Minilex - Lakipuhelin

Avio-oikeuden poissulkeva testamentti

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avio-oikeuden poissulkevalla testamentilla vanhempi tai muu testamentin tekijä voi varmistaa, ettei testamentilla annettu omaisuus kuulu saajan puolison avio-oikeuden piiriin. Määräys kirjoitetaan testamenttiin, ja testamentin on täytettävä testamentin muotovaatimukset (perintökaaren 10 luvun 1 §). Määräys koskee suoraan lain nojalla myös omaisuutta, joka tulee testamentilla saadun tilalle. Omaisuuden tuotto jää kuitenkin avio-oikeuden ulkopuolelle vain, jos siitä on erikseen määrätty (avioliittolain 35 §:n 2 momentti).

Testamentilla voidaan määrätä, ettei testamentinsaajan aviopuolisolla ole avio-oikeutta testamentin nojalla saatuun omaisuuteen. Samanlainen määräysvalta on myös lahjanantajalla. Tällaista määräystä kutsutaan avio-oikeusmääräykseksi. Määräyksen perusteella testamentinsaajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen tai sen sijaan tulevaan omaisuuteen eikä, jos niin on määrätty, myöskään omaisuuden tuottoon.

Avio-oikeuden poissulkeva määräys ei kuitenkaan vaikuta lesken erillisiin perintöoikeudellisiin oikeuksiin. Se vaikuttaa siihen, mikä omaisuus otetaan huomioon puolisoiden välisessä osituksessa, mutta ei sellaisenaan poista leskelle lain nojalla kuuluvia muita oikeuksia. Lesken oikeudet tulevat kysymykseen silloin, kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.

Avio-oikeusmääräys voidaan antaa testamentilla ja vain testamentin tekijän omaisuudesta. Vastaavasti lahjanantaja voi määrätä lahjoittamansa omaisuuden avio-oikeudesta. Määräystä ei voi lisätä omaisuuteen jälkikäteen esimerkiksi testamentilla tai lahjakirjalla sen jälkeen, kun omaisuus on jo siirtynyt saajalle. Puolisot voivat kuitenkin itse sopia avio-oikeuden rajoittamisesta avioehtosopimuksella.
 

Mitä määräys kattaa

Jos saaja myy testamentilla saamansa omaisuuden ja ostaa rahoilla jotain muuta, uusikin omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Tästä ei tarvitse määrätä erikseen testamentissa. Tuotto on eri asia: vuokratulot, korot ja osingot ovat avio-oikeuden alaisia, ellei testamentissa ole määrätty, ettei avio-oikeutta ole myöskään omaisuuden tuottoon (35 §:n 2 momentti). Määräykseen kirjoitetaankin yleensä, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, sen tilalle tulevaan omaisuuteen eikä niiden tuottoon.

Esimerkki: Äiti testamenttaa tyttärelleen kesämökin ja määrää, ettei tyttären puolisolla ole avio-oikeutta mökkiin, sen tilalle tulevaan omaisuuteen eikä niiden tuottoon. Tytär myy mökin ja sijoittaa rahat rahastoon. Erossa rahasto ja sen tuotto ovat avio-oikeudesta vapaita, jos tytär pystyy osoittamaan rahojen alkuperän.

 

Testamentin muoto ratkaisee

Avio-oikeusmääräys on osa testamenttia, joten sen pätevyys riippuu testamentin muotovaatimusten täyttymisestä. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Todistajien on todistettava testamentti allekirjoituksillaan (perintökaaren 10 luvun 1 §). Todistajana ei saa olla esimerkiksi testamentin tekijän puoliso tai lähisukulainen eikä henkilö, jonka hyväksi testamentissa on määrätty (10 luvun 4 §). Jos testamentin muotovaatimuksia ei noudateta, myös avio-oikeusmääräys voi jäädä tehottomaksi.

Avio-oikeusmääräystä ei rekisteröidä kuten avioehtoa. Saajan kannattaa kuitenkin säilyttää testamentti ja perukirja, koska niillä hän osoittaa osituksessa, mihin omaisuuden avio-oikeudesta vapaa asema perustuu. Kuolemantapauksen jälkeen perukirjaan on merkittävä, mihin puolison avio-oikeudesta vapaa omaisuus perustuu (perintökaaren 20 luvun 4 §:n 2 momentti). Jos haluat juristin laativan testamentin, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Miten määräys toimii avioerossa

Avio-oikeus ei muuta omistusta avioliiton aikana, joten testamentilla saatu omaisuus on joka tapauksessa saajan omaisuutta. Määräyksen merkitys näkyy osituksessa: määräyksen alainen omaisuus jätetään saajan avio-oikeuden alaisen omaisuuden ulkopuolelle, eikä se siten kasvata toiselle puolisolle mahdollisesti maksettavaa tasinkoa.

Esimerkki: Poika saa isältään testamentilla 100 000 euroa, ja testamentissa on avio-oikeusmääräys. Avioerossa rahat jäävät pojan avio-oikeuden ulkopuoliseksi omaisuudeksi. Ilman määräystä rahat olisivat lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaisia ja voisivat kasvattaa puolisolle maksettavan tasingon määrää. Jos pojan puolisolla ei olisi muuta avio-oikeuden alaista omaisuutta eikä velkoja, 100 000 euroa kasvattaisi tasinkoa 50 000 eurolla.

 

Kun saaja kuolee ennen puolisoaan

Avio-oikeusmääräys vaikuttaa myös silloin, kun ositus toimitetaan saajan kuoleman jälkeen. Määräyksen alainen omaisuus ei tällöin kuulu puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön eikä siten kasvata leskelle mahdollisesti tulevaa tasinkoa. Leskellä on kuitenkin edelleen oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja tavanmukainen asuntoirtaimisto jakamattomana hallinnassaan, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa (perintökaaren 3 luvun 1 a §). Jos leskellä ei ole avio-oikeutta kuolleen puolison omaisuuteen, hän ei ole pelkästään lesken asemansa perusteella kuolinpesän osakas, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja (perintökaaren 18 luvun 1 §).

Avio-oikeusmääräys ei estä saajan puolisoa perimästä omaisuutta. Jos saajalta ei jää rintaperillisiä, hänen puolisonsa perii hänet, jollei saaja ole testamentilla määrännyt jäämistöstään toisin (perintökaaren 3 luvun 1 §). Testamentin tekijä voi tietyin edellytyksin määrätä myös omaisuuden myöhemmästä saajasta esimerkiksi siten, että ensisaaja saa omaisuuteen käyttöoikeuden ja omistusoikeus siirtyy hänen kuoltuaan toissijaiselle testamentinsaajalle.
 

Lakiosa ja muut valinnat

Jos saaja on testamentin tekijän rintaperillinen, hänellä voi olla oikeus lakiosaan. Avio-oikeusmääräyksen vaikutus lakiosana saatuun omaisuuteen kannattaa arvioida testamenttia laadittaessa, sillä testamentilla ei voida rajoittaa perillisen oikeutta saada lakiosaansa tai määrätä siitä. Puolisot eivät voi sulkea omaisuuttaan toistensa avio-oikeuden ulkopuolelle testamentilla. Siihen tarvitaan avioehto (avioliittolain 41 §). Testamentin ja avioehdon eroista: Avioehto vai testamentti.
 

Vanhan testamentin täydentäminen

Määräyksen ehtii lisätä niin kauan kuin testamentin tekijä elää. Testamentin voi muuttaa tai peruuttaa samassa muodossa kuin testamentti tehdään, eikä lupaus jättää testamentti peruuttamatta sido tekijää (perintökaaren 10 luvun 5 §). Jos vanhassa testamentissa ei ole avio-oikeusmääräystä, sen voi siis lisätä uudella, määrämuotoisella testamentilla, vaikka saaja olisi jo naimisissa. Pelkkä käsin tehty lisäys vanhaan paperiin ilman todistajia ei yleensä riitä.

Esimerkki: Isä huomaa, että hänen kymmenen vuotta sitten tekemässään testamentissa asunto annetaan pojalle ilman avio-oikeusmääräystä. Hän tekee uuden testamentin kahden todistajan läsnä ollessa ja lisää siihen määräyksen. Kun isä kuolee, asunto on pojan avioliitossa avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Jos saajan avioeroasia on jo vireillä, kun testamentin tekijä kuolee, testamentilla saatu omaisuus on avio-oikeudesta vapaata ilman erillistä määräystäkin, ellei avioeroasia myöhemmin raukea (avioliittolain 90 §).
 

Mitä testamentissa kannattaa ratkaista

  • että saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen
  • koskeeko määräys myös omaisuuden tuottoa
  • kenelle omaisuus menee, jos saaja kuolee ennen puolisoaan
  • miten määräys suhtautuu lapsen lakiosaan.
     

Milloin juristista on hyötyä

Avio-oikeusmääräyksen virhe paljastuu yleensä vasta vuosien päästä osituksessa, jolloin sitä ei välttämättä voi enää korjata. Juristi laatii testamentin niin, että sen muoto on pätevä ja määräys kattaa myös tuoton sekä tarvittaessa omaisuuden myöhemmän siirtymisen saajan kuoltua. Hän arvioi samalla lakiosan, lesken aseman ja perintöverotuksen kokonaisuutena. Jos määräystä tulkitaan osituksessa, juristi selvittää sen sisällön ja kokoaa näytön siitä, mikä omaisuus on tullut testamentilla saadun tilalle.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä jos määräyksen sanamuoto on epäselvä?

Testamenttia tulkitaan niin, että tulkinta vastaa testamentin tekijän tahtoa (perintökaaren 11 luvun 1 §). Epäselvä määräys johtaa helposti riitaan siitä, koskeeko se esimerkiksi omaisuuden tuottoa. Siksi tuotto kannattaa mainita nimenomaisesti. Jos määräyksen tulkinnasta on erimielisyyttä, voit pyytää maksuttoman selvityksen asiastasi.

Voiko saman tehdä lahjalla?

Voi. Lahjanantaja voi ottaa vastaavan ehdon lahjakirjaan. Lahjakirjan on oltava päivätty ja allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi (avioliittolain 66 §).

Voiko määräyksen rajata vain osaan omaisuudesta?

Voi. Testamentin tekijä päättää, mitä omaisuutta määräys koskee. Määräys voi koskea esimerkiksi vain kesämökkiä, jolloin muu testamentilla saatu omaisuus on avio-oikeuden alaista, ellei sitäkin ole suljettu pois (avioliittolain 35 §:n 2 momentti). Jos et ole varma, miten määräys kannattaa muotoilla, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa