Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia eivät kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin saa tehdä siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.
Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltaisuuden tai toimintakelpoisuuden rajoittamisen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään avioehtosopimusta, hänen on hankittava siihen edunvalvojansa kirjallinen hyväksyminen. Avioehtosopimus on jätettävä Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi. Avioehtosopimuksessa ilmoitettuun irtaimen omaisuuden lahjoitukseen sovelletaan lisäksi, mitä lahjoitusten rekisteröimisestä erikseen säädetään. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se on rekisteröity. Avioehtosopimus ei kuitenkaan tule voimaan, jos se on jätetty rekisteröitäväksi avioliiton purkauduttua tai sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.
Avioehtosopimuksen riitauttaminen tapahtuu oikeudenkäymiskaaren mukaisesti riita-asiana. Riita-asia pannaan vireille käräjäoikeuden kansliaan toimitettavalla kirjallisella haastehakemuksella. Kun haastehakemus saapuu kansliaan, asia tulee vireille ja sen valmistelu alkaa. Lisätietoa riitauttamisesta saa prosessioikeuteen erikoistuneelta juristilta.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: