Avioliiton myötä puolisoille syntyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jollei avioehtosopimuksella toisin määrätä. Avio-oikeus ei itsessään vaikuta avioliiton kestäessä, vaan se konkretisoituu vasta avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Tällöin puolisolla on oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketun säästön määrästä ja varakkaamman puolison tulee suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle, jotta avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö jakaantuisi puoliksi heidän kesken.
Avioehtosopimuksella voidaan siis rajoittaa tai poistaa kokonaan avio-oikeus puolisoiden välillä. Kyseinen sopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioeron vireille tulon jälkeen avioehtosopimusta ei kuitenkaan voi enää tehdä. Kyseisessä sopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia siitä, ettei kummallakaan tai vain toisella ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen.
Avioehtosopimuksessa ei sovita lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista, vaan tästä tulee tehdä oma sopimuksensa, jota koskevat omat muotomääräykset. Sopimuksella lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan sopia esimerkiksi siitä, kuka on lapsen huoltaja vai vastaavatko lapsen vanhemmat yhdessä lapsen huollosta. Lisäksi siinä voidaan sopia lapsen asumisjärjestelyistä. Jotta sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta olisi pätevä, tulee se tehdä kirjallisesti ja esittää vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa lapsella on asuinpaikka.
Lisäksi lapsen huollosta voidaan sopia vanhempien välillä epävirallisemminkin, mutta tällainen sopimus ei saa samanlaisia oikeusvaikutuksia kuin virallinen sopimus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta.
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.
Lisätietoja asiaan liittyen saat soittamalla lakipuhelimeemme.