Minilex - Lakipuhelin

Avioehto avioliitossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Aviopuolisoilla on avioliiton myötä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus konkretisoituu käytännössä vasta ositusperusteen synnyttyä eli joko puolisoiden erotessa tai toisen puolison kuollessa. Osituksessa aviopuolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Varakkaampi osapuoli joutuu tällöin maksamaan tasinkoa vähemmän omistavalle osapuolelle. Avio-oikeuden mukaiseen ositukseen on kuitenkin mahdollista vaikuttaa avioehdolla, joka voidaan tehdä joko kihlakumppaneiden kesken ennen avioliiton solmimista tai aviopuolisoiden kesken avioliiton aikana.

Avioehdon sisällöstä

Avioehdolla voidaan määrätä avio-oikeuden rajaamisesta tietyn omaisuuden osalta tai avio-oikeuden poistamisesta kokonaan. Yleisesti avioehtosopimuksessa avio-oikeus suljetaan pois kokonaisuudessaan. Avioehto voi koskea joko molempia tai vain toista osapuolta, ja se voidaan määritellä koskemaan tulevaisuudessa syntyvää tai jo olemassa olevaa omaisuutta. Avio-oikeus voidaan esimerkiksi poissulkea vain puolison ennen avioliittoa saadun tai ansaitun omaisuuden osalta. Avioehtoon on mahdollista myös liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Täten puolisolla säilyy avio-oikeus toisen omaisuuteen, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. Avioehdolla voidaan toisaalta palauttaa myös takaisin avio-oikeuden mukainen oikeus, mikäli se on avioehdolla rajattu aiemmin pois.

Muotovaatimukset ja puolison oikeustoimikelpoisuus

Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja sitä koskevat tiukat muotovaatimukset. Avioehto on päivättävä ja molempien puolisoiden allekirjoitettava. Lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava avioehto oikeaksi. Jotta puoliso voi itse solmia avioehdon, on hänen oltava täysi-ikäinen ja oikeustoimikelpoinen eli hänen toimintakelpoisuuttaan ei ole esim. sairauden vuoksi rajoitettu. Puolison tai kihlakumppanin ollessa vajaavaltainen avioehtosopimuksen tekoon tarvitaan edunvalvojan kirjallinen suostumus. Sama sääntö koskee henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on rajattu.

Rekisteröinti ja voimaantulo

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Avioehto on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se voi tulla voimaan. Ilmoitus avioehdon rekisteröimisestä on tehtävä kirjallisesti. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai kihlakumppaneista toista kuulematta. Ilmoitukseen on liitettävä alkuperäinen kappale avioehtosopimuksesta. Avioehdon rekisteröinti voidaan suorittaa missä tahansa virastossa puolisoiden asuin- ja kotipaikkakunnasta riippumatta. Rekisteröinnille ei ole avioliiton aikana mitään varsinaista määräaikaa, mutta on huomioitava, että avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi avioliiton jo purkauduttua.

Sovellettavan lain määrittäminen avioehdossa

Pääsäännön mukaan avioliiton varallisuussuhteista säädetään siinä maassa, jossa on aviopuolisojen kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Toisaalta avioehtosopimuksessa voidaan määritellä myös siitä, minkä maan lakia varallisuussuhteisiin sovelletaan. Esimerkiksi puolisoiden edellisen kotipaikkakunnan maan lakia on mahdollista soveltaa puolisoiden varallisuussuhteisiin. Jos pariskunta esimerkiksi muuttaa pois Suomesta, voidaan avioehtosopimuksessa määrätä sovellettavaksi Suomen lakia. Olisikin suositeltavaa, että maininta sovellettavasta laista olisi sopimuksessa etenkin silloin, jos pariskunta asuu kauan ulkomailla.

Avioehdosta poikkeaminen

Avioehto ei ole absoluuttisesti sitova, vaan siitä voidaan poiketa, mikäli se johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällaisessa tilanteessa avioehto voidaan jättää osittain tai kokonaan huomioimatta. Avioehdon kohtuullistaminen on poikkeuksellinen keino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein. Avioehto on osapuolia sitova oikeustoimi ja aviovarallisuussuhteet puretaan lähtökohtaisesti sen mukaisesti.

Avioehtosopimuksella voidaan siis rajata toisen tai molempien puolisoiden avio-oikeutta. Sopimus voi koskea puolisoiden koko omaisuutta tai esimerkiksi vain tiettyä irtainta omaisuutta. Avioehtosopimuksen tekeminen voi olla järkevää etenkin siinä tilanteessa, jos toinen puolisoista on selkeästi toista varakkaampi. Avioehdon laatimiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä lakimiehiimme. 

Vinkit

-Avioehtoon voidaan sisällyttää myös ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta.

-Jo laadittua avioehtoa voidaan avioliiton aikana muuttaa laatimalla uusi avioehto.

Varoitukset

-Avioehtoa ei voida enää laatia pätevästi tai rekisteröidä avioliiton purkauduttua.

-Jos puoliso jälkikäteen kiistää allekirjoittaneensa avioehtosopimukseksi tarkoitetun asiakirjan, on hänen todistettava kiistämisensä peruste sillä uhalla, että avioehtoa pidetään pätevänä.

-Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä ei ole tutkia avioehdon muodollista pätevyyttä rekisteröintivaiheessa.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa