Minilex - Lakipuhelin

Avio-oikeus yhteiseen asuntoon

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Aviopuolisot voivat omistaa omaisuutta sekä yhdessä että erikseen. Pääsääntönä omistajuuden osalta pidetään nimiperiaatetta. Tämä tarkoittaa sitä, että omistajana pidetään sitä, jonka nimiin omaisuus on hankittu. Kiinteistön osalta tämä tarkoittaa sitä, että omistaja on se, jolla on lainhuuto kiinteistöön. Nimiperiaate pääsääntönä ei kuitenkaan ole ehdoton ja siitä voidaan poiketa. Tyypillinen poikkeus nimiperiaatteesta on hankintahetken tarkoitus. Mikäli voidaan näyttää, että hankintahetkellä omaisuus oli tarkoitus hankkia molempien nimiin, voidaan katsoa puolisoiden yhdessä olevan omistajia.

Mikäli puolisot omistavat tietyn omaisuuden, esimerkiksi perheen kodin yhdessä, katsotaan heidän omistavan sen yhtä suurin osuuksin, jollei kauppakirjaan toisin ole kirjattu.

Vaikka puolisoista vain toinen olisi asunnon omistaja, asunnossa asuvan puolison oikeuksia suojaavat vallinnanrajoitussäännökset. Tämä koskee myös avio-oikeuden ulkopuolelle rajattua perheen kotia. Perheen yhteisenä kotinaan käyttämää asuntoa asuinirtaimistoineen suojataan vallinanrajoituksin siten, ettei asunnon omistava puoliso voi ilman toisen puolison lupaa myydä tai vuokrata asuntoa kolmannelle. Asunnon omistava puoliso voi myydä perheen ja/tai avioparin yhteisenä kotina käyttämän asunnon, mikäli hän saa tästä puolisoltaan kirjallisen, muotovaatimukset täyttävän ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistaman vallintasuostumuksen. Puolison suostumus tarvitaan sekä kiinteistön, asunto-osakkeiden että asunto-osuuskunnan osuuksien luovuttamiseen. Suostumus tarvitaan riippumatta siitä onko luovutus vastikkeellinen (esimerkiksi kauppa) tai vastikkeeton (esimerkiksi lahja).

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Huomioitavaa on, että vallinnanrajoituksien tavoitteena on suojata perheen yhteistä kotia irtaimistoineen sekä puolison elinkeinotoiminnassaan käyttämiä työvälineitä. Näin ollen esimerkiksi kesämökki rajataan valinnanrajoitussäännöstön ulkopuolelle; vapaa-ajan asuntoa ei katsota perheen kodiksi. Kodin yksin omistava puoliso ei myöskään tarvitse puolisolta vallintasuostumusta, mikäli hän haluaa vahvistaa yhteisenä kotina käytettyyn kiinteistöön velkakiinnityksen tai antaa kyseisen omaisuuden pantiksi. Edellytyksenä velkakiinnitykselle tai panttaukselle on kuitenkin se, että yhteinen koti pysyy edelleen perheen käytössä. Panttauksen suhteen on tärkeää huomioida sen mahdolliset seuraukset. Mikäli velkaa, jonka vakuutena pantattu kiinteistö on, ei pystytä maksamaan, on velkojalla oikeus saada suoritus pantista eli tässä tapauksessa perheen yhteisenä kotinaan käyttämästä kiinteistöstä.

Avioerossa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan. Enemmän omistavan puolison velvollisuudeksi tulee suorittaa vähemmän omistavalle tasinkoa. Tästä voidaan poiketa, mikäli puolisoilla on avioehto. Myös asunto kuuluu avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, ellei sitä ole esimerkiksi avioehdolla rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa