Minilex - Lakipuhelin

Avioehto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomen aviovarallisuusjärjestelmässä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus muodostuu puolisoiden välille heti vihkimisen jälkeen ja avioliiton jatkuessa normaalisti sillä ei ole varsinaista vaikutusta puolisoiden välillä. Avio-oikeus aktualisoituu avioliiton purkautumisen johdosta suoritettavassa omaisuuden osituksessa, jossa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Varakkaampi puoliso joutuu tällöin suorittamaan vähävaraisemmalle puolisolle tasoituseränä tasinkoa. Avio-oikeus kattaa lähtökohtaisesti kaiken puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaitun ja saadun omaisuuden, muun muassa mahdolliset perinnöt, lahjat, arpajaisvoitot ja yritysomaisuudet.

Avioehdon laatiminen

Puolisot voivat laatia halutessaan avioehdon, jonka avulla he voivat muuttaa edellä selostettua perusolettamaa valitsemallaan tavalla. Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta ei enää sitten kun avioero on saatettu vireille tai toinen puolisoista kuolee. Avioehtosopimuksessa voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan pois puolisoiden väliltä tai vain osittain. Avioehto voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintösaatavia. Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Sopimukseen on myös mahdollista liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Toisaalta taas avioehdolla voidaan myös palauttaa avio-oikeus kummankin omaisuuteen.

Avioehdon muotovaatimukset

Avioehtosopimusta koskevat ankarat muotovaatimukset. Jotta sopimus olisi pätevä, tulee sen olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen hyväksyminen. Esimerkiksi alaikäinen kihlakumppani ei voi solmia avioehtosopimusta ilman edunvalvojan myötävaikutusta.

Avioehdon rekisteröiminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se tulisi voimaan. Avioliiton jatkuessa normaalisti avioehdon rekisteröinnille ei ole periaatteessa mitään määräaikaa. Se voidaan siis rekisteröidä vuosienkin kuluttua sen laatimisesta. Rekisteröinnille on kuitenkin olemassa yksi ehdoton takaraja. Avioliiton purkauduttua toisen puolison kuolemaan tai avioeron tultua vireille avioehtoa ei voi jättää enää virastoon rekisteröitäväksi, vaikka sopimus itsessään olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana.

Ilmoitus avioehdon rekisteröimisestä on tehtävä virastolle kirjallisesti. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai kihlakumppaneista toista kuulematta. Ilmoitukseen on liitettävä alkuperäinen kappale avioehtosopimuksesta. Avioehtosopimuksen rekisteröinti voidaan suorittaa missä tahansa virastossa puolisoiden asuin- ja kotipaikkakunnasta riippumatta.

Avioehdon kohtuullistaminen

Avioehtoa voidaan poikkeuksellisesti kohtuullistaa osituksen sovittelussa. Osituksen sovittelun edellytys on, että osituksen toteuttaminen avioehdon mukaisesti johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Harkittaessa kohtuullistamista otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden tekemä työ yhteisen talouden hyväksi, omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Osituksen sovittelussa voidaan määrätä avioehdossa avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus osittain tai kokonaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Puolisolle voidaan siis myöntää avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, joka on avioehdon nojalla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Kohtuullisuus arvioidaan kussakin yksittäisessä tapauksessa erikseen. Avioehdon kohtuullistaminen on poikkeuksellinen keino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein.

Puolisot voivat tehdä avioehdon itse, mutta avioehto voi osoittautua monimutkaiseksi sopimukseksi laatia, ja silloin olisi syytä kääntyä osaavan asiantuntijan puoleen. Digi- ja väestötietoviraston tehtävä ei ole tutkia sopimuksen lain mukaisuutta siinä vaiheessa, kun sopimus sinne rekisteröidään, joten sopimuksen pätevyys ja lainmukaisuus olisi hyvä varmistaa jo sopimusta laatiessa. Avioehdon laatimiseen ja rekisteröimiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä lakimiehiimme!

Vinkit

-Avioehtosopimusta voidaan muuttaa laatimalla uusi avioehtosopimus, joka on voimaan tullakseen myös rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen kuin avioliitto on purkautunut toisen puolison kuolemaan tai ennen kuin avioeroasia on tullut vireille.

-Avioehtosopimukseen voidaan myös pätevällä tavalla liittää ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta, eli lahjailmoitus.

Varoitukset

-Avioehto-asiakirjan tekstistä vastannut puoliso ei voi vedota edukseen epäselvään sopimusehtoon, vaan sen tulkintatilanteessa on otettava myös toisen puolison oikeudet huomioon.

-Avioehdon kohtuullistamista ei ole mahdollista vaatia avioliiton aikana erillisessä oikeudenkäynnissä.

-Omaisuuden tuotto kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen riippumatta omaisuuden avio-oikeusluonteesta, ellei avioehdossa nimenomaisesti toisin määrätä.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa