- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliittolain perusteella puolisoilla on oikeus puoleen avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä niin kutsutun avio-oikeussäännöstön perusteella. Tästä lähtökohdasta voidaan kuitenkin poiketa ja avio-oikeus puolisoiden välillä voidaan sulkea pois joko osittain tai kokonaan. Avioliiton jatkuessa normaalisti puolisoiden omaisuus kuuluu sille puolisolle, kenen nimissä omaisuus on nimiperiaatteen perusteella. Avio-oikeussäännöstö tulee sovellettavaksi vasta omaisuuden osituksessa avioliiton päätyttyä avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman johdosta.
Avio-oikeuden alaista omaisuutta on lähtökohtaisesti kaikki se, mitä puolisot ovat hankkineet avioliiton aikana ja tätä ennen. Näin ollen esimerkiksi ansiotulot, saadut perinnöt ja lahjat ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta. Käytännössä avio-oikeus konkretisoituu lopulta osituslaskelman perusteella suoritetun tasingon seurauksena. Tällöin enemmän omistava puoliso joutuu suorittamaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa niin, että heille kummallekin tulee saman verran omaisuutta. Poikkeuksena tästä on se, että jos avioliitto purkautuu puolison kuoleman johdosta ja leskellä on enemmän omaisuutta, leski saa kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Tasinkoa maksava puoliso saa itse valita tasinkona luovutettavan omaisuuden ja hän voi maksaa tasingon esimerkiksi rahana.
Avio-oikeudesta sopiminen/määrääminen
Puolisot voivat sopia avio-oikeudesta keskenään avioehtosopimuksella. Avioehtosopimuksessa voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan pois puolisoiden väliltä tai vain osittain. Avio-oikeus voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintösaatavia. Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan laatia ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioliiton purkauduttua sitä ei voida enää laatia.
Myös sivullinen voi testamentissa, lahjakirjassa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä määrätä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällaista määräystä kutsutaan avio-oikeusmääräykseksi. Vanhemmat määräävät monesti lapselleen suunnatun lahjoituksen tai testamentin yhteydessä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällä he haluavat varmistaa, että mahdollisen eron sattuessa esimerkiksi heidän rakentamansa kesämökki ei joudu ulkopuolisen käsiin.
Avio-oikeuden ajallisen ulottuvuuden katkeaminen
Lähtökohtana on, että kaikki ennen avioliittoa tai sen aikana tienattu omaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen omaisuuteen, jonka puoliso on tienannut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen. Avioeron osalta on kuitenkin säädetty varauma. Jos puolisot eivät vie avioeroprosessia loppuun harkinta-ajan jälkeen eli avioero raukeaa, eikä ositustakaan ole ehditty kyseisenä aika toimittaa, jatkuu puolisoiden avio-oikeusyhteys normaalisti. Jos ositus on kuitenkin ehditty harkinta-ajan kuluessa toimittaa ja puolisot päättävätkin jatkaa liittoa, ei heillä ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Avio-oikeus ja osituksen sovittelu
Avio-oikeuteen voidaan puuttua vielä osituksen aikana tai sen jälkeen osituksen sovittelussa. Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat.
Yksin lain mukaisista sovittelun keinoista on, että puoliso ei saa avio-oikeuden nojalla ollenkaan toisen puolison omaisuutta taikka tätä oikeutta rajoitetaan. Toisin sanoen puolison tasinko-oikeutta siis rajoitetaan. Lisäksi sovittelussa voidaan määrätä, että tietty avio-oikeuden alainen omaisuus muutetaan avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Esimerkiksi puolison saama perintö voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi. Lopuksi sovittelussa voidaan määrätä, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio-oikeutta, muutetaan kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.
Avio-oikeudella tarkoitetaan oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Se tulee voimaan heti vihkimisen jälkeen ja se konkretisoituu avioliiton päättyessä joko avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman johdosta. Avio-oikeuden vaikutuksista on hyvä olla tietoinen etukäteen. Lisää avio-oikeudesta ja sen vaikutuksista voit kysyä lakimiehiltämme!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Oikeuskäytännön mukaan puolisot voivat sopia avioehtosopimuksessa pätevällä tavalla ehdosta, jonka mukaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen siinä tapauksessa, että avioliitto purkautuu avioeron johdosta.
Varoitukset
-Omaisuuden tuotto kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaan riippuen omaisuuden avio-oikeusluonteesta, ellei siitä nimenomaisesti toisin esimerkiksi avioehtosopimuksessa määrätä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa