- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen kohtuullistaminen, eli sovittelu, on toimenpide, jossa osituksessa muutoin noudatettavista säännöistä voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä poiketa. Sovittelun avulla voidaan ehkäistä sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa osituksen toinen osapuoli saa omaisuuden osituksesta perusteetonta hyötyä tai lopputulos on muulla tavalla kohtuuton. Osituksella tarkoitetaan puolisoiden avioliiton aikaisen aviovarallisuussuhteen purkamiseen tähtäävää menettelyä, joka voidaan tehdä joko toisen puolison kuoleman tai avioliiton purkautumisen johdosta, toimenpiteen suorittamista vaadittaessa. Osituksen kohtuuttomuuden tai toiselle koituvan perusteettoman hyödyn on pääsääntöisesti katsottu johtuvan joko osituksessa yleisesti ottaen noudatettavan puolittamisperiaatteen kaavamaisesta soveltamisesta tai toisaalta siitä, että puolisoiden välillä on tehty kohtuuton avioehtosopimus. Sovittelun on katsottu pohjautuvan kohtuusarvioinnille, jota tehdään tapauskohtaisesti ja tarkasteltavana olevan tilanteen piirteet huomioiden. Sovittelu voi olla mahdollista osituksen lisäksi myös omaisuuden erottelun tapauksessa silloin, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.
Sovittelun vaikutukset
Osituksen sovitteluharkinnalla voidaan vaikuttaa lähinnä siihen, minkä suuruista tasinkoa sovittelun toinen osapuoli on lopulta velvollinen maksamaan toiselle osapuolelle. Sovittelun ei toisaalta voida katsoa vaikuttavan osituksen suorittamista koskeviin oikeussääntöihin, jotka ilmentävät puolittamisperiaatteen mukaista pääsääntöä. Osituslaskelma on tehtävä normaalisti ositusta koskevien sääntöjen mukaisesti ennen kuin edes sovittelun tarpeen arvioinnin voidaan katsoa ajankohtaistuvan. Myös osapuolten velat tulee osituslaskelmassa kattaa tavalliseen tapaan.
Harkittaessa sovittelun mahdollisuutta on pyritty hahmottamaan sitä, millainen lopputulos saadaan aikaan, jos noudatetaan osituksen säännöksiä kaavamaisesti. Sovittelun on katsottu olevan mahdollista pelkästään sellaisissa tilanteissa, jotka täyttävät lain asettamat edellytykset, eikä sovittelua voida menestyksekkäästi hakea pelkästään esimerkiksi sillä perusteella, että toinen osapuoli kokee osituksen tasingon maksun osalta epäoikeudenmukaiseksi. Sovittelun avulla ei ole pidetty mahdollisena korjata oikeustoimea koskevaa pätemättömyyttä, eikä sovittelun ole katsottu vaikuttavan yleensä myöskään osituksen reaaliseksi vaiheeksi kutsuttuun osaan eli toisin sanoen siihen, millä tavalla tasinko tulee maksettavaksi.
Edellytykset sovittelulle
Omaisuuden ositus rakentuu lähtökohtaisesti sille ajatukselle, että avio-oikeuden alainen omaisuuden säästö tulee osituksen myötä puolittamisperiaatteen mukaisesti puolitettavaksi ositukseen osallisten kesken. Pääsääntöä ilmentävä puolittaminen perustuu sille, että puolisoilla on yleensä avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Periaate voi kuitenkin johtaa paikoin tilanteisiin, jotka ovat joko kohtuuttomia tai tuottavat osituksen toiselle osapuolelle perusteetonta hyötyä. Sovittelulle asetettujen edellytysten voidaan katsoa liittyvän pitkälti juuri puolittamisperiaatteen kaavamaisen käytön aiheuttamiin ongelmiin.
Sovittelu on mahdollista ensiksikin silloin, kun osituksen voidaan katsoa muutoin johtavan kohtuuttomaan lopputulokseen. Kohtuuttoman lopputuloksen on katsottu voivan ilmetä ainakin silloin, kun puolisoiden väliset varallisuuserot ovat merkittävät ja osituksen toiselle osapuolelle ei jäisi pitkään kestäneen avioliiton seurauksena lainkaan varallisuutta tai pelkästään pieni määrä.
Toiseksi sovittelu on mahdollista, jos toinen puoliso saisi muutoin perusteettomasti taloudellista etua. Perusteettoman edun saamista on kutsuttu myös ansiottomaksi hyötymiseksi. Edellytyksen on katsottu täyttyvän usein erityisesti niissä tilanteissa, joissa lyhyt avioliitto on solmittu kahden sellaisen henkilön välillä, joiden varallisuustilanne on toisistaan merkittävästi poikkeava. Kohtuuttomuuden ja perusteettoman edun saamisen on voitu paikoin katsoa täyttyvän myös yhtäaikaisesti.
Osituksen sovitteluun kohdistuvan vaatimuksen esittäminen on mahdollista osituksen aikana tai toisaalta silloin, kun ositus on jo tehty. Jos sovittelua koskeva vaatimus esitetään silloin, kun ositus on jo tehty, voivat noudatettaviksi tulla myös osituksen moitetta ja osituksen pätemättömäksi julistamista koskevat säännökset.
Mitä asioita tulee huomioida kohtuuttomuuden tai perusteettoman taloudellisen edun saamisen arvioinnissa?
Kun harkitaan sitä, täyttyvätkö osituksen sovittelulle asetetut edellytykset, eli onko lopputulos kohtuuton tai perusteetonta taloudellista etua toiselle osapuolelle aikaansaava, voidaan arvioida useita eri asioita. Huomioon voidaan tällöin ottaa esimerkiksi avioliiton kestoaika ja puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi tai omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Sovittelussa poiketaan osituksessa omaksutusta puolittamisperiaatteesta ja poikkeamisen on katsottu olevan usein sitä perustellumpaa, mitä lyhyemmästä avioliitosta on tilanteessa kyse. Toisaalta myöskään pelkästään avioliiton lyhytaikaisuuden ei ole katsottu olevan välttämättä riittävä syy sovitteluun ryhtymiselle, jos arvioitavaksi tulee esimerkiksi tilanne, jossa toinen puoliso on ottanut tietoisen taloudellisen riskin kieltäytyessään ennen avioliittoa solmimasta avioehtosopimusta. Omaisuuden kartuttamisella ja säilyttämisellä on voitu tarkoittaa esimerkiksi ansiotyöhön osallistumista tai kotona työskentelyä. Arvioitaessa sovittelun edellytysten täyttymistä voidaan huomioida lisäksi joitakin muita puolisoiden taloutta koskevia seikkoja, jotka ovat verrattavissa edellä mainittuihin. Kohtuuttomuutta koskevan harkinnan on katsottu olevan aina puhtaasti taloudellista harkintaa.
Arvioitaessa osituksen sovittelulle asetettujen edellytysten soveltumista omaan tilanteeseen voi olla suositeltavaa olla yhteydessä asiantuntevaan lakimieheen.
Millaisista asioista osituksen sovittelussa voidaan määrätä?
Sovittelussa on katsottu voitavan määrätä ensinnäkin niin, ettei toinen puoliso saa avio-oikeudestaan huolimatta lainkaan toisen puolison omaisuutta tai toisaalta, että oikeutta kyseiseen omaisuuteen rajoitetaan. Tällöin voidaan katsoa kyseessä olevan tasinko-oikeuden rajoitus, kun tasinkoon alun perin oikeutettu puoliso ei saa tasinkoa joko tarkoitettua määrää tai lainkaan.
Toiseksi soviteltaessa voidaan määrätä, että tietty omaisuus jätetään kokonaan tai osaksi osituksessa avio-oikeuden ulkopuolelle, niin ettei toisella puolisolla ole siihen oikeutta. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun toinen puoliso on ansainnut tai muulla tavalla saanut omaisuuden perintönä, lahjana tai testamentin nojalla niin, että puolisot ovat asuneet erillään. Samaa on voitu noudattaa, jos omaisuus on ansaittu jollakin kyseisistä tavoista ja puolisolla on joko ollut omaisuus jo avioliittoon mennessä tai hän on saanut sen avioliiton aikana. Kyseessä voidaan toisin sanoen katsoa olevan tilanne, jossa avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta käsitelläänkin avio-oikeudesta vapaana omaisuutena.
Kolmanneksi soviteltaessa on pidetty mahdollisena määrätä, että sellainen omaisuus, johon toisella puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta avioehtosopimuksesta johtuen, tulee osituksessa kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi. Tilannetta voidaan pitää edellä mainitulle tilanteelle päinvastaisena, kun avio-oikeudesta vapaata omaisuutta käsitellään avio-oikeuden alaan kuuluvana.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Tarve osituksen kohtuullistamiselle voi johtua esimerkiksi osituksessa pääsääntöisesti omaksutun puolittamisperiaatteen tilanteeseen sopimattomasta kaavamaisesta soveltamisesta tai puolisoiden välillä tehdystä kohtuuttomasta avioehtosopimuksesta.
- Avioliittolaissa tarkoitettu osituksen sovittelu voidaan toimittaa vain tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Varoitukset
- Mahdollisuus osituksen sovitteluun voi olla poissuljettu, jos puoliso on ottanut tietoisen riskin omaisuuden osituksessa tapahtuvasta puolittamisesta kieltäytyessään avioehtosopimuksen tekemisestä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa