Avioehtosopimus ja testamentti ovat erillisiä asiakirjoja, joista molemmat vaikuttavat kuoleman jälkeen siihen, mitä vainajan omaisuudelle käy. Avioehtosopimuksella tarkoitetaan aviopuolisoiden välistä sopimusta, jolla voidaan poistaa puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuksiin. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioehtosopimuksella voidaan sopia, ettei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omaisuuteen tai ettei vain toisella puolisolla ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Lisäksi avioehtosopimuksessa voidaan sulkea avio-oikeus vain tietyn omaisuuden osalta.
Avioehto voidaan tehdä myös vain avioeron varalta, jolloin kuolemantapauksessa avio-oikeus säilyy. Avioehto tulee tehdä kirjallisena ja se tulee päivätä. Lisäksi sekä osapuolten että kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa se. Avioehto rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa, jotta se olisi pätevä.
Testamentilla henkilö puolestaan ilmaisee, kenelle haluaa omaisuutensa menevän kuolemansa jälkeen. Testamentti tulee myös tehdä kirjallisena ja sekä sen laatijan että kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa se. Testamenttia ei tarvitse rekisteröidä. Testamentti on se asiakirja, jossa voidaan sulkea pois rintaperillisten ja testamentin saajien puolisoiden avio-oikeus perittyyn omaisuuteen – avioehdossa ei voida siis määrätä omien perillisten aviopuolisoiden avio-oikeudesta.
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.
Avioparilla voi olla sekä avioehto että testamentti toistensa hyväksi. Jos avioehto on tehty sekä avioeron että kuoleman varalta, ositusta ei suoriteta, mutta testamentin määräyksiä noudatetaan lakiosasääntöjä unohtamatta. Tässä huonona puolena on perintöverotus. Jos vainaja on ollut huomattavasti varakkaampi, leski ei saa verotonta osinkoa, vaan kaikki hänelle tuleva omaisuus tulee perintöveron alaisena perintönä. Jos leski on varakkaampi, perintöverosäännöksillä ei ole merkitystä. Verotukselliselta kannalta huonon tilanteen voi estää tekemällä avioehtosopimuksen vain avioeron varalta.
Avioparilla voi siis olla sekä avioehtosopimus sekä testamentti toistensa hyväksi. Testamentilla voi määrätä omaisuuden muullekin henkilölle kuin leskelleen. Tällöin ositusta ei suoriteta ja omaisuus menee testamentin määräysten mukaan (lakiosasääntöjä unohtamatta). Leskellä on kuitenkin lain mukaan tiettyjä oikeuksia puolisonsa kuoleman jälkeen, vaikkei hän saisikaan tältä mitään osituksessa tai perinnönjaossa. Tällainen oikeus on esimerkiksi oikeus hallita yhteistä kotia ja sen irtaimistoa. Lesken oikeuksista voit kysyä lisää lakimiehiltämme.