» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yrityksen osakkeet ja yrittäjän elinkeinon varat ovat avio-oikeuden alaista omaisuutta, ellei niitä ole rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Ilman avioehtoa yrityksen arvo lasketaan mukaan osituksessa, ja yrittäjä voi joutua maksamaan puolisolleen tasinkoa, vaikka yritys jäisi hänelle.
Avioehdolla yrittäjä voi suojata yrityksen, sen tilalle tulevan omaisuuden ja halutessaan sen tuoton. Avioehto ei kuitenkaan vaikuta siihen, kuka vastaa yrityksen tai yrittäjän veloista.
Yritysomaisuus on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Aviopuolisolla on siis avioliittolain mukainen avio-oikeus toisen puolison yritysomaisuuteen. Avio-oikeus voidaan kokonaan tai osittain poistaa avioehdolla. Yrittäjäpuoliso voi siis suojata yritysomaisuuttaan avioehdolla.
Monissa yrityksissä jopa vaaditaan osakkaalta avioehdon tekemistä. Avioehdolla voidaan rajata avio-oikeuden ulkopuolelle nimenomaisesti yrityksen osakkeet, yrityksen omaisuus ja yrityksen tuotto. Tällöin yritysomaisuus ei lähtökohtaisesti kuulu osituksessa avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen, mutta osituksen sovittelu voi poikkeuksellisesti vaikuttaa tähän.
Avioehto voidaan tehdä vain molempien suostumuksella. Avioehdolla voidaan määrätä avio-oikeuden poistamisesta kokonaan tai osittain, sekä yksipuolisesti että molemminpuolisesti. Avioehdolla voidaan määrätä omaisuudesta, joka puolisolla on avioehtoa tehtäessä sekä omaisuudesta, jonka puoliso myöhemmin saa. Avioehto voidaan siis tehdä koskemaan vain yritysomaisuutta tai myös muuta, puolisoiden yhdessä määrittelemää omaisuutta.
Mitä ilman avioehtoa tapahtuu
Avio-oikeuden perusteella puolisoilla on lähtökohtaisesti oikeus saada osituksessa yhtä suuri osuus puolisoiden yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta (avioliittolain 100 §). Jos yritys on avio-oikeuden alaista omaisuutta, sen arvo lasketaan yrittäjäpuolison säästöön.
Esimerkki: Mikon ainoa merkittävä omaisuus ovat hänen osakeyhtiönsä osakkeet, joiden arvo on 400 000 euroa. Puolisolla on 100 000 euroa säästöjä. Ilman avioehtoa kumpikin saa osituksessa 250 000 euroa, joten Mikko maksaa tasinkoa 150 000 euroa.
Jos Mikolla ja puolisolla olisi avioehto, joka koskee vain yritystä, osakkeet jätettäisiin laskelman ulkopuolelle ja ositettaisiin vain muu omaisuus. Silloin tasinkoa maksaisikin puoliso: hänen 100 000 euron säästönsä tasattaisiin puoliksi, ja hän maksaisi Mikolle 50 000 euroa. Jos tätä ei haluta, avioehto voidaan tehdä täydellisenä, jolloin kumpikin pitää kaiken omansa eikä tasinkoa makseta kumpaankaan suuntaan.
Luovuttava osapuoli saa itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa, ja hän voi antaa rahaa sen omaisuuden sijasta, jonka haluaa pitää (avioliittolain 103 §:n 1 momentti). Mikko voi siis pitää yrityksen, mutta hänen on suoritettava tasinko rahana tai luovutettava muuta omaisuutta. Jos hänellä ei ole riittävästi rahaa, hän voi joutua harkitsemaan lainan ottamista, varojen nostamista yhtiöstä tai osakkeiden myymistä, mikä voi vaarantaa yrityksen toiminnan.
Puolisolla, joka on oikeutettu saamaan omaisuutta, on oikeus saada osalleen elinkeinonsa jatkamiseen tarvitsemansa työvälineet, jos se ei aiheuta toiselle tuntuvaa haittaa (103 §:n 3 momentti).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mitä yritysavioehdossa kannattaa rajata
Avioehdon on oltava niin selvä, että siitä näkee, mikä omaisuus on suojattu. Siinä kannattaa mainita:
- osakeyhtiön osakkeet tai henkilöyhtiön osuudet sekä niiden tilalle myöhemmin tuleva omaisuus
- toiminimellä harjoitetun elinkeinon varat
- tuotto, kuten osingot, jos myös sen halutaan jäävän avio-oikeuden ulkopuolelle
- myöhemmin perustettavat tai hankittavat yritykset ja niiden osakkeet tai osuudet
Osakkeiden myyntihinta tai muu suojatun omaisuuden tilalle tullut omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeudesta vapaata jo lain nojalla. Tuotto sen sijaan jää avio-oikeuden ulkopuolelle vain, jos siitä on erikseen määrätty (avioliittolain 35 §:n 2 momentti). Jos osinkoja ei ole rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle, osingot kuuluvat avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.
Avioehdon voi tehdä jo ennen yrityksen perustamista, koska se voi koskea myös myöhemmin saatavaa omaisuutta (41 §). Avioehto voi olla yksipuolinen, jolloin vain yrittäjän omaisuus suojataan ja hän säilyttää avio-oikeuden puolisonsa omaisuuteen, tai se voi olla molemminpuolinen.
Osakassopimus ja perheyritys
Osakassopimuksessa voidaan edellyttää, että osakas tekee avioehdon, jotta osakkeet eivät päädy osituksessa yrityksen ulkopuoliselle. Avioehdon sisältö kannattaa tällöin sovittaa osakassopimuksen ehtoihin, ja on hyvä tarkistaa, mitä osakassopimus edellyttää, jos avioehtoa ei tehdä.
Jos yritys tulee vanhemmilta lahjana tai perintönä, lahjakirjassa tai testamentissa voidaan määrätä, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta osakkeisiin. Tämä määräys vaikuttaa avio-oikeuteen avioehdosta riippumatta.
Voiko avioehtoa sovitella?
Vaikka avioehto olisi pätevä ja rekisteröity, ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Harkinnassa otetaan erityisesti huomioon avioliiton kesto sekä puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Sovittelussa avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus voidaan määrätä kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaiseksi (avioliittolain 103 b §).
Kysymys voi nousta esiin esimerkiksi pitkässä avioliitossa, jossa toinen puoliso on tehnyt työtä yrityksen hyväksi ilman kunnollista palkkaa. Sovittelu on kuitenkin tapauskohtaista.
Vaatimus voidaan esittää osituksen aikana tai sen jälkeen osituksen moitetta ja pätemättömäksi julistamista koskevien sääntöjen mukaisesti. Pesänjakajan toimittamaa ositusta on moitittava kuuden kuukauden kuluessa.
Avioehto ei suojaa veloilta
Avioehto ei muuta velkavastuuta. Kumpikin puoliso vastaa lähtökohtaisesti vain omista veloistaan, oli avioehtoa tai ei (avioliittolain 52 §). Puoliso voi joutua vastaamaan yrityksen veloista esimerkiksi silloin, kun hän on itse taannut ne tai ottanut lainan yhdessä yrittäjän kanssa.
Yritys ja kuolema
Jos yrittäjä kuolee, avioehto vaikuttaa siihen, kuuluuko yritysomaisuus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen ja voiko leskellä olla oikeus tasinkoon. Yritys kuuluu vainajan jäämistöön ja siirtyy perillisille tai testamentinsaajille. Jos vähävaraisempi puoliso kuolee ensin, yrittäjälesken ei tarvitse luovuttaa omaa omaisuuttaan vainajan perillisille tasinkona ilman avioehtoakaan (avioliittolain 103 §:n 2 momentti).
Muoto ja rekisteröinti
Avioehto on tehtävä kirjallisesti, päivättävä ja allekirjoitettava, ja kahden esteettömän todistajan on oltava läsnä ja todistettava se oikeaksi (avioliittolain 42 ja 66 §).
Avioehto tulee voimaan vasta, kun Digi- ja väestötietovirasto on rekisteröinyt sen. Avioehto ei kuitenkaan tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioeroasian tultua vireille tai avioliiton purkauduttua (43 ja 44 §).
Milloin juristista on hyötyä
Juristi käy läpi yrityksen omistusrakenteen ja osakassopimuksen ja laatii avioehdon, jossa on yksilöity osakkeet, niiden tilalle tuleva omaisuus, tuotto ja tulevat yritykset. Hän arvioi, kannattaako avioehto tehdä yksi- vai molemminpuolisena ja koskeeko se myös kuolemantapausta, sekä sovittaa sen yhteen testamentin ja mahdollisen sukupolvenvaihdoksen kanssa.
Erossa juristi tarkistaa, onko avioehto tehty ja rekisteröity oikein, ja laskee osituksen yrityksen arvo huomioon ottaen. Hän arvioi myös, onko puolison työpanos sellainen, että sovittelua voidaan vaatia tai siihen on syytä varautua.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kattaako avioehto myös yrityksen arvonnousun?
Lähtökohtaisesti kattaa. Avioehdolla suojatut osakkeet ovat avio-oikeudesta vapaita koko arvoltaan, myös siltä osin kuin niiden arvo on noussut avioliiton aikana. Jos arvonnousuun on vaikuttanut olennaisesti puolison työpanos, osituksen sovittelu voi kuitenkin tulla arvioitavaksi.
Voiko avioehdon tehdä vielä, kun yritys on jo kasvanut arvokkaaksi?
Voi. Avioehto voi koskea myös omaisuutta, joka puolisolla jo on, ja sen voi tehdä avioliiton aikana. Avioehto on jätettävä rekisteröitäväksi ennen kuin avioeroasia tulee vireille. Puoliso voi kuitenkin kieltäytyä avioehdon tekemisestä, koska se edellyttää molempien suostumuksen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa