- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomen aviovarallisuusjärjestelmässä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus muodostuu puolisoiden välille heti vihkimisen jälkeen ja avioliiton jatkuessa normaalisti sillä ei ole varsinaista vaikutusta puolisoiden välillä. Avio-oikeus aktualisoituu avioliiton purkautumisen johdosta suoritettavassa omaisuuden osituksessa, jossa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Varakkaampi puoliso joutuu tällöin suorittamaan vähävaraisemmalle puolisolle tasoituseränä tasinkoa. Avio-oikeus kattaa lähtökohtaisesti kaiken puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaitun ja saadun omaisuuden, muun muassa mahdolliset perinnöt, lahjat, arpajaisvoitot ja yritysomaisuudet.
Avioehdon laatiminen
Puolisot voivat laatia halutessaan avioehdon, jonka avulla he voivat muuttaa edellä selostettua perusolettamaa valitsemallaan tavalla. Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana, mutta ei enää sitten kun avioero on saatettu vireille tai toinen puolisoista kuolee. Avioehtosopimuksessa voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan pois puolisoiden väliltä tai vain osittain. Avioehto voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintösaatavia. Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Sopimukseen on myös mahdollista liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Toisaalta taas avioehdolla voidaan myös palauttaa avio-oikeus kummankin omaisuuteen.
Avioehdon muotovaatimukset
Avioehtosopimusta koskevat ankarat muotovaatimukset. Jotta sopimus olisi pätevä, tulee sen olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen hyväksyminen. Esimerkiksi alaikäinen kihlakumppani ei voi solmia avioehtosopimusta ilman edunvalvojan myötävaikutusta.
Avioehdon rekisteröiminen
Avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se tulisi voimaan. Avioliiton jatkuessa normaalisti avioehdon rekisteröinnille ei ole periaatteessa mitään määräaikaa. Se voidaan siis rekisteröidä vuosienkin kuluttua sen laatimisesta. Rekisteröinnille on kuitenkin olemassa yksi ehdoton takaraja. Avioliiton purkauduttua toisen puolison kuolemaan tai avioeron tultua vireille avioehtoa ei voi jättää enää virastoon rekisteröitäväksi, vaikka sopimus itsessään olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana.
Ilmoitus avioehdon rekisteröimisestä on tehtävä virastolle kirjallisesti. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai kihlakumppaneista toista kuulematta. Ilmoitukseen on liitettävä alkuperäinen kappale avioehtosopimuksesta. Avioehtosopimuksen rekisteröinti voidaan suorittaa missä tahansa virastossa puolisoiden asuin- ja kotipaikkakunnasta riippumatta.
Avioehdon kohtuullistaminen
Avioehtoa voidaan poikkeuksellisesti kohtuullistaa osituksen sovittelussa. Osituksen sovittelun edellytys on, että osituksen toteuttaminen avioehdon mukaisesti johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Harkittaessa kohtuullistamista otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden tekemä työ yhteisen talouden hyväksi, omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi, sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Osituksen sovittelussa voidaan määrätä avioehdossa avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus osittain tai kokonaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Puolisolle voidaan siis myöntää avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, joka on avioehdon nojalla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Kohtuullisuus arvioidaan kussakin yksittäisessä tapauksessa erikseen. Avioehdon kohtuullistaminen on poikkeuksellinen keino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein.
Puolisot voivat tehdä avioehdon itse, mutta avioehto voi osoittautua monimutkaiseksi sopimukseksi laatia, ja silloin olisi syytä kääntyä osaavan asiantuntijan puoleen. Digi- ja väestötietoviraston tehtävä ei ole tutkia sopimuksen lain mukaisuutta siinä vaiheessa, kun sopimus sinne rekisteröidään, joten sopimuksen pätevyys ja lainmukaisuus olisi hyvä varmistaa jo sopimusta laatiessa. Avioehdon laatimiseen ja rekisteröimiseen liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä lakimiehiimme!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Avioehtosopimusta voidaan muuttaa laatimalla uusi avioehtosopimus, joka on voimaan tullakseen myös rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen kuin avioliitto on purkautunut toisen puolison kuolemaan tai ennen kuin avioeroasia on tullut vireille.
-Avioehtosopimukseen voidaan myös pätevällä tavalla liittää ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta, eli lahjailmoitus.
Varoitukset
-Avioehto-asiakirjan tekstistä vastannut puoliso ei voi vedota edukseen epäselvään sopimusehtoon, vaan sen tulkintatilanteessa on otettava myös toisen puolison oikeudet huomioon.
-Avioehdon kohtuullistamista ei ole mahdollista vaatia avioliiton aikana erillisessä oikeudenkäynnissä.
-Omaisuuden tuotto kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen riippumatta omaisuuden avio-oikeusluonteesta, ellei avioehdossa nimenomaisesti toisin määrätä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa