirja näyttävät ketjun, mökki on avio-oikeudesta vapaata sijaan tullutta omaisuutta.
Esimerkki 2: Sama perintö maksetaan puolisoiden yhteiselle tilille. Samalta tililtä maksetaan viiden vuoden ajan arkimenoja, ja sinne tulevat molempien palkat. Erossa tilillä on 20 000 euroa. Avio-oikeuden poissulkeva peruste on olemassa, mutta varojen sekoittuminen voi vaikeuttaa sen osoittamista, kuinka suuri osa jäljellä olevasta saldosta on perintövaroja. Asia ratkaistaan esitetyn selvityksen perusteella.
Esimerkki 3: Saat perinnön ilman testamenttia ja pidät sen omalla tililläsi. Alkuperä on täysin selvä, mutta perintö on silti avio-oikeuden alaista, koska vapauttavaa perustetta ei ole. Jos saat perinnön vasta avioeroasian vireilletulon jälkeen, se on kuitenkin avioliittolain 90 §:n nojalla avio-oikeudesta vapaata. Tämä edellyttää, ettei avioeroasia raukea muusta syystä kuin puolison kuoleman vuoksi.
Kun vapaita rahoja käytetään yhteiseen kotiin
Jos käytät avio-oikeudesta vapaata rahaa sellaisen omaisuuden parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, omaisuus ei muutu avio-oikeudesta vapaaksi. Voit kuitenkin saada osituksessa vastiketta eli hyvitystä (92 §). Vastaavasti jos avio-oikeuden alaista omaisuutta on käytetty vapaan omaisuuden hankkimiseen tai parantamiseen, toinen puoliso voi saada vastiketta (95 §).
Jos perintörahoilla on lyhennetty yhteisen asunnon asuntolainaa, tilanne on arvioitava erikseen. Lainan lyhentäminen vähentää asunnon velkaa, mutta se ei välttämättä ole avioliittolain 92 §:ssä tarkoitettua omaisuuden parantamista. Arviointiin voivat vaikuttaa esimerkiksi asunnon omistussuhteet, lainanottajat ja se, miten lainanlyhennykset on sovittu puolisoiden kesken. Myös osituksen sovittelun edellytyksiä voidaan joutua arvioimaan. Tällaisessa tilanteessa kannattaa koota maksutositteet ja hankkia juridinen arvio ennen ositusneuvotteluja.
Irtaimet esineet ratkaistaan omalla säännöllään. Jos ei voida selvittää, kumman omaisuuteen jokin irtain esine kuuluu, puolisoiden katsotaan omistavan sen yhdessä yhtä suurin osuuksin (avioliittolain 89 §). Säännös koskee esimerkiksi huonekaluja. Rahavarojen omistusta ja alkuperää arvioidaan muun näytön perusteella.
Mitä toinen puoliso yleensä väittää
Toinen puoliso voi vedota siihen, että testamentissa tai lahjakirjassa ei ole avio-oikeuden poissulkevaa määräystä, että lahjakirjasta puuttuu päiväys tai vaadittu todistaja, että rahat käytettiin yhteisiin menoihin tai että osa varoista on tuottoa. Asemaasi vahvistavat päivätyt asiakirjat, kattavat tiliotteet ja se, että vapaat varat on pidetty erillään muista varoista. Asemaasi heikentävät yhteiskäyttö, puuttuvat välivaiheet ja pelkkä muistitieto.
Jos näyttö ei riitä: sovittelu
Jos omaisuuden avio-oikeudesta vapaata asemaa ei saada osoitettua, ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi siinä perusteetonta taloudellista etua. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi avioliiton kesto ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden ja omaisuuden kartuttamisen hyväksi.
Sovittelussa voidaan määrätä, että tietty omaisuus, jonka puoliso on omistanut avioliittoon mennessään tai saanut avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentilla, on kokonaan tai osaksi avio-oikeudesta vapaata (avioliittolain 103 b §). Sovittelu on tapauskohtaista harkintaa, eikä se ole automaattinen seuraus siitä, että omaisuuden alkuperän osoittaminen on vaikeaa. Jos haluat juristin laativan sovitteluvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Sovittelua voidaan vaatia ositusta toimitettaessa. Jos pesänjakaja on jo toimittanut osituksen, sovittelua koskeva vaatimus voidaan esittää osituksen moitetta koskevassa oikeudenkäynnissä. Pesänjakajan toimittamaa ositusta on moitittava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta (avioliittolain 103 b §:n 3 momentti ja 106 §).
Missä riita ratkaistaan
Jos puolisot eivät sovi, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Pesänjakaja ratkaisee ositusta toimittaessaan myös sen, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin, esitetyn selvityksen perusteella (98 §, perintökaaren 23 luku). Pesänjakajan toimittamaa ositusta on moitittava käräjäoikeudessa kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta (106 §, perintökaaren 23 luvun 10 §).
Odottaminen voi heikentää mahdollisuuksia esittää tarvittavaa näyttöä. Avioeron jälkeen avio-oikeus vanhentuu 10 vuoden kuluttua siitä, kun avioeropäätös on tullut lainvoimaiseksi, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajaa osituksen toimittamiseksi (103 c §). Uutta vanhentumissäännöstä sovelletaan 1.6.2026 alkaen. Ennen tätä päivää lainvoimaiseksi tulleissa avioeroissa avio-oikeus vanhentuu kuitenkin aikaisintaan 1.6.2031, jollei puolisoiden välillä ole sovittu pidemmästä määräajasta.
Näin ehkäiset näyttöriidan
- Pidä avio-oikeudesta vapaat varat omalla, erillisellä tilillä.
- Säilytä testamentti, lahjakirja, perukirja ja tiliotteet saantohetkestä lähtien.
- Kirjaa jokainen varojen käyttötarkoituksen muutos, kuten myynti, sijoitus tai asunnon osto, ja säilytä sitä koskevat tositteet.
- Pyydä lahjanantajaa tai testamentin tekijää mainitsemaan määräyksessä myös tuotto.
- Jos haluat suojata ennen avioliittoa hankitun tai ilman avio-oikeuden poissulkevaa määräystä saadun omaisuuden, voitte tehdä avioehdon (41 §). Avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioeroasian vireilletulon jälkeen (44 §:n 2 momentti).
Milloin juristista on hyötyä
Juristista on hyötyä ennen ositusneuvotteluja, kun summat ovat suuria tai toinen puoliso kiistää omaisuuden alkuperän. Juristi tarkistaa, onko testamentissa, lahjakirjassa tai avioehdossa pätevä määräys ja kattaako se myös omaisuuden tuoton. Hän kokoaa asiakirjoista selvityksen varojen alkuperästä ja arvioi, kannattaako vaatia vastiketta tai osituksen sovittelua. Tarvittaessa hän auttaa hakemaan pesänjakajaa ja huolehtii osituksen moitetta koskevan määräajan noudattamisesta.
Kysymyksiä ja vastauksia
Pankki ei enää anna vanhoja tiliotteita. Menetänkö mahdollisuuden näyttää alkuperän?
Et välttämättä. Näyttö arvioidaan kokonaisuutena, joten myös perukirja, perintöverotuspäätös, kauppakirjat, sijoitusraportit ja todistajien kertomukset voivat tukea väitettäsi. Mitä enemmän varojen kulkua koskevia välivaiheita puuttuu, sitä vaikeampaa alkuperän osoittaminen kuitenkin yleensä on. Jos et ole varma, mitkä asiakirjat riittävät näytöksi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Voimmeko vielä avioliiton aikana sopia, että sekoittuneet perintörahat ovat vapaita?
Voitte tehdä avioehdon, jolla tietty omaisuus suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle (41 §). Avioehto on jätettävä rekisteröitäväksi ennen kuin avioeroasia tulee vireille. Avioehdossa omaisuus kannattaa yksilöidä tarkasti, jotta myöhemmin ei synny epäselvyyttä siitä, mitä omaisuutta ehto koskee.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
