- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kihlakumppanit tai aviopuolisot voivat laatia avioehtosopimuksen, jonka avulla puolisot voivat rajoittaa avio-oikeuden alaista omaisuuttaan. Avioehtosopimus on mahdollista tehdä itse. Avioehtosopimus kannattaa kuitenkin laatia huolellisesti, jotta avioehtosopimuksen myöhempi tulkinta on helpompaa ja lopputulos vastaa paremmin osapuolien tavoitteita. Tässä artikkelissa§ käsitellään seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon avioehtosopimusta tehdessä.
Mikä on avioehtosopimus?
Avioehtosopimuksella aviopuolisot voivat poiketa avioliittolain lähtökohdista, kun puolisoiden omaisuutta jaetaan avioliiton päätyttyä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioliittolain lähtökohtana osituksessa on tasajako eli puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan. Jotta tasajako toteutuisi enemmän omistava puoliso suorittaa vähemmän omistavalle puolisolle tasoituksen eli tasingon. Avioehtosopimuksen avulla puolisoiden on mahdollista rajata avio-oikeuden alaista omaisuutta ja näin myös vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta otetaan tasajaossa huomioon tai onko tasajakoa lainkaan tarpeen suorittaa. Avioehtosopimuksella voidaan määrätä omaisuudesta, joka puolisolla on sopimusta tehtäessä sekä omaisuudesta, jonka puoliso myöhemmin omistaa.
Esimerkki:
A:n ja B:n avioliitto päättyy avioeroon. Puolisot ovat tehneet avioehtosopimuksen, jonka nojalla osa omaisuudesta jää avio-oikeuden ulkopuolelle. A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on 200 000 euroa ja avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus on 400 000 euroa. B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on 300 000 euroa ja avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus on 100 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen omaisuus on 500 000 euroa, josta tasajaon mukaisesti kummankin puolison osuus on 250 000. Jotta tasajako toteutuisi, B siirtää A:lle 50 000 euroa tasinkona, koska B:n avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi kuin hänelle tasajaon perusteella kuuluva avio-osa.
Miten avioehtosopimus tehdään?
Avioehtosopimus edellyttää molempien puolisoiden suostumusta, joten toinen puoliso ei voi yksin tehdä avioehtosopimusta. Avioehtosopimuksen voi tehdä joko ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Puolisot voivat laatia avioehtosopimuksen itse tai lakimiehen avustuksella. Avioehtosopimuksen laatiminen ei ole erityisen vaikeaa, koska lyhytkin muotoilu voi olla riittävä. Avioehtosopimuksen laatimisessa tarkkuutta vaatii eniten se, että asiakirja vastaa kummankin puolison tarkoitusta ja puolisot ymmärtävät, miten avioehtosopimus vaikuttaa tulevaisuudessa.
Avioehtosopimuksia on kolmenlaisia:
- molempien puolisoiden avio-oikeus kaikkeen toisen omaisuuteen rajataan kokonaan pois,
- molempien puolisoiden avio-oikeus rajataan koskemaa vain tiettyä toisen omaisuutta tai
- toisen puolison avio-oikeus rajataan yksipuolisesti joko kokonaan tai osittain pois.
Jos avioehtosopimuksella avio-oikeus rajataan kokonaan pois, avioliiton päätyttyä ei toimiteta ositusta vaan omaisuuden erottelu. Näin sen vuoksi, että kun puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuuksia ei tarvitse laskea yhteen ja suorittaa tasajakoa. Tällöin kumpikin puoliso pitää ainoastaan oman omaisuutensa.
Avioehtosopimukseen voidaan esimerkiksi sisällyttää, että puolisolla ei ole oikeutta toisen puolison ennen avioliittoa tai avioliiton aikana lahjana, perintönä tai testamentilla saatuun omaisuuteen.
Avioehtosopimus voi olla erilainen riippuen siitä, päättyykö avioliitto avioeroon vai toisen puolison kuolemaan. Siten esimerkiksi avioehtosopimuksessa voidaan sopia, että puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta, mikäli avioliitto päättyy avioeroon, mutta jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen.
Sopimuksen pätevyyden edellytykset
Seuraavaksi on lueteltu avioehtosopimuksen edellytykset, jotta sopimusta voidaan pitää pätevänä.
- kirjallinen muoto
- päiväys ja osapuolten allekirjoitukset
- kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset
- rekisteröinti Digi- ja väestötietovirastossa
Todistaja on esteellinen, jos:
- hän on avioehtosopimuksen asianosainen eli käytännössä sopimuksen osapuoli
- hän on sopimuksen osapuolen nykyinen tai entinen aviopuoliso, nykyinen avopuoliso, sisarus, vanhempi, isovanhempi, lapsi tai lapsenlapsi
- hän on alle 15-vuotias tai hän ei ymmärrä todistamisen merkitystä
Yhteenveto
- Avioehtosopimuksella voidaan rajata avio-oikeuden alaista omaisuutta.
- Avioehtosopimuksella voidaan määrätä omaisuudesta, joka puolisolla on sopimusta tehtäessä sekä omaisuudesta, jonka puoliso myöhemmin omistaa.
- Avioehtosopimus edellyttää molempien puolisoiden suostumusta, joten toinen puoliso ei voi yksin tehdä avioehtosopimusta.
- Avioehtosopimuksen laatiminen ei ole erityisen vaikeaa, koska lyhytkin muotoilu voi olla riittävä.
- Avioehtosopimuksia on kolmenlaisia.
- Avioehtosopimuksen laatimiseen on tiettyjä edelytyksiä, jotka tulee täyttää, jotta sopimusta voidaan pitää pätevänä.
Summary in English
- A prenuptial agreement can limit property subject to spousal rights.
- A prenuptial agreement can specify the property that each spouse owns at the time of the agreement, as well as property that either spouse acquires in the future.
- Both spouses' consent is required to create a prenuptial agreement, so one spouse cannot create it unilaterally.
- Creating a prenuptial agreement is not particularly difficult, as even a brief formulation can be sufficient.
- There are three types of prenuptial agreements.
- There are certain requirements for creating a prenuptial agreement that must be met for the agreement to be considered valid.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Entä jos puolisot haluavat myöhemmin muuttaa avioehtosopimustaan?
Avioehtosopimusta voi muuttaa laatimalla uusi avioehtosopimus. Myös uuden avioehtosopimuksen on noudatettava edellä mainittuja sääntöjä ja se on myös rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa.
2. Entä jos toinen puolisoista on vajaavaltainen tai hänen toimintakelpoisuuttaan on rajoitettu?
Avioehdon tekemiseen tarvitaan tällöin edunvalvojan kirjallinen suostumus.
3. Tarvitseeko puolisoiden allekirjoittaa avioehtosopimus samaan aikaan?
Ei. Molempien puolisoiden ei tarvitse olla läsnä samaan aikaan allekirjoittamassa sopimusta.
4. Tarvitseeko todistajien allekirjoittaa avioehtosopimus samaan aikaan?
Ei. Todistajien ei tarvitse olla yhtä aikaa todistamassa. Todistajien ei tarvitse olla myöskään samaan aikaan läsnä, kun puolisot allekirjoittavat avioehtosopimuksen. Tällöin edellytetään, että puolisot tunnustavat allekirjoituksensa oikeiksi kahdelle todistajalle.
5. Tarvitseeko todistajien tietää avioehtosopimuksen sisällöstä?
Ei. Todistajien ei tarvitse tietää, mitä avioehtosopimuksessa on sovittu. Heidän ei ole välttämätöntä tietää edes sitä, että kyseessä on avioehtosopimus.
6. Onko avioehtosopimus tarpeen tehdä, jottei puoliso joudu vastuuseen toisen puolison veloista?
Ei. Kumpikin puoliso vastaa itse omista veloistaan eikä toinen puoliso tule niistä vastuuseen ilman omaan suostumustaan. Tätä kutsutaan velkojen erillisyyden periaatteeksi. Siten puoliso ei vastaa toisen puolison veloista, vaikka hänellä olisikin avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen.
7. Entä jos avioehtosopimuksen tulkinta jää lopulta epäselväksi?
Epäselvästä avioehdosta ei välttämättä ilmene, mitä omaisuutta on pidettävä avio-oikeuden alaisena ja mitä avio-oikeudesta vapaana. Tällöin asiakirjan tekstistä vastuussa oleva puoliso ei voi sopimuksen tulkinnassa vedota oman etunsa hyväksi, vaan tulkinta tapahtuu toisen puolison oikeuksia kunnioittaen.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa