Minilex - Lakipuhelin

Avio-oikeuden ositus

» Selvitä asiasi heti - Soita 0600 12 450 »

Aviovarallisuusjärjestelmämme Suomessa rakentuu avio-oikeuden täydellisyyden varaan, joka konkretisoituu avio-oikeuden osituksessa. Näin ollen kaikki omaisuus, olipa se saatu ennen avioliittoa tai sen aikana, on avio-oikeuden alaista omaisuutta ja päätyy osituksen piiriin avioliiton purkautuessa. Merkitystä ei näin ollen ole sillä, millä tavoin omaisuus on saatu. Mikäli esimerkiksi toinen osapuolista on voittanut arpajaispeleissä voittopotin, kuuluu myös tämä omaisuus lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen. 

Poikkeuksena avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta on esimerkiksi omaisuus, joka on tienattu tai saatu lahjana avioeron vireille tulon jälkeen. Myös esimerkiksi lahjanantaja voi sulkea puolisolle lahjoitetun omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle lahjakirjassaan. Puolisot voivat tehdä myös keskenään avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, jonka perusteella puolisoilla ei ole oikeutta toistensa omaisuuteen avioliiton päätyttyä. 

Kun puolisot ovat hakeneet avioeroa tai kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuolemaan, avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii. Oikeudelle vaatia ositusta ei ole säädetty mitään tiettyä määräaikaa, mutta se voi kuitenkin vanhentua, jos kumpikaan osapuoli ei vaadi sen toimittamista. Oikeuskäytännössä (KKO 2001:56) on todettu, pesänjakajan on tilanteen tullen ratkaistava kysymys siitä, onko puoliso menettänyt passiivisuutensa johdosta oikeuden vaatia ositusta.

Avio-oikeuden ositus voidaan toteuttaa joko sopimusosituksena tai toimitusosituksena. Sopimusosituksessa puolisot toimittavat osituksen joko itse tai avustajia apunaan käyttäen. Jos ositusta ei sopimusosituksen kautta saada aikaan, voi tuomioistuin jommankumman osapuolen vaatimuksesta määrätä pesänjakajan toimittamaan osituksen. Mikäli puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan omaisuuden erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

» Anna lakipuhelimen neuvoa - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit auttavat sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai pahentumisen.


Laaja lakimiesverkosto auttaa kaikissa lakiasioissa

Voit olla meihin yhteydessä sekä pienissä että suurissa asioissa. Eri oikeudenalat kattava laaja lakimiesverkosto hoitaa tarvittaessa lakiasiasi alusta loppuun. Etsimme halutessasi juuri sinulle sopivan lakimiehen ja tarkistamme oikeusturvavakuutuksesi soveltuvuuden tai mahdollisuutesi saada julkista oikeusapua valtion varoista. Älä siis jätä asiaasi hoitamatta, vaan soita meille ja anna asiantuntijoiden auttaa.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Ennen avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskua on katettava olemassa olevat velat tai asetettava niiden suojaksi vakuus. Tämän jälkeen puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus lasketaan yhteen, jotta saadaan selville yhteenlaskettu avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Säästö jaetaan puoliksi, ja näin saadaan kummankin puolison avio-osan suuruus. Avioerotilanteissa varakkaamman puolison on suoritettava tasoituseränä tasinkoa puolisolleen, mikäli avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on suurempi kuin toisen puolison vastaava omaisuus. Tällaista velvollisuutta ei kuitenkaan ole leskeksi jääneellä puolisolla. Leski ei siis ole velvollinen antamaan tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Puolisolla on avio-oikeuden osituksessa oikeus päältäpäin erottaa hänelle kuuluvia vaatteita ja muita esineitä, jotka on tarkoitettu yksinomaan hänen henkilökohtaista käyttöään varten, mutta ei kuitenkaan enempää, kuin puolisoiden oloihin katsoen voidaan pitää kohtuullisena. 

Avio-oikeudesta seuraavaa ositusta on mahdollista sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Sovitteluharkinnassa otetaan huomioon erityisesti avioliiton kesto, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Harkinnassa voidaan ottaa esimerkiksi se seikka huomioon, että toinen puolisoista on toiminut avioliiton aikana kotona lasten parissa ja toinen puolisoista tienannut kaiken omaisuuden. Toisena esimerkkinä on se, että jos avioliitto on kestänyt vain lyhyen aikaa, voidaan se ottaa sovittelussa huomioon.

Kysy avio-oikeuden osituksesta tarkemmin lisää lakimiehiltämme.

Vinkit

-Jos ositusperusteena on toisen puolison kuolema, on jokaisella kuolinpesän osakaalla riippumaton osituksen vireillepanovalta.

-Osituksen sovittelua voidaan vaatia joko osituksessa tai sen jälkeen.

Varoitukset

-Omaisuuden kuuluminen avio-oikeuden piiriin ei katso sitä, kuinka ja milloin omaisuus on saatu tai hankittu. Esimerkiksi mahdollinen ennen avioliittoa tai sen aikana perintönä saatu omaisuus tulee osituksessa muun omaisuuden tapaan puolitettavaksi, jos sitä ei ole avioehdoin tai testamenttimääräyksin suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa