» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pelkkä erillään asuminen ei katkaise avio-oikeutta. Suomen laissa ei ole enää tuomioistuimen myöntämää asumuseroa, ja avio-oikeuden ajallinen kesto katkeaa lähtökohtaisesti vasta, kun avioeroa koskeva asia tulee vireille käräjäoikeudessa tai toinen puoliso kuolee. Avioeroa on haettava, jos haluaa katkaista avio-oikeuden jatkumisen tulevaisuuteen. Erillään asumisella on silti merkitystä: kahden vuoden erillään asumisen jälkeen avioeron saa ilman harkinta-aikaa, ja erillään asuessa hankittu omaisuus voidaan osituksen sovittelussa määrätä avio-oikeudesta vapaaksi.
Aviopuolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen solmimalla avioliiton. Avio-oikeudella on merkitystä avioliiton päättyessä avioeroon, avioliiton kumoamiseen tai puolison kuolemaan. Avio-oikeuden perusteella toimitetaan puolisoiden omaisuuden jako eli ositus. Avio-oikeuden alaista omaisuutta on lähtökohtaisesti kaikki puolison ennen avioliittoa ja avioliiton aikana omistama ja saama omaisuus. Ositusperusteen syntyhetken jälkeen puolison ansaitsema tai perintönä, lahjana tai testamentilla saama omaisuus ei yleensä enää kuulu avio-oikeuden piiriin. Ositusperuste on avioeron vireilletulo tuomioistuimessa tai puolison kuolema. Avioerotilanteessa puolison tulee siis hakea avioeroa, jotta avio-oikeuden ajallinen kesto katkeaa. Pelkkä erillään asuminen ei nykyisen lainsäädännön mukaan lähtökohtaisesti katkaise avio-oikeutta.
Ennen 1.1.1988 voimaan tullutta avioliittolain uudistusta puolisoiden tuli tietyissä tilanteissa asua erillään tietyn määräajan, ennen kuin heidät voitiin tuomita avioeroon. Tuolloin lain mukaisella asumuserolla oli vaikutusta myös avio-oikeuden ajalliseen kestoon. Asumuserolla voi kuitenkin olla merkitystä nykyäänkin eräissä kansainvälisiä kytkentöjä sisältävissä avioliitoissa. Jos puolisot, joiden varallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia, on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, asumuseron perusteella voidaan toimittaa omaisuuden ositus. Tällaisessa tilanteessa puolisoilla ei ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka toinen puoliso saa asumuseron myöntämisen jälkeen.
Miten avio-oikeuden saa katkaistua?
Avio-oikeus katkeaa, kun avioeroa tai avioliiton kumoamista koskeva asia tulee vireille (avioliittolain 90 §:n 1 momentti). Sen jälkeen ansaittu tai perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus ei lähtökohtaisesti kuulu avio-oikeuden piiriin. Eroa voi hakea yksin, eikä toisen puolison suostumusta tarvita. Ratkaiseva on päivä, jona hakemus saapuu käräjäoikeuteen.
Ositusta voi vaatia heti, kun avioeroasia on tullut vireille (85 §). Jos avioeroasia kuitenkin raukeaa eikä ositusta ole toimitettu, avio-oikeus ulottuu myös vireilläolon aikana saatuun omaisuuteen (90 §:n 2 momentti). Jos ositus on ehditty tehdä, se jää voimaan, vaikka puolisot palaisivat yhteen (107 a §, KKO 2010:92).
Mitä erillään asuminen vaikuttaa?
Avioero ilman harkinta-aikaa. Jos puolisot ovat asuneet erillään keskeytyksettä viimeiset kaksi vuotta, heillä on oikeus saada avioero ilman kuuden kuukauden harkinta-aikaa (25 §:n 2 momentti). Erillään asumisen alkamisesta kannattaa siksi säilyttää näyttöä, kuten muuttoilmoitus ja vuokrasopimus.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai perusteettomaan taloudelliseen etuun. Sovittelussa voidaan määrätä, että omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut puolisoiden asuessa erillään, on kokonaan tai osaksi avio-oikeudesta vapaata (103 b §:n 2 momentin 2 kohta). Sovittelu ei tapahdu automaattisesti, vaan sitä voi vaatia osituksessa tai sen jälkeen. Jos pesänjakaja on toimittanut osituksen, jälkikäteinen vaatimus on tehtävä moitekanteella kuuden kuukauden kuluessa osituksesta (103 b §:n 3 momentti, 106 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten asumusero vaikuttaa omaisuuteesi.
Puolisot vastaavat yleensä yhdessä velasta, jonka toinen on tehnyt perheen elatusta varten. Yhteisvastuuta ei kuitenkaan ole rahalainasta eikä silloin, kun velkoja tiesi, että puolisot asuvat erillään välien rikkoutumisen vuoksi (52 §:n 2 ja 3 momentti).
Käräjäoikeus voi hakemuksesta päättää, kumpi puolisoista saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ja velvoittaa toisen muuttamaan pois (24 §). Jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan toiselle elatusapua (47 §).
Esimerkki: Puolisot ovat asuneet erillään kolme vuotta, mutta avioeroa ei ole haettu. Toinen perii 100 000 euroa, eikä testamentissa ole avio-oikeuden poissulkevaa määräystä. Perintö kuuluu lähtökohtaisesti avio-oikeuden piiriin, koska erillään asuminen ei katkaise avio-oikeutta. Perinnön saanut puoliso voi vaatia osituksen sovittelua, mutta lopputulos riippuu tapauskohtaisesti kokonaisarviosta.
Esimerkki: Sama tilanne, mutta perinnön saanut puoliso on pannut avioeron vireille kuukautta ennen perittävän kuolemaa. Koska avioeroa haettiin ennen perinnön saamista, perintö ei kuulu avio-oikeuden piiriin. Jos avioeroasia kuitenkin raukeaa eikä ositusta ole vielä tehty, perintö kuuluu sittenkin avio-oikeuden piiriin (90 §:n 2 momentti).
Jos puoliso kuolee erillään asumisen aikana
Pelkkä erillään asuminen ei lähtökohtaisesti vaikuta puolisoiden avio-oikeuteen myöskään kuolemantapauksessa. Kuolleen puolison perilliset ja leski voivat vaatia ositusta tavalliseen tapaan, ja avio-oikeus koskee kummankin puolison omaisuutta. Leskeä ei kuitenkaan voida velvoittaa luovuttamaan omaa omaisuuttaan perillisille (103 §:n 2 momentti). Henkivakuutuksen edunsaajamääräys, jossa edunsaajaksi on merkitty "puoliso", koskee leskeä myös silloin, kun puolisot asuivat erillään. Määräys ei kuitenkaan koske leskeä, jos avioeroasia oli vireillä vakuutuksenottajan kuollessa tai jos puolisot oli tuomittu asumuseroon, joka ei ollut tuolloin rauennut (vakuutussopimuslain 50 §:n 2 momentti). Jos haluat juristin hoitavan osituksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Ulkomailla myönnetty asumusero
Ulkomailla myönnetyllä asumuserolla voi olla vaikutusta, jos puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia. Tällöin ositus voidaan toimittaa asumuseron perusteella, eikä puolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen, jonka toinen puoliso saa asumuseron myöntämisen jälkeen. Velat otetaan osituksessa huomioon sen mukaan, millaisia ne olivat asumuseron myöntämisen aikaan. Säännöstä ei sovelleta, jos puolisot ovat asumuseron jälkeen palanneet yhteiselämään (136 §). Ensin on kuitenkin selvitettävä, mitä maan lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan ja tunnustetaanko ulkomainen päätös Suomessa.
Avio-oikeus vanhentuu avioeron jälkeen kymmenen vuoden kuluttua lainvoimaisen avioeropäätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu hakemalla tuomioistuimelta pesänjakajaa (103 c §, voimaan 1.6.2026). Jos ero tuli lainvoimaiseksi ennen 1.6.2026, avio-oikeus vanhentuu aikaisintaan 1.6.2031, jollei asiasta ole sovittu toisin. Pelkkä erillään asuminen ei käynnistä vanhentumisaikaa.
Mitä kannattaa tehdä, jos asutte erillään?
Päätä ensin, haluatko avioeron. Jos haluat katkaista avio-oikeuden ajallisen ulottuvuuden tulevaan omaisuuteen, hae avioeroa. Kirjaa vireilletulopäivä ja selvitä kummankin puolison omaisuus ja velat kyseisen ajankohdan perusteella. Jos olette asuneet erillään pitkään ja toinen puoliso on sinä aikana kartuttanut omaisuutta yksin, arvioi sovittelun mahdollisuus ennen ositussopimuksen hyväksymistä.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristista on hyötyä, jos erillään asumisen aikana on saatu perintö, säästetty merkittävästi tai hankittu omaisuutta, josta puolisot ovat eri mieltä. Juristi voi laskea, millainen osituksen lopputulos olisi ilman sovittelua ja sen kanssa, koota näyttöä erillään asumisen kestosta ja varojen alkuperästä sekä arvioida sovittelun edellytyksiä. Ulkomaisessa asumuserossa juristi voi ensin selvittää, mitä lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan. Juristi voi auttaa avioeroon ja ositukseen liittyvissä asioissa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voinko sopia puolisoni kanssa, että erillään asuessa saatu omaisuus ei kuulu ositukseen?
Voitte tehdä avioehdon, jossa avio-oikeus suljetaan pois esimerkiksi erillään asumisen aikana saatavasta omaisuudesta. Avioehto tulee voimaan vasta rekisteröinnistä, eikä sitä voida saattaa voimaan rekisteröimällä enää sen jälkeen, kun avioeroasia on tullut vireille.
Otetaanko erillään asumisen aikana otetut velat osituksessa huomioon?
Kyllä. Osituksessa vähennetään kunkin puolison velat, jotka ovat syntyneet ennen avioeroasian vireilletuloa. Näihin kuuluvat myös erillään asumisen aikana otetut velat (99 §). Velkojen vähentämiseen liittyy kuitenkin poikkeuksia esimerkiksi silloin, kun velka liittyy avio-oikeudesta vapaaseen omaisuuteen. Jos et ole varma, mitä asumusero tarkoittaa sinun tilanteessasi, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa