Minilex - Lakipuhelin

Avioehto

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avioehto on kihlakumppanien tai puolisoiden välinen sopimus, jolla avio-oikeus suljetaan pois kokonaan tai osittain. Se vaikuttaa vain siihen, mitä omaisuutta tasataan osituksessa avioerossa tai puolison kuoltua. Avioehto ei muuta sitä, kuka omaisuuden omistaa, kuka vastaa veloista tai kuka perii (KKO 2000:100).

Suomen aviovarallisuusjärjestelmässä puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei sitä ole avioehdolla tai muulla määräyksellä rajoitettu. Avioliiton aikana avio-oikeudella ei yleensä ole käytännön merkitystä, vaan sen vaikutukset tulevat esiin osituksessa avioliiton päättyessä tai avioeron yhteydessä.

Avio-oikeuden vaikutukset tulevat esiin omaisuuden osituksessa, joka toimitetaan avioeron vireilletulon tai avioliiton purkautumisen jälkeen. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Varakkaampi puoliso joutuu tällöin suorittamaan vähävaraisemmalle puolisolle tasoituseränä tasinkoa.

Avio-oikeus kohdistuu lähtökohtaisesti kaikkeen puolison omaisuuteen riippumatta siitä, onko omaisuus hankittu ennen avioliittoa vai sen aikana. Avio-oikeus kattaa lähtökohtaisesti kaiken puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana ansaitun ja saadun omaisuuden, muun muassa mahdolliset perinnöt, lahjat, arpajaisvoitot ja yritysomaisuudet.
 

Avioehdon laatiminen

Puolisot voivat laatia halutessaan avioehdon, jonka avulla he voivat muuttaa edellä selostettua perusolettamaa valitsemallaan tavalla. Avioehdon voi tehdä joko ennen avioliittoa tai sen aikana. Se ei kuitenkaan tule voimaan, jos se toimitetaan rekisteröitäväksi vasta sen jälkeen, kun avioero on tullut vireille tai toinen puolisoista on kuollut.

Avioehtosopimuksella voidaan sulkea avio-oikeus puolisoiden väliltä pois kokonaan tai vain osittain. Avioehto voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintönä saamaa omaisuutta.

Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Sopimukseen on myös mahdollista liittää ehto, jonka mukaan avio-oikeus suljetaan pois vain siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron johdosta. Avioehtoa voidaan myöhemmin muuttaa tai se voidaan kumota kokonaan uudella avioehtosopimuksella.
 

Avioehdon muotovaatimukset

Avioehtosopimukselle on asetettu tiukat muotovaatimukset. Jotta sopimus olisi pätevä, tulee sen olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama (42 ja 66 §). Todistajien on oltava läsnä, kun sopimus allekirjoitetaan.

Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen hyväksyminen. Esimerkiksi alaikäinen kihlakumppani ei voi solmia avioehtosopimusta ilman edunvalvojan myötävaikutusta.
 

Avioehdon rekisteröiminen

Avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se tulee voimaan. Avioliiton jatkuessa avioehdon rekisteröinnille ei ole lähtökohtaisesti määräaikaa. Se voidaan siis rekisteröidä vuosienkin kuluttua sen laatimisesta.

Rekisteröinnille on kuitenkin olemassa yksi ehdoton takaraja. Puolison kuoltua tai avioeron tultua vireille avioehtoa ei voi enää jättää virastoon rekisteröitäväksi niin, että se tulisi voimaan, vaikka sopimus itsessään olisi pätevästi laadittu ennen avioliittoa tai sen aikana.

Ilmoitus avioehdon rekisteröimisestä on tehtävä virastolle kirjallisesti. Rekisteröinti-ilmoituksen voi tehdä kumpi tahansa puolisoista tai kihlakumppaneista toista kuulematta. Ilmoitukseen on liitettävä alkuperäinen kappale avioehtosopimuksesta. Avioehtosopimus rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa puolisoiden asuinpaikasta riippumatta.
 

Avioehdon kohtuullistaminen

Avioehtoa voidaan poikkeuksellisesti kohtuullistaa osituksen sovittelussa. Osituksen sovittelun edellytys on, että osituksen toteuttaminen avioehdon mukaisesti johtaisi toisen osapuolen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Harkittaessa kohtuullistamista otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden tekemä työ yhteisen talouden hyväksi, omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.

Osituksen sovittelussa voidaan määrätä avioehdossa avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus osittain tai kokonaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Puolisolle voidaan siis myöntää avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, joka on avioehdon nojalla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Kohtuullisuus arvioidaan kussakin yksittäisessä tapauksessa erikseen. Avioehdon kohtuullistaminen on poikkeuksellinen keino, johon ei ryhdytä vähäisin perustein.

Sovittelua voidaan vaatia myös silloin, jos ositus johtaisi siihen, että toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua (avioliittolain 103 b §:n 1 momentti). Vaatimus esitetään osituksessa tai sen jälkeen osituksen moitteen säännösten mukaan: pesänjakajan toimittamaa ositusta on moitittava kanteella kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta (103 b §:n 3 momentti, 106 § ja perintökaaren 23 luvun 10 §).

Puolisot voivat laatia avioehdon itse, mutta avioehdon laatiminen voi osoittautua monimutkaiseksi. Tällöin voi olla tarpeen kääntyä osaavan asiantuntijan puoleen. Digi- ja väestötietovirasto ei rekisteröinnin yhteydessä tutki avioehtosopimuksen sisällöllistä lainmukaisuutta, joten sen pätevyys ja lainmukaisuus on syytä varmistaa jo sopimusta laadittaessa.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Vinkit

  • Avioehtosopimusta voidaan muuttaa tekemällä uusi avioehtosopimus. Jotta uusi avioehto tulisi voimaan, se on rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa ennen kuin avioliitto on purkautunut puolison kuolemaan tai avioeroasia on tullut vireille.
  • Avioehtosopimukseen voidaan liittää myös ilmoitus puolisoiden välisestä lahjasta eli lahjailmoitus.
     

Varoitukset

  • Avioehtosopimuksen laatinut puoliso ei voi vedota edukseen epäselvään sopimusehtoon, vaan sen tulkintatilanteessa on otettava myös toisen puolison oikeudet huomioon.
  • Avioehdon kohtuullistamista ei voida vaatia avioliiton aikana erillisessä oikeudenkäynnissä.
  • Omaisuuden tuotto kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen riippumatta omaisuuden avio-oikeusluonteesta, ellei avioehdossa nimenomaisesti toisin määrätä.
     

Mitä avioehto ei muuta

Avioehdolla sovitaan vain avio-oikeudesta. Muita poikkeuksia puolisoiden omaisuussuhteisiin ei voi tehdä sopimuksella (avioliittolain 41 §:n 2 momentti). Siksi avioehto ei muuta näitä asioita:

  • Omistus. Kumpikin omistaa avioliiton aikana sen, minkä on itse hankkinut. Yhdessä omistettu omaisuus jaetaan erossa omistusosuuksien mukaan, vaikka avioehto olisi täydellinen (85 §:n 3 momentti).
  • Velat. Kumpikin vastaa lähtökohtaisesti omista veloistaan, ja yhdessä otetuista veloista vastataan yhdessä avioehdosta riippumatta (52 ja 53 §). Perheen elatusta varten otetusta velasta vastaavat molemmat puolisot, mutta toisen puolison yksin ottamasta rahalainasta, ei lähtökohtaisesti vastata yhdessä. Avioehtoa ei siis tarvitse tehdä velkojien vuoksi.
  • Puolison suostumus. Yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ei saa myydä ilman toisen puolison kirjallista suostumusta, vaikka asunto olisi avio-oikeudesta vapaata (38 ja 39 §).
  • Perintö. Avioehto ei vaikuta puolisoiden perintöoikeuteen eikä tee kenestäkään perillistä. Lesken oikeus jäädä asumaan yhteiseen kotiin säilyy, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa (perintökaaren 3 luvun 1 a §).
     

Avioehdon eri muodot

Laki ei nimeä avioehdon tyyppejä, mutta käytännössä avioehto on jokin seuraavista:

  • Täydellinen: kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen nykyiseen eikä myöhemmin saatavaan omaisuuteen. Erossa toimitetaan osituksen sijasta erottelu, jossa kumpikin pitää omansa (85 §:n 2 momentti).
  • Osittainen: avio-oikeus poistetaan vain tietystä omaisuudesta, esimerkiksi perinnöistä, ennen avioliittoa hankitusta omaisuudesta tai yritysvarallisuudesta. Muu omaisuus ositetaan tavalliseen tapaan.
  • Yksipuolinen: vain toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Sopimukseen tarvitaan silti molempien allekirjoitus.
  • Vain avioeron varalta: avio-oikeus on poissa erossa, mutta se säilyy kuoleman varalta.
  • Palauttava: aiemmalla avioehdolla poistettu avio-oikeus palautetaan kokonaan tai osittain (41 §:n 1 momentti).

Vain avioeron varalta tehdyn avioehdon pätevyydestä on korkeimman oikeuden ratkaisu. Puolisot olivat sopineet, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta, jos avioliitto päättyy eroon, mutta leskellä on avio-oikeus, jos avioliitto päättyy kuolemaan. Korkein oikeus piti avioehtoa pätevänä, koska laissa ei tyhjentävästi määritellä avioehdon sallittua sisältöä ja avioehto vaikuttaa ainoastaan ositukseen (KKO 2000:100). Ratkaisusta ei voi päätellä, että avio-oikeuden voisi sitoa mihin tahansa ehtoon, kuten eron syyhyn.
 

Myyty omaisuus ja sen tilalle tullut omaisuus

Kun omaisuus on avioehdolla rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle, myös sen tilalle tullut omaisuus on avio-oikeudesta vapaata suoraan lain nojalla (35 §:n 2 momentti). Jos myyt avioehdolla rajatun mökin, kauppahinta ja sillä ostettu asunto pysyvät avio-oikeuden ulkopuolella.

Tuoton, kuten vuokratulojen ja osinkojen, avio-oikeusasemasta on suositeltavaa määrätä avioehdossa nimenomaisesti. Käytännössä riita syntyy usein siitä, voiko tilalle tullutta omaisuutta enää tunnistaa, kun rahat ovat kulkeneet yhteisen tilin kautta. Säilytä siksi kauppakirjat ja tiliotteet.
 

Avioehto avioerossa

Kun avioeroasia on tullut vireille, ositus tai erottelu toimitetaan puolison vaatimuksesta. Avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus jätetään osituslaskelman ulkopuolelle. Jos kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toimitetaan osituksen sijasta erottelu.

Esimerkki: Annalla on 300 000 euroa ja Villellä 100 000 euroa. Ilman avioehtoa säästöt ovat yhteensä 400 000 euroa, joten kummankin osuus on 200 000 euroa: Anna maksaa Villelle tasinkoa 100 000 euroa. Täydellisen avioehdon kanssa kumpikin pitää oman omaisuutensa.

 

Avioehto puolison kuollessa

Kun puoliso kuolee, avioehto vaikuttaa siihen, mitä leski saa ennen perinnönjakoa. Ilman avioehtoa ositus toimitetaan lesken ja kuolinpesän välillä. Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa tasinkoa. Jos leski oli varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan vainajan perillisille (103 §:n 2 momentti).

Täydellinen avioehto ei siis yleensä paranna varakkaamman lesken asemaa, mutta se voi heikentää vähävaraisemman lesken asemaa poistamalla tämän oikeuden saada tasinkoa. Täydellisen avioehdon tilanteessa leski ei myöskään ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja (perintökaaren 18 luvun 1 §).

Esimerkki: Annalla on 300 000 euroa ja Villellä 100 000 euroa, ja heillä on yhteinen lapsi. Jos Anna kuolee eikä avioehtoa ole, Ville saa osituksessa tasinkoa 100 000 euroa, ja lapsi perii Annan jäljelle jäävän omaisuuden. Täydellisen avioehdon tapauksessa Ville ei saa tasinkoa, ja lapsi perii Annan koko omaisuuden.

Avioehto ei muuta perimisjärjestystä. Jos vainajalta ei jää lapsia tai heidän jälkeläisiään, leski perii hänet avioehdosta riippumatta, ellei testamentissa ole määrätty muuta (perintökaaren 3 luvun 1 §). Lesken kuoltua avioehto voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka suuren osan ensiksi kuolleen sukulaiset saavat (3 luvun 2 §).
 

Kun avioehto ei pädekään

Riita syntyy usein siitä, onko avioehtosopimus tehty laissa säädetyssä oikeassa muodossa. Korkeimman oikeuden tapauksessa puolisot olivat allekirjoittaneet avioehdon omasta tahdostaan, mutta todistajat eivät olleet läsnä allekirjoitettaessa. Avioehtosopimus oli pätemätön, eikä muotovirheeseen vetoamista pidetty oikeuden väärinkäyttönä (KKO 2021:28). Rekisteröinti ei korjaa avioehtosopimuksen muotovirhettä.

Avioehtosopimus voidaan tehdä avioliiton aikana, mutta sen voimaantulo edellyttää, että se jätetään rekisteröitäväksi ennen kuin avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia tulee vireille tai avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta. Ratkaisevaa on päivä, jona avioehtosopimus annetaan rekisteröitäväksi, ei sopimuksen allekirjoituspäivä eikä rekisteriviranomaisen käsittelypäivä (44 §:n 2 momentti).

Sama raja koskee avioliiton kumoamista koskevan asian vireilletuloa. Jos avioehtosopimus on pätemätön tai se ei ole tullut voimaan, ositus toimitetaan kuin avioehtoa ei olisi. Ennen vuotta 2020 avioehtosopimusten rekisteröinnistä vastasivat maistraatit.
 

Kun avioehdosta riidellään

Avioehdosta voi syntyä riitaa esimerkiksi avioeron yhteydessä. Toinen puoliso voi vedota avioehtoon, ja toinen puoliso voi taas riitauttaa sen. Riita voi koskea esimerkiksi avioehdon muotovaatimusten täyttymistä, sen rekisteröinnin ajankohtaa tai sitä, kuuluuko riidanalainen omaisuus avioehdon piiriin tai koskeeko avioehto omaisuuden tilalle tullutta omaisuutta.

Riitaa voi syntyä myös siitä, onko osituksen sovittelulle perusteita. Avioehtoon vetoavan puolison kannattaa koota avioehtosopimus, tiedot sen rekisteröinnistä, tiedot todistajista sekä kauppakirjat ja tiliotteet, joista omaisuuden alkuperä näkyy.

Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi avioliiton kesto sekä puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Jos puolisot eivät pääse sopuun, käräjäoikeus voi hakemuksesta määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen tai omaisuuden erottelun.
 

Milloin avioehto kannattaa tehdä

Avioehtoa kannattaa harkita erityisesti, kun

Jos tavoitteena on turvata lesken asemaa tai määrätä, kuka saa omaisuuden omistukseensa kuoleman jälkeen, avioehto ei yksin riitä, vaan tarvitaan testamentti.
 

Näin teet avioehdon

  1. Päättäkää tavoite: koskeeko avioehto kaikkea omaisuutta vai vain osaa siitä, molempia puolisoita vai vain toista ja avioeroa sekä kuolemaa vai ainoastaan avioeroa.
  2. Kirjatkaa rajattava omaisuus niin, että se voidaan myöhemmin tunnistaa, ja päättäkää, koskeeko rajaus myös omaisuuden tuottoa.
  3. Allekirjoittakaa päivätty sopimus kahden esteettömän todistajan ollessa paikalla.
  4. Toimittakaa avioehtosopimus alkuperäisenä Digi- ja väestötietovirastolle heti, ei vasta riidan uhatessa.
  5. Säilyttäkää rekisteröity avioehtosopimus ja omaisuuden alkuperää osoittavat asiakirjat.
  6. Tarkistakaa avioehdon ajantasaisuus, kun olosuhteet muuttuvat esimerkiksi perinnön, yrityksen tai lasten myötä. Muutos tehdään uudella avioehdolla.
     

Mitä juristi tekee

Juristi selvittää ensin, mitä puolisot haluavat avioehdolla suojata ja millaisia vaikutuksia sopimuksella on avioeron tai puolison kuoleman yhteydessä. Hän auttaa laatimaan avioehdon niin, että omaisuutta, sen tuottoa ja sopimuksen ehtoja koskevat määräykset ovat selkeitä. Lisäksi hän voi sovittaa avioehdon yhteen testamentin kanssa ja varmistaa, että sopimuksen muotovaatimukset ja rekisteröinti hoidetaan asianmukaisesti.

Jos avioliitto on jo päättymässä, juristi arvioi vanhan avioehdon pätevyyden, laskee osituksen tai erottelun vaihtoehdot ja arvioi, onko sovittelulle perusteita. Oikeudellista apua kannattaa hankkia jo avioehtoa laadittaessa ja viimeistään silloin, kun avioeroasia on tulossa vireille tai puoliso on kuollut.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko avioehdon tehdä avoliitossa?

Ei. Avioehdon voivat tehdä vain kihlakumppanit ja puolisot. Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta, joten kumpikin pitää erossa oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan omistussuhteiden mukaisesti.

Avoliiton päättyessä toinen avopuoliso voi kuitenkin tietyin edellytyksin olla oikeutettu hyvitykseen, jos hän on panoksellaan lisäksi kartuttanut tai säilyttänyt toisen omaisuutta (avoliittolain 8 §). Jos avopari menee naimisiin, avioehto kannattaa tehdä ja jättää rekisteröitäväksi jo ennen vihkimistä.

Voiko toinen puoliso perua avioehdon yksin?

Ei. Avioehtoa voi muuttaa tai se voidaan korvata uudella puolisoiden yhteisellä sopimuksella. Kummankin osapuolen tulee allekirjoittaa sopimus, ja se on rekisteröitävä. Yksin tehty ilmoitus ei muuta voimassa olevaa avioehtoa. Jos avioehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen toisen osapuolen kannalta, voidaan tietyin edellytyksin vaatia osituksen sovittelua.

Tarvitsenko avioehdon, jos haluan suojata vain tulevan perintöni?

Et välttämättä. Perittävä voi itse määrätä testamentissa tai lahjakirjassa, ettei perillisen puolisolla ole avio-oikeutta perintönä tai lahjana saatuun omaisuuteen. Tällöin erillistä avioehtoa ei tarvita. Jos tällaista määräystä ei ole, perinnön voi rajata osittaisella avioehdolla.

Voiko avioehdolla sopia lasten huollosta tai elatuksesta?

Ei. Avioehdolla sovitaan vain puolisoiden avio-oikeudesta omaisuuteen. Lapsen huollosta, asumisesta ja elatuksesta sovitaan ja päätetään erikseen, eikä avioehto vaikuta niitä koskeviin ratkaisuihin.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

-Avioehtosopimusta voidaan muuttaa laatimalla uusi avioehtosopimus, joka on voimaan tullakseen myös rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon ennen kuin avioliitto on purkautunut toisen puolison kuolemaan tai ennen kuin avioeroasia on tullut vireille.

-Avioehtosopimukseen voidaan myös pätevällä tavalla liittää ilmoitus puolison toiselle puolisolle antamasta lahjasta, eli lahjailmoitus.

Varoitukset

-Avioehto-asiakirjan tekstistä vastannut puoliso ei voi vedota edukseen epäselvään sopimusehtoon, vaan sen tulkintatilanteessa on otettava myös toisen puolison oikeudet huomioon.

-Avioehdon kohtuullistamista ei ole mahdollista vaatia avioliiton aikana erillisessä oikeudenkäynnissä.

-Omaisuuden tuotto kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen riippumatta omaisuuden avio-oikeusluonteesta, ellei avioehdossa nimenomaisesti toisin määrätä.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa