» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Täysin poissulkevalla eli täydellisellä avioehdolla avio-oikeus suljetaan pois kaikesta omaisuudesta, myös siitä, jota puoliso saa myöhemmin. Kun avioehto koskee molempia puolisoita, avioerossa ei makseta tasinkoa: omaisuus erotellaan, ja kumpikin pitää omansa. Puolison kuollessa vähävaraisempi leski jää ilman tasinkoa, mutta avioehto ei vie lesken perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin.
Silloin kun puolisot päätyvät tekemään avioehdon, heillä on valittavanaan erilaisia vaihtoehtoja siitä, minkä laajuisen avioehdon he haluavat ja onko avioehto yksipuolinen, vai koskeeko se molempien omaisuutta. Yksi vaihtoehdoista on puolison avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto. Sen voi tehdä joko koskemaan vain toisen puolison omaisuutta tai molempien omaisuutta.
Täysin poissulkeva avioehto poistaa avio-oikeuden kokonaan siihen omaisuuteen, jota se koskee. Avioehdossa voidaan myös määrätä, koskeeko avio-oikeuden poissulkeminen sekä avioeroa että puolison kuolemaa vai ainoastaan avioeroa. Jos avio-oikeus suljetaan pois vain avioeron varalta, puolisoilla säilyy avio-oikeus toistensa omaisuuteen puolison kuollessa. Avioehto ei kuitenkaan estä puolisoa perimästä lapsetonta puolisoaan lain nojalla, vaikka puolisoilla olisi täysin poissulkeva avioehto.
Mitä täydellinen avioehto kattaa
Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta saada osituksessa lähtökohtaisesti puolet puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta (avioliittolain 100 §). Täydellinen avioehto koskee sekä omaisuutta, joka puolisolla on avioehtoa tehtäessä, että omaisuutta, jonka hän saa myöhemmin, kuten palkkasäästöjä, perintöjä ja lahjoja (avioliittolain 41 §:n 1 momentti).
Myös omaisuus, joka tulee avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tilalle, on vapaata jo lain nojalla (35 §:n 2 momentti). Koska täydellinen avioehto kattaa kaiken nykyisen ja myöhemmin saatavan omaisuuden, myös tuotto, kuten vuokratulot ja osingot, jää käytännössä avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos asiakirjassa luetellaan vain tiettyä omaisuutta, kyse on osittaisesta avioehdosta, josta kerrotaan artikkelissa Osittainen avioehto.
Avioehto vaikuttaa vain siihen, mitä osituksessa tasataan. Se ei muuta sitä, kuka omaisuuden omistaa. Se ei myöskään lähtökohtaisesti muuta puolisoiden velkavastuuta eikä vapauta yhteisestä velasta, josta kerrotaan artikkelissa Avioehto ja puolison velat. Täydellisestä avioehdosta huolimatta puoliso tarvitsee toisen suostumuksen esimerkiksi yhteisen kodin myymiseen (38 ja 39 §).
Jos avioehto poistaa avio-oikeuden vain toisen puolison omaisuuteen, toinen säilyttää avio-oikeutensa. Silloin avioliiton päättyessä toimitetaan ositus, jossa avio-oikeuden alaiseksi jää vain sen puolison omaisuus, jonka omaisuutta ei ole rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Tästä kerrotaan artikkelissa Yksipuolinen avioehtosopimus.
Avioerossa: erottelu eikä ositusta
Kun kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu (avioliittolain 85 §:n 2 momentti). Erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa, eikä tasinkoa makseta.
Esimerkki: Annalla on 300 000 euroa ja Villellä 100 000 euroa. Ilman avioehtoa kumpikin saisi osituksessa 200 000 euroa, ja Anna maksaisi Villelle tasinkoa 100 000 euroa. Täydellisen avioehdon kanssa kumpikin pitää oman omaisuutensa, eikä tasinkoa makseta.
Yhteisesti omistettu omaisuus jaetaan vaadittaessa osituksessa tai erottelussa (85 §:n 3 momentti). Jos irtaimen esineen omistajaa ei voida selvittää eikä voida osoittaa, että esine on yhteistä omaisuutta, omaisuuden erottelussa esineen katsotaan kuuluvan puolisoille yhteisesti yhtäläisin oikeuksin. Tätä olettamaa ei kuitenkaan sovelleta, jos lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta (89 ja 107 §).
Jos puolisot riitelevät siitä, onko asunto tai talo yhteinen, omistusoikeutta koskeva riita voidaan ratkaista pesänjakajan toimittamassa erottelussa (KKO 2009:93). Yhteisomistuksesta kerrotaan artikkelissa Avioehto ja yhdessä hankittu omaisuus.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Voiko erottelua sovitella?
Erottelua voidaan sovitella samoin kuin ositusta, jos lopputulos olisi kohtuuton tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua (avioliittolain 107 ja 103 b §). Sovittelu on kuitenkin poikkeus. Vaatimus on esitettävä erottelussa tai jälkikäteen moitteen järjestyksessä. Pesänjakajan toimittamaa erottelua on moitittava kuuden kuukauden kuluessa sen toimittamisesta (103 b §:n 3 momentti, 106 § ja perintökaaren 23 luvun 10 §).
Korkeimman oikeuden tapauksessa puolisoilla oli täydellinen avioehto. He ostivat asunnon puoliksi ja sopivat, että toinen puoliso vastaa asuntoon kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta. Hän lyhensi lainaa liian vähän, mutta sai puolet asunnon myynnistä jäljelle jääneestä kauppahinnasta.
Korkein oikeus katsoi, että hänen oli palautettava perusteettomana etuna saamansa osuus. Omaisuuden erottelua ei soviteltu hänen hyväkseen, sillä avioehdon tarkoituksena oli, että kumpikin pitää oman omaisuutensa (KKO 2026:15). Tapaus osoittaa, että yhteisen hankinnan rahoituksesta kannattaa tehdä kirjallinen sopimus. Pelkästään se, ettei puolisolle jää varojen palauttamisen jälkeen omaa varallisuutta, ei tässä tapauksessa puoltanut omaisuuden erottelun sovittelua.
Kun puoliso kuolee
Täydellinen avioehto vaikuttaa kuolemantapauksessa eri tavalla sen mukaan, kumpi puolisoista kuolee ensin. Jos vähävaraisempi puoliso kuolee, varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan vainajan perillisille tasinkona ilman avioehtoakaan (avioliittolain 103 §:n 2 momentti). Jos taas varakkaampi puoliso kuolee, vähävaraisempi leski ei saa täydellisen avioehdon vuoksi tasinkoa kuolinpesästä.
Esimerkki: Anna kuolee, ja hänen 300 000 euron omaisuutensa perivät hänen lapsensa. Ilman avioehtoa Ville olisi saanut kuolinpesästä tasinkoa 100 000 euroa. Täydellisen avioehdon vuoksi koko 300 000 euroa jää Annan kuolinpesään ja menee lapsille.
Leski, jolla ei avioehdon vuoksi ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen, ei ole kuolinpesän osakas pelkästään avioliiton perusteella, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja (perintökaaren 18 luvun 1 §). Avioehto ei kuitenkaan vaikuta siihen, kuka perii. Jos vainajalla ei ole lapsia eikä testamenttia, leski perii hänet (perintökaaren 3 luvun 1 §).
Lapsettomalla parilla avioehto vaikuttaa myös siihen, mitä ensiksi kuolleen puolison sukulaiset saavat lesken kuoltua. He saavat lesken pesästä lähtökohtaisesti sen osuuden, joka vastaa ensiksi kuolleen osuutta puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta ensiksi kuolleen kuolinhetkellä (perintökaaren 3 luvun 2 §).
Jos Annalla oli 300 000 euroa ja Villellä 100 000 euroa, Annan sisarukset saavat Villen kuoltua lähtökohtaisesti kolme neljäsosaa hänen pesästään. Ilman avioehtoa osuus olisi lähtökohtaisesti puolet. Tästä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Avioehdon vaikutukset puolison kuollessa.
Leski saa avioehdosta huolimatta pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon, jos hänen varallisuuteensa ei kuulu kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisen kodin tavanomainen asuntoirtaimisto jää lesken hallintaan (perintökaaren 3 luvun 1 a §). Lesken oikeus hallita asuntoa voi mennä myös lasten lakiosaoikeuden edelle (KKO 2012:90). Tästä kerrotaan artikkelissa Avioehto ja lesken oikeudet.
Täydellinen avioehto vai vain avioeron varalta?
Korkein oikeus on pitänyt pätevänä avioehtoa, jossa avio-oikeus suljettiin pois vain avioeron varalta ja leskellä säilyi avio-oikeus puolison omaisuuteen (KKO 2000:100). Tällainen avioehto suojaa omaisuutta avioerossa, mutta vähävaraisempi leski voi saada tasinkoa puolison kuollessa. Jos tavoitteena on turvata puolison asema kuoleman jälkeen, tämä vaihtoehto tai testamentti voi sopia paremmin. Vertailusta kerrotaan artikkeleissa Avioehto vain avioeron varalta ja Avioehto vai testamentti.
Muoto ja voimaantulo
Avioehto on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja allekirjoitettava. Kahden esteettömän todistajan on oltava läsnä allekirjoitettaessa ja todistettava se (avioliittolain 42 ja 66 §). Avioehto tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on rekisteröinyt sen. Se ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioeroasian tultua vireille tai avioliiton purkauduttua (44 §). Avioehdon tekemisestä kerrotaan artikkelissa Avioehtosopimuksen tekeminen.
Milloin juristista on hyötyä
Avioehtoa tehtäessä juristi voi laatia sopimuksen niin, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, koskeeko avio-oikeuden poissulkeminen molempia puolisoita ja sekä avioeroa että kuolemantapausta. Hän voi arvioida, miten avioehto vaikuttaa puolisoiden taloudelliseen asemaan, ja ehdottaa tarvittaessa testamenttia lesken turvaksi.
Erossa juristi voi tarkistaa, onko avioehto rekisteröity ajoissa, selvittää yhteisen omaisuuden omistusosuudet, laatia erottelukirjan tai hakea pesänjakajan määräämistä sekä arvioida, kannattaako sovittelua vaatia tai vastustaa. Pesänjakajan toimittamaa erottelua koskeva moitekanne on nostettava kuuden kuukauden määräajassa.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko täydellisen avioehdon perua myöhemmin?
Voi. Puolisot voivat tehdä uuden avioehdon, jolla avio-oikeus palautetaan kokonaan tai osittain. Uusi avioehto tehdään samassa muodossa ja rekisteröidään. Tästä kerrotaan artikkelissa Avioehtosopimuksen muuttaminen.
2. Tarvitaanko erottelukirjaa, jos kumpikin pitää omansa?
Omaisuuden erottelu toimitetaan, jos puoliso sitä vaatii. Kirjallinen erottelu kannattaa tehdä, jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta tai esineitä, joiden omistuksesta voi syntyä riitaa. Näin sovitut omistusosuudet ja omaisuuden jako voidaan myöhemmin osoittaa.
3. Saako leski täydellisestä avioehdosta huolimatta jotain testamentilla?
Saa. Avioehto ei estä puolisoa tekemästä testamenttia toisen hyväksi. Jos vainajalla on rintaperillisiä, heidän lakiosaoikeutensa on kuitenkin otettava huomioon.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa