- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Suomessa avioliitossa elävien pariskuntien omaisuus pohjautuu puolisoiden omaisuuden erillisyyden ja velkojen erillisyyden periaatteille. Näin ollen kumpikin puoliso omistaa itse oman omaisuutensa ja vastaa omista veloistaan täysimääräisesti. Omaisuuden erillisyyttä lieventää kuitenkin avioliittolain mukainen avio-oikeussäännöstö. Avio-oikeussäännöstö tulee sovellettavaksi vasta, kun avioliitto päättyy. Avioliitto päättyy joko avioeroon, liiton kumoamiseen tai toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeussäännöstön perusteella puolisoilla on oikeus avioliiton päättyessä puoleen puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlasketusta säästöstä.
Avio-oikeuden konkretisoituminen
Avio-oikeuden alaista omaisuutta on pääsääntöisesti kaikki se omaisuus, jonka puoliso on ennen avioliittoa ja sen aikana ansainnut tai saanut. Tämän johdosta avio-oikeuden alaista omaisuutta ovat esimerkiksi ansiotulot, perinnöt ja lahjat, arpajaisvoitot, sijoitukset sekä asunnot ja kiinteistöt. Käytännössä avio-oikeus konkretisoituu lopulta osituslaskelman perusteella suoritetun tasingon seurauksena. Tällöin enemmän omistava puoliso joutuu suorittamaan vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa niin, että heille kummallekin tulee saman verran omaisuutta.
Esimerkkitilanne: A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö 50 000 euroa ja B:n 10 000 euroa. A:n ja B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 60 000 euroa, joka täten jaetaan puolisoiden kesken tasan eli kummankin avio-osa olisi 30 000 euroa. Jotta tasatilanne saadaan, on varakkaamman A:n suoritettava B:lle tasinkoa 20 000 euroa.
Poikkeuksen tasingonmaksuvelvollisuuteen muodostaa lesken tasinkoetuoikeus. Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan ja omaisuuden osituksessa leski osoittautuu varakkaammaksi, voi leski halutessaan kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolleen puolison perillisille.
Avio-oikeudesta sopiminen/määrääminen
Asetelmasta voidaan kuitenkin poiketa ja avio-oikeus puolisoiden välillä voidaan sulkea pois joko osittain tai kokonaan avioehtosopimuksella. Avio-oikeus voidaan esimerkiksi määrätä koskemaan vain puolison avioliiton aikana saamia perintösaatavia. Avioehtosopimus voidaan solmia myös yksipuoliseksi, eli toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään tai tiettyyn toisen omaisuuteen. Avioehtosopimus voidaan laatia ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioliiton purkauduttua sitä ei voida enää laatia.
Myös sivullinen eli kolmas osapuoli voi testamentissa, lahjakirjassa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä määrätä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen. Tällaista määräystä kutsutaan avio-oikeusmääräykseksi. Esimerkiksi vanhemmat saattavat määrätä monesti lapselleen suunnatun lahjoituksen tai testamentin yhteydessä, että saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta saatuun omaisuuteen.
Avioliittolaki sääntelee myös erityistilanteesta, jossa puoliso voi yksipuolisesti poistaa kummankin puolison avio-oikeuden. Jos puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, voi toinen puoliso poistaa kummankin puolison avio-oikeuden ilmoittamalla siitä Digi- ja väestötietovirastoon vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta.
Avioliiton ns. kolmas omaisuuslaji
Avioliiton ns. kolmas omaisuuslaji on erityinen omaisuuslaji, johon kuuluvat henkilökohtaiset ja luovuttamattomat oikeudet. Näillä oikeuksilla tarkoitetaan esimerkiksi tekijänoikeuksia. Ne voivat olla avio-oikeudesta vapaata tai avio-oikeuden alaista omaisuutta taikka molempia riippuen tilanteesta.
Avio-oikeuden ajallinen ulottuvuus
On syytä kuitenkin huomata, että avio-oikeutta ei kuitenkaan ole enää siihen omaisuuteen, jonka puoliso on tienannut tai saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman jälkeen. Avioeron osalta on kuitenkin säädetty varauma. Jos puolisot eivät vie avioeroprosessia loppuun harkinta-ajan jälkeen eli avioero raukeaa, eikä ositustakaan ole ehditty kyseisenä aika toimittaa, jatkuu puolisoiden avio-oikeusyhteys normaalisti. Jos ositus on kuitenkin ehditty harkinta-ajan kuluessa toimittaa ja puolisot päättävätkin jatkaa liittoa, ei heillä ole enää avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, ellei uudella avioehtosopimuksella toisin määrätä.
Avio-oikeuteen vaikuttaminen osituksen sovittelulla
Avio-oikeuteen voidaan puuttua vielä osituksen aikana tai sen jälkeen osituksen sovittelulla. Ositusta voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Osituksen sovittelussa otetaan huomioon avioliiton kestoaika, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Jos esimerkiksi avioliitto on jäänyt hyvin lyhyeksi, saatetaan vähemmän omistavan puolison katsoa hyötyvän perusteettomasti varakkaamman puolison omaisuudesta.
Yksin lain mukaisista sovittelun keinoista on, että puoliso ei saa avio-oikeuden nojalla olenkaan toisen puolison omaisuutta taikka tätä oikeutta rajoitetaan. Toisin sanoen puolison tasinko-oikeutta siis rajoitetaan. Lisäksi sovittelussa voidaan määrätä, että tietty avio-oikeuden alainen omaisuus muutetaan avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Esimerkiksi puolison saama perintö voidaan määrätä avio-oikeudesta vapaaksi. Lopuksi sovittelussa voidaan määrätä, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei avioehtosopimuksen nojalla ole avio- oikeutta, muutetaan kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.
Avio-oikeudella tarkoitetaan oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Se tulee voimaan heti vihkimisen jälkeen ja se konkretisoituu avioliiton päättyessä joko avioeron vireille tulon tai toisen puolison kuoleman johdosta. Avio-oikeuden vaikutuksista on hyvä olla tietoinen etukäteen, sillä se rajoittaa mm. puolison oikeutta määrätä varallisuudestaan täysin vapaasti. Lisää avio-oikeudesta ja sen vaikutuksista voit kysyä lisää lakimiehiltämme!
-Avioehtosopimus voidaan oikeuskäytännön mukaan laatia myös vain avioeron varalle, eli ainoastaan avioliiton päättyessä avioeroon puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
-Avioehtosopimuksen voimaan tuleminen edellyttää rekisteröintiä Digi- ja väestötietovirastoon. Pelkän sopimuksen laatiminen ei siis riitä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.