Minilex - Lakipuhelin

Avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lähtökohtana on puolisoiden avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Siten avioerotilanteessa tai toisen puolison kuollessa puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan tasan puolisoiden kesken. Tätä lähtökohtaa on kuitenkin mahdollista muuttaa avioehtosopimuksella, jonka avulla avio-oikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan sulkea kokonaan pois. Tässä oppaassa käsitellään, miten avio-oikeuden rajaaminen kokonaan pois vaikuttaa käytännössä.

 

Avio-oikeuden merkitys

Avio-oikeuden merkitys tulee esiin aviopuolisoiden erotessa tai avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Avio-oikeuden piiriin kuuluu puolisoiden omaisuus, joka heillä oli ennen avioliittoa ja omaisuus, joka kertyy heille avioliiton aikana. Avioliiton päättyessä avioeroon avio-oikeus takaa sen, että puolisoilla on oikeus saada puolet heidän yhteenlasketusta avio-oikeuden alaisesta omaisuudestaan. Avio-oikeuden nojalla omaisuus jaetaan siten tasan. Jotta tasajako toteutuisi, varakkaamman puolison on suoritettava rahaa tai omaisuutta omaisuuksien tasaamiseksi. Tätä kutsutaan tasingon suorittamiseksi.

 

Esimerkki 1:

Aviopuolisot Pekka ja Maija eroavat. He eivät ole tehneet avioehtosopimusta. Pekan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa ja Maijan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 600 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 900 000 euroa. Jotta puolisot saavat osituksessa yhtä suuren määrän omaisuutta, Maija suorittaa Pekalle 150 000 euroa omaisuuksien tasoittamiseksi. Näin molempien omaisuus on avioero-osituksen jälkeen 450 000 euroa. 

Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, avio-oikeuden merkitys näkyy samalla tavalla kuin erotilanteessa. Ennen kuin perintöä voidaan jakaa, aviopuolisoiden välillä on tehtävä jäämistöositus. Tällä määritellään, mikä on vainajan ja mikä on lesken omaisuutta. Tärkeä ero jäämistöosituksen ja avioero-osituksen välillä on kuitenkin lesken tasinkoprivilegi eli tasinkoetuoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos leski on varakkaampi kuin ensin kuollut puoliso, leski voi vedota tasinkoetuoikeuteensa, jolloin lesken ei tarvitse suorittaa tasinkoa kuolinpesälle. Ositusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos vainajalla ei ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia. Tällöin leski perii vainajan suoraan. 

 

Esimerkki 2:

Aviopuolisoista Maija kuolee ensin. Maijalla ja Pekalla on kaksi lasta. Maija ja Pekka eivät ole tehneet avioehtosopimusta. Pekan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa ja Maijan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 600 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 900 000 euroa. Ennen kuin omaisuutta aletaan jakaa lapsille, puolisoiden välillä on tehtävä jäämistöositus. Avio-oikeuden nojalla puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan tasan puolisoiden kesken. Koska tässä tilanteessa vainajalla eli Maijalla on enemmän omaisuutta, leskellä eli Pekalla on oikeus vaatia tasinkoa suoritettavaksi. Siten Maijan jäämistöstä maksettaisiin 150 000 euroa tasinkona Pekalle, minkä jälkeen kummankin puolison omaisuus olisi 450 000 euroa. Jos Pekka ei vaadi omaisuuksien tasoittamista, tasinkoa ei tarvitse suorittaa.

 

Avio-oikeuden poissulkemisen merkitys

Jos avio-oikeutta eli edellä käsiteltyä lain antamaa lähtökohtaa halutaan muuttaa, puolisoiden on mahdollista tehdä avioehtosopimus. Avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus tarkoittaa sitä, että kummallakaan puolisolla ei ole lainkaan avio-oikeutta toisen puolison mihinkään omaisuuteen. Lähtökohtaisesti avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus koskee sekä ennen avioliittoa omistettua omaisuutta kuin myös avioliiton aikana saatua omaisuutta. Jos avio-oikeus rajataan kokonaan pois, puolisoilla ei ole oikeutta myöskään toisen omaisuuden tuottoon, vaikka tuotosta ei olisi erikseen sovittu avioehtosopimuksessa. 

Avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus tarkoittaa avioerotilanteessa käytännössä sitä, että omaisuutta ei jaeta tasan puolisoiden kesken. Varakkaamman puolison ei tarvitse suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Eron jälkeen kumpikin puoliso pitää oman omaisuuteensa ilman omaisuuserien tasaamista. Tällöin ei siis suoriteta ositusta vaan omaisuuden erottelu. 

 

Esimerkki 3:

Aviopuolisot Maija ja Pekka eroavat. He ovat tehneet avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen. Pekan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa ja Maijan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 600 000 euroa. Koska kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, Maijan ei tarvitse maksaa tasinkoa Pekalle. Avioeron jälkeen kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa. 

Samoin on myös avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Kun avioehtosopimuksella avio-oikeus on rajattu pois, puolisoiden omaisuuksien määrää ei ole tarpeen tasoittaa. 

 

Esimerkki 4:

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Aviopuolisoista Maija kuolee ensin. Maijalla ja Pekalla on kaksi lasta. Maija ja Pekka ovat tehneet avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen. Pekan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa ja Maijan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 600 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 900 000 euroa. Koska kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, Maijan ja Pekan omaisuuksia ei tarvitse tasata. Tasinkojakoa ei tarvitse tehdä, vaan kumpikin puolisoista pitää oman osuutensa. Pekalla ei ole oikeutta vaatia tasinkoa suoritettavaksi Maijan jäämistöstä. 

Jos aviopuolisoilla ei olisi lapsia, eikä ensiksi kuollut puoliso olisi tehnyt testamenttia, leski perisi ensiksi kuolleen puolison perintöoikeuden nojalla. Tähän oikeuteen ei vaikuta se, onko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Sen sijaan tällöin avioehtosopimuksella on merkitystä vasta lesken pesää jaettaessa. Lesken omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten eli vanhempien tai sisarusten kesken. Jos puolisoiden välillä ei ole ollut avioehtosopimusta eli avio-oikeus on rajoittamaton, lesken omaisuus jaetaan puoliksi lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Sen sijaan, jos avio-oikeus oli avioehtosopimuksella rajattu kokonaan tai osittain pois, lesken pesä jaetaan samassa suhteessa kuin lesken omaisuus oli suhteessa puolisoiden koko omaisuuteen ensiksi kuolleen puolison kuollessa.

 

Esimerkki 5:

Aviopuolisoista Maija kuolee ensin. Maijalla ja Pekalla ei ole lapsia eikä kumpikaan ole tehnyt testamenttia. He ovat tehneet avioehtosopimuksen, jonka mukaan kummallakaan ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen puolison omaisuuteen. Maijan kuollessa Pekan yhteenlaskettu säästö on 300 000 euroa. Maijan omaisuuden yhteenlaskettu säästö on 600 000 euroa, jonka Pekka perii puolison perintöoikeuden nojalla. Pekan kuoltua Pekan omaisuus jaetaan Maijan toissijaisten perillisten ja Pekan perillisten kesken. Pekan perillisten suhteellinen osuus on 300 000:900 000 eli 3:9 Pekan omaisuudesta. Maijan toissijaisten perillisten suhteellisen osuus on 600 000:900 000 eli 6:9 Pekan omaisuudesta. 

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mikä on avio-oikeus?

Avio-oikeus tarkoittaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden merkitys tulee näkyviin vasta avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Avioliiton aikana kumpikin puoliso omistaa oman omaisuutensa. Sen sijaan avioliiton päättyessä avio-oikeus takaa sen, että puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puolisoiden kesken puoliksi. Kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. 

2. Mikä on avioehtosopimus?

Avioehtosopimuksella on mahdollista muuttaa avio-oikeutta. Avioehtosopimuksella voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan tai osittain pois. Avioehtosopimuksen voi tehdä myös vain toispuolisesti. Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. 

3.Voiko avioehtosopimuksella sulkea kaiken omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle?

Kyllä.

4. Vaikuttaako avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus puolison perintöoikeuteen?

Avioehtosopimus ei vaikuta puolison perintöoikeuteen. Jos vainajalla ei ollut lapsia eikä hän ollut tehnyt testamenttia, vainajan puoliso perii hänet. 

5. Onko avioehtosopimus tarpeen tehdä, jottei toinen puoliso joudu vastuuseen toisen puolison veloista?

Ei. Aviopuoliso ei koskaan vastaa puolisonsa veloista ilman erillistä sitoumusta. Tätä kutsutaan velkojen erillisyysperiaatteeksi. Tähän ei vaikuta se, onko puolisolla avio-oikeutta toisen omaisuuteen vai ei. 

6. Voiko avioehtosopimus olla erilainen riippuen siitä, päättyykö avioliitto puolison kuolemaan vai avioeroon?

Kyllä. Voidaan esimerkiksi sopia, että avio-oikeutta ei ole lainkaan, mikäli avioliitto päättyy avioeroon. Samalla voidaan sopia, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan. 

7. Voiko avioehtosopimusta myöhemmin muuttaa?

Avioehtosopimusta voi muuttaa tekemällä uusi avioehtosopimus.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa