» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioehto ja testamentti eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan ne ratkaisevat eri kysymyksiä. Avioehto ratkaisee, mitä puolisot jakavat keskenään osituksessa. Testamentti taas ratkaisee, kenelle vainajan oma osuus menee hänen kuolemansa jälkeen. Moni pari tarvitsee molemmat, ja ne kannattaa suunnitella yhdessä.
Avioehdon ja testamentin keskeinen sisältö ja tarkoitus eroavat toisistaan. Avioehtosopimus koskee puolisoiden varallisuussuhteita siinä tilanteessa, että avioliitto päättyy avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Testamentin oikeusvaikutukset taas alkavat sen jälkeen, kun testamentin laatija kuolee.
Avioehtosopimuksella voidaan rajata puolisoille syntyvä avio-oikeus pois joko kokonaan tai osittain.
Testamentilla taas voidaan muuttaa laissa säänneltyä perimisjärjestystä tietyin poikkeuksin. Lakiin sisältyy sellaisia ehdottomia oikeuksia, joita edes testamentilla ei voida kiertää tai poistaa. Yksi tällainen on esimerkiksi rintaperillisten oikeus lakiosaan.
Testamentilla henkilö voi vapaasti ilmaista tahtonsa omaisuutensa käyttämisestä kuolemansa jälkeen. Hän voi määrätä omaisuuttansa täysin sukulaissuhteidensa ulkopuolelle, esimerkiksi kummilapselle tai jollekin yhdistykselle. Puolisoilla voi myös olla keskinäinen testamentti, jossa he esimerkiksi antavat eloonjääneelle puolisolle hallintaoikeuden omaisuuteen.
Avioehtosopimuksen ja testamentin tarkoitukset ovat siis toisistaan erilaiset, ja ne astuvat voimaan eri ajankohtina. Puolisoiden on syytä pohtia, miten he haluavat omaisuutensa jakautuvan avioeron tai kuolemantapauksen yhteydessä ja miten eloonjääneen puolison asema turvataan.
Kun puolisoiden tavoitteet ja tahto ovat selvillä, voidaan päättää siitä, millaisin sopimuksin omaisuuden turvaaminen toteutetaan. Tässä asiassa on hyvä käyttää apuna juristia, joka voi laatia tarvittavat asiakirjat muodollisuuksineen.
Erot rinnakkain
- Kuka tekee: Avioehto on kihlakumppanien tai puolisoiden yhteinen sopimus (avioliittolain 41 §). Testamentin tekee jokainen yksin. Puolisot voivat tehdä kuitenkin myös keskinäisen testamentin.
- Mihin vaikuttaa: Avioehto rajaa avio-oikeutta eli sitä, mitä osituksessa tasataan. Testamentti määrää perinnöstä.
- Milloin vaikuttaa: Avioehto tulee voimaan rekisteröinnillä ja sillä on merkitystä sekä avioerossa että kuolemantapauksessa (44 §). Testamentti vaikuttaa vasta tekijänsä kuoleman jälkeen.
- Muoto: Avioehto tehdään kirjallisesti, se päivätään ja allekirjoitetaan, kaksi esteetöntä todistajaa todistaa sen oikeaksi ja se jätetään rekisteröitäväksi (42, 43 ja 66 §). Testamentti tehdään kirjallisesti kahden yhtä aikaa läsnä olevan todistajan edessä, eikä sitä rekisteröidä (perintökaaren 10 luvun 1 §). Testamentin todistajana ei saa olla esimerkiksi tekijän puoliso tai lähisukulainen, eikä kukaan saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen omaksi hyväkseen (10 luvun 4 §).
- Muuttaminen: Avioehtoa muutetaan tekemällä yhdessä uusi avioehto. Testamentin tekijä voi peruuttaa tai muuttaa testamenttinsa yksin, ja lupaus olla peruuttamatta testamenttia ei sido (10 luvun 5 §).
- Takaraja: Avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioeroasian vireilletulon jälkeen tai avioliiton purkauduttua, esimerkiksi toisen puolison kuoltua (avioliittolain 44 §:n 2 momentti).
Mitä avioehto ratkaisee
Ilman avioehtoa kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Kun avioliitto päättyy, puolisoiden avio-oikeuden alainen säästö lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi (avioliittolain 35 ja 100 §). Varakkaampi maksaa vähävaraisemmalle tasinkoa.
Avioehdolla avio-oikeus voidaan poistaa kokonaan tai osittain, toiselta tai molemmilta.
Esimerkki: Annalla on 300 000 euroa ja Villellä 100 000 euroa. Ilman avioehtoa säästöt ovat yhteensä 400 000 euroa, ja kumpikin saa 200 000 euroa: Anna maksaa Villelle tasinkoa 100 000 euroa. Täydellisen avioehdon kanssa kumpikin pitää omansa.
Avioehto voi koskea myös pelkästään avioeroa, jolloin avio-oikeus säilyy kuoleman varalta. Korkein oikeus piti tällaista avioehtoa pätevänä (KKO 2000:100), ja se on yksi tapa turvata leski. Avioehto ei kuitenkaan muuta sitä, kuka omistaa minkäkin omaisuuden, eikä se määrää, kuka perii.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mitä testamentti ratkaisee
Testamentilla määrätään, kenelle oma omaisuus menee kuoleman jälkeen. Lakiosa on puolet siitä perintöosasta, jonka lapsi tai hänen jälkeläisensä saisi ilman testamenttia (perintökaaren 7 luvun 1 §). Lakiosaa on vaadittava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi (7 luvun 5 §).
Puolisolla ei ole lakiosaoikeutta, joten testamentilla omaisuutta voidaan määrätä myös muille kuin leskelle.
Jos vainajalta ei jää lapsia, leski perii hänet. Leski ei voi testamentilla syrjäyttää ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten oikeutta siihen osaan omaisuudesta, joka kuuluu heille perintökaaren 3 luvun 1 § nojalla.
Testamentissa voidaan määrätä, ettei testamentinsaajan puolisolla ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen (avioliittolain 35 §:n 2 momentti). Määräys suojaa esimerkiksi lapselle jätettyä perintöä lapsen omassa avioerossa. Määräys koskee kuitenkin vain testamentilla annettua omaisuutta.
Testamentin tekijä ei voi testamentilla rajata oman puolisonsa avio-oikeutta omaan omaisuuteensa, vaan se edellyttää puolisoiden välistä avioehtosopimusta.
Kuolemantapauksessa ensin ositus, sitten perintö
Kun puoliso kuolee, ensin toimitetaan ositus tai, jos avio-oikeutta ei ole kummallakaan, omaisuuden erottelu. Vasta sen jälkeen vainajan osuus jaetaan perillisille lain ja testamentin mukaan. Avioehto ratkaisee siis, kuinka suuri jäämistö on, ja testamentti sen, kenelle se menee.
Varakkaamman lesken ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille (avioliittolain 103 §:n 2 momentti). Täydellinen avioehto ei yleensä paranna varakkaamman lesken asemaa, koska hänen ei tarvitse ilman avioehtoakaan luovuttaa omaa omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Esimerkki: Ville kuolee. Hänellä on 300 000 euroa ja Annalla 100 000 euroa, ja Villellä on aikuinen lapsi aiemmasta liitosta. Ilman avioehtoa Anna saa kuolinpesältä tasinkona 100 000 euroa, ja lapsi perii loput 200 000 euroa. Täydellisen avioehdon kanssa tasinkoa ei makseta, ja lapsi perii koko 300 000 euroa, ellei Ville ole testamentilla jättänyt osaa Annalle.
Keskinäinen testamentti turvaa lesken
Keskinäisessä testamentissa puolisot määräävät omaisuutensa eloonjääneelle puolisolle joko omistusoikeudella tai hallintaoikeudella. Hallintaoikeus tarkoittaa, että leski saa käyttää omaisuutta ja sen tuottoa, mutta omistus siirtyy perillisille. Jos leski saa testamentilla vain hallintaoikeuden omaisuuteen, hän ei maksa hallintaoikeudesta perintöveroa (perintö- ja lahjaverolain 8 §:n 1 momentti).
Keskinäinen testamentti ei poista lasten oikeutta lakiosaan. Leskellä on kuitenkin testamentista riippumatta lakiin perustuva oikeus pitää hallinnassaan yhteinen koti, jos hänellä ei ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa (perintökaaren 3 luvun 1 a §).
Korkein oikeus katsoi, että leski sai pitää yhteisen kodin hallinnassaan, vaikka lapsi vaati lakiosaansa. Lakiosavaatimuksen hyväksyminen ei syrjäyttänyt lesken laissa säädettyä hallintaoikeutta asuntoon (KKO 2012:90).
Keskinäinen testamentti ei myöskään korvaa avioehtoa. Avioerossa testamentilla ei ole merkitystä, joten omaisuuden pitäminen erillään erossa onnistuu vain avioehdolla.
Kumpi tarvitaan?
- Omaisuus halutaan pitää erillään avioerossa: avioehto.
- Leski halutaan turvata: avioehto vain avioeron varalta, keskinäinen testamentti tai molemmat.
- Uusperhe, jossa kummallakin on omia lapsia: yleensä avioehto ja testamentti yhdessä.
- Lapseton pari, joka haluaa päättää, mitä omaisuudelle tapahtuu molempien kuoltua: testamentti. Ilman sitä ensiksi kuolleen sukulaiset saavat osuuden lesken kuoltua.
- Lapselle jätetty perintö halutaan suojata lapsen puolisolta: testamentin avio-oikeusmääräys.
Mitä juristi tekee
Juristi selvittää ensin tavoitteet: mitä halutaan suojata avioerossa, miten leski turvataan ja mitä lapsille jää. Sen jälkeen hän laskee, miltä ositus ja perinnönjako näyttäisivät eri vaihtoehdoissa, ja laatii avioehdon ja testamentin niin, etteivät ne ole ristiriidassa keskenään.
Hän huolehtii myös todistajista ja siitä, että avioehto jätetään rekisteröitäväksi ajoissa. Apu on tarpeen erityisesti uusperheessä, kun omaisuutta on paljon tai kun toisella puolisolla on yritys tai odotettavissa perintö.
Vinkit
- Testamentti ja avioehto tulevat kyseeseen eri ajankohtina
- Lue avioehto ja testamentti yhdessä aina, kun elämä muuttuu, esimerkiksi lapsen syntyessä, perinnön tullessa tai uuden avioliiton alkaessa.
- Säilytä alkuperäiset asiakirjat varmassa paikassa ja kerro läheisille, mistä testamentti löytyy.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko testamentilla rajata oman puolison avio-oikeuden?
Ei. Testamentilla ei voi määrätä puolisoiden välisestä osituksesta. Testamentin avio-oikeusmääräys suojaa vain testamentilla annettavaa omaisuutta saajan puolisolta. Jos haluat, ettei puolisollasi ole avio-oikeutta omaisuuteesi, tarvitaan avioehto.
Kumoaako uusi avioehto aiemman testamentin?
Ei. Testamentti on voimassa, kunnes tekijä peruuttaa sen. Avioehto voi kuitenkin muuttaa sitä, kuinka paljon testamentilla jaettavaa omaisuutta on. Siksi vanha testamentti kannattaa lukea uudelleen aina, kun avioehto tehdään tai sitä muutetaan.
Ehtiikö avioehdon tehdä, jos puoliso sairastuu vakavasti?
Avioehdon voi tehdä avioliiton aikana, mutta se on jätettävä Digi- ja väestötietovirastolle rekisteröitäväksi ennen puolison kuolemaa. Testamentti on nopeampi, koska sitä ei rekisteröidä.
Jos sairaus estää tekemästä testamenttia todistajien edessä, poikkeuksellinen hätätilatestamentti on mahdollinen. Se raukeaa, jos tekijällä on esteen lakattua ollut kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä testamentti tavallisessa muodossa (perintökaaren 10 luvun 3 §).
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Testamentti ja avioehto tulevat kyseeseen eri ajankohtina
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa