Minilex - Lakipuhelin

Avioliiton oikeudet ja velvollisuudet

» Selvitä asiasi heti - Soita 0600 12 450 »

Avioliitto perustuu Suomessa puolisoiden omaisuuden sekä velkojen erillisyyteen, mutta avioliiton päättyessä on puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tästä huolimatta aviopuolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus toisiaan kohtaan. Keskeisimpiä lain takaamia oikeuksia aviopuolisoille on puolisoiden sopimusvapaus sekä oikeus vapaasti päättää osallistumisestaan perheen ulkopuoliseen toimintaan, kuten ansiotyöhön sekä muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.

 

Puolisoilla on oikeus päättää asioistaan itsenäisesti

Avioliitto on lailla säädetty parisuhteen muoto. Avioliiton voivat päättää solmia keskenään kaksi täysi-ikäistä henkilöä, jos avioliitolle ei ole esteitä. Tällaisia esteitä ovat esimerkiksi sukulaisuussuhde suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa sekä toinen, voimassa oleva avioliitto. Avioliitto on lain mukaan vapaavalintainen liitto, ja avioliittoon pakottaminen on Suomessa rikos. Myös samaa sukupuolta olevat puolisot voivat solmia avioliiton keskenään.

Avioliittolain takaamia keskeisimpiä oikeuksia on puolisoiden oikeus päättää asioistaan vapaasti ja itsenäisesti. Tämä saattaa kuulostaa suomalaisen korvaan itsestäänselvyydeltä, mutta säädös perustuu YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Puolisoilla on oikeus vapaasti päättää avioliittoon menemisestä sekä avioliiton aikana osallistumisestaan ansiotyöhön. Myös osallistuminen yhteiskunnalliseen sekä muuhun toimintaan perheen ulkopuolella on lailla taattu oikeus, johon osallistumisesta saa kukin puoliso vapaasti päättää.

Avioliiton solmivat puolisot säilyttävät myös sopimusvapautensa, eikä avioliitto siten merkittävästi rajoita puolisoiden oikeutta tehdä sopimuksia. Puolisot saavat tehdä sopimuksia vapaasti myös keskenään. Aviopuoliso ei kuitenkaan voi solmia uutta avioliittoa edellisen vielä ollessa voimassa. Toinen sopimusvapauden rajoitus on niin kutsuttu vallinnanrajoitus. Vallinnanrajoituksesta seuraa, että laki asettaa puolisoiden yhteisenä kotina käytetylle asunnolle sekä asuntoirtaimistolle ja puolisoiden työvälineille tietynasteisen suojan. Toinen puoliso ei voi näitä myydä tai muuten luovuttaa ilman toisen puolison suostumusta.

Omaisuus, jonka puoliso on ennen avioliittoa omistanut, on edelleen tämän puolison omaisuutta avioliitonkin aikana. Sama pätee omaisuuteen, jonka hän avioliiton aikana saa. Avioliitto perustuu siis omistuksen erillisyydelle: puolisoiden omaisuus on erillistä avioliitosta huolimatta.

 

Aviovarallisuusjärjestelmästä seuraavat oikeudet ja velvollisuudet

Oikeusjärjestyksemme mukainen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu omaisuuden ja velkojen erillisyydelle sekä puolisoiden sopimusvapaudelle. Kuten jo todettua, puolisoiden omistussuhteet eivät avioliiton johdosta muutu. Esineet, joita puoliso on ennen avioliiton solmimista omistanut, säilyvät yksin tämän puolison omistuksessa myös avioliiton aikana. Jos on epäselvää, kumman omaisuutta jokin esine on, noudatetaan yleisiä siviilioikeudellisia sääntöjä. Pääsääntönä epäselvien omaisuussuhteiden ratkaisussa on nimiperiaate. Se tarkoittaa sitä, että esineen omistaa se, kenen nimiin se on hankittu.

Tästä huolimatta laki lähtee siitä oletuksesta, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tästä lähtökohdasta voidaan kuitenkin poiketa avioehtosopimuksella. Avio-oikeus aktualisoituu vasta, kun toteutetaan puolisoiden välinen omaisuuden ositus. Avioliiton päättyessä avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Riippuen puolisoiden varallisuussuhteista, avio-oikeus toisen omaisuuteen voidaan nähdä joko oikeutena taikka velvollisuutena. Tasinkoprivilegi suojaa kuitenkin varakkaampaa puolisoa toisen puolison konkurssilta sekä kuolemantapauksessa. Tasinkoprivilegin nojalla puolisolla on oikeus olla luovuttamatta avio-oikeuden alaista omaisuuttaan konkurssissa olevan puolison konkurssipesään. Sama pätee tilanteeseen, jossa varakkaamman puolison tulisi avio-oikeuden johdosta maksaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Leskellä on oikeus kieltäytyä tästä.

Jos ennen avioliittoa Matin omaisuuden arvo on 30 000 euroa ja Maijan 70 000 euroa, on Matin omaisuus 30 000 euroa myös avioliiton aikana, samoin kuin Maijan 70 000 euroa. Avio-oikeus aktualisoituu avioliiton päättyessä joko eroon tai toisen puolison kuolemaan. Maijan kuollessa suoritetaan puolisoiden välinen ositus. Osituksessa puolisoiden (erilliset) omaisuudet lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi puolisoiden kesken. Tässä tapauksessa puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 30 000 euroa + 70 000 euroa, yhteensä näin 100 000 euroa. Tämä yhteinen, 100 000 euron omaisuus jaetaan siten puoliksi Matin ja Maijan välille. Näin ollen kummallekin jää avio-oikeuden nojalla 50 000 euroa. Tässä tapauksessa Maijan perilliset joutuvat maksamaan tasinkoa avio-oikeuden alaisen omaisuutensa ja osituksessa hänelle tulevan summan erotuksen verran, tässä tapauksessa 70 000e-50 000e=20 000 euroa.

Avioehdolla voidaan poiketa avio-oikeuden mukaisesta omaisuuden ositukseen perustuvasta lähtökohdasta. Avioehtosopimuksella voidaan rajata jokin yksittäinen esine pois avio-oikeuden piiristä, kuten vaikkapa suvussa kulkenut kesämökki. Avioehtosopimus on mahdollista tehdä myös totaalisena, jolloin kummankin puolison koko omaisuus rajataan pois avio-oikeuden piiristä. Tällöin avioliiton päättyessä toimitetaan ainoastaan omaisuuden erottelu, joka tarkoittaa kummankin puolison omaisuuden erottelua toisen puolison omaisuudesta. Mahdollista on myös tehdä yksipuolinen avioehto niin, että vain Maijan omaisuus rajataan pois avio-oikeuden piiristä. Tällöin Maijalla on avio-oikeus Matin omaisuuteen, mutta Matilla ei ole oikeutta Maijan omaisuuteen. Tällöin ositus toimitetaan vain Matin osuudesta, joka jaetaan puoliksi puolisoiden kesken.

 

Vallinnanrajoitusjärjestelmä yhteisen asunnon sekä puolisoiden työvälineiden suojana

» Anna lakipuhelimen neuvoa - Soita 0600 12 450 »



Selvitä lakiasiasi heti

Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit auttavat sinua selvittämään oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai pahentumisen.


Laaja lakimiesverkosto auttaa kaikissa lakiasioissa

Voit olla meihin yhteydessä sekä pienissä että suurissa asioissa. Eri oikeudenalat kattava laaja lakimiesverkosto hoitaa tarvittaessa lakiasiasi alusta loppuun. Etsimme halutessasi juuri sinulle sopivan lakimiehen ja tarkistamme oikeusturvavakuutuksesi soveltuvuuden tai mahdollisuutesi saada julkista oikeusapua valtion varoista. Älä siis jätä asiaasi hoitamatta, vaan soita meille ja anna asiantuntijoiden auttaa.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »



Keskeinen puolisoiden sopimusvapauden rajoitus seuraa avioliittolain mukaisesta vallinnanrajoitusjärjestelmästä. Siitä seuraa, ettei puoliso saa ilman toisen puolison suostumusta luovuttaa puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa eteenpäin. Tämä koskee sekä kiinteää omaisuutta että asunto-osakeyhtiöiden osakkeita, kuin myös vuokraoikeuttakin. Tämä koskee kuitenkin vain sitä asuntoa, jota puolisot käyttävät pääasiallisesti kotinaan. Näin ollen lain mukaan puolisolla on oikeus myydä omistamansa kesämökki ilman toisen puolison suostumusta, vaikka puolisot olisivatkin kesäisin aikaa mökillä viettäneet.

Vallinnanrajoitusjärjestelmästä seuraa myös, ettei toinen puoliso saa luovuttaa tai siirtää toiselle sellaista irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon. Tällaisia ovat esimerkiksi kodin huonekalut. Myöskään sellaista omaisuutta, jota toinen puoliso käyttää työvälineenään, ei saa luovuttaa ilman puolison suostumusta eteenpäin. Tällainen tarpeellinen työväline voi olla esimerkiksi työkäytössä oleva tietokone. Vallinnanrajoitusjärjestelmä suojaa myös puolison sekä lasten henkilökohtaisessa käytössä olevia esineitä.

 

Puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus

Lain mukaan molempien puolisoiden tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Tämä kuvaa hyvin lain lähtökohtaa siitä, että puolisot ovat keskenään yhdenvertaisia ja säilyttävät oikeutensa päättää asioistaan itsenäisesti. Puolisoiden keskinäinen elatusvelvollisuus alkaa vihkimisestä, ja päättyy yleensä avioliiton päättyessä. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä toisen puolison suorittamaan elatusapua entiselle puolisolleen myös avioliiton päätyttyä. Elatusvelvollisuuden tarkoituksena on turvata molempien osapuolten toimeentulo sekä perheen yhteinen hyvinvointi.

Huomionarvoista on, että elatusvelvollisuus suhteutetaan puolisoiden olosuhteisiin sekä varallisuuteen. Näin ollen elatusvelvollisuus ei tarkoita minimielatusta, vaan puolisoiden elintason mukaista elatusvelvollisuutta.

Poikkeustapauksissa elatusvelvollisuus voi jatkua myös avioeron jälkeen. Elatusapuvaade on esitettävä eron liitännäisvaatimuksena avioero-oikeudenkäynnin yhteydessä. Lähtökohtana on toisen puolison elatuksen tarve. Elatusapu sulkeutuu pois esimerkiksi silloin, kun molemmat puolisot käyvät ansiotyössä. Elatusapua voidaan määrätä suoritettavaksi vain silloin, kun avioeron jälkeen toisen puolison ansiomahdollisuudet ovat toista puolisoa huomattavasti rajoitetummat ja toisen puolison elatuksen tarve johtuu jo avioliiton aikana ilmaantuneesta syystä. Huomioon on myös otettava toisen osapuolen maksukyky, ja elatusapuvaadetta on arvioitava suhteessa myös muihin syihin, kuten puolisoiden avioliiton aikaisiin olosuhteisiin. Tuomioistuin velvoittaa puolison suorittamaan elatusapua joko määräajaksi tai toistaiseksi. Oikeus elatusapuun entiseltä puolisolta katkeaa, jos elatusapua saava puoliso solmii uuden avioliiton.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1.Vaimoni ei käy töissä, vaan hoitaa kotia ja lapsiamme täysipäiväisesti. Onko minun todella elätettävä vaimoni, vaikka hän on periaatteessa työkykyinen?

Keskustele asiasta puolisosi kanssa. Avioliittolain mukaan puolisot ovat keskenään tasa-arvoiset, ja yhteisten lasten hoitaminen on yleisesti katsottu panokseksi perheen yhteisen edun vuoksi. Puolisoilla on oikeus päättää osallistumisestaan ansiotyöhön. Kunnalliset perheasiansovittelupalvelut sekä muut lapsiperheiden palvelut (esimerkiksi yhdistykset) auttavat perheen ristiriitojen selvittämisessä.

2.Maksaako avioliittoon meneminen? Entä avioehto?

Maistraatissa vihkiminen on maksutonta, kun se tapahtuu virka-aikana. Vihkiminen on maksullista, jos se tapahtuu maistraatin ulkopuolella tai virka-ajan ulkopuolella. Lisäksi vihkijän matkakustannuksista peritään maksu silloin, kun vihkiminen tapahtuu maistraatin ulkopuolella. Vihkiminen evankelis-luterilaisessa seurakunnassa on maksutonta.

3.Mitä tarkoitetaan vallinnanrajoitusjärjestelmässä ”puolisoiden yhteisellä kodilla”? Onko esimerkiksi töiden vuoksi hankittu kaupunkiasuntomme taikka kesämökkimme sellainen?

Puolisoiden yhteinen koti on se asunto, jossa puolisot pääasiallisesti asuvat yhdessä. Esimerkiksi kesämökki ei silloin ole puolisoiden yhteinen koti, vaikka puolisot kesäisin siellä aikaa viettäisivätkin. Myöskään sanottu kaupunkiasunto, jossa molemmat tai toinen puoliso viettää satunnaisia öitä, ei ole puolisoiden yhteisenä kotina tarkoitettu paikka. Otathan kuitenkin huomioon, että puolisoiden tarpeelliset työvälineet sekä henkilökohtaiset esineet kuuluvat myös vallinnanrajoitusten piiriin. Näin ollen esimerkiksi työtä varten hankittu kaupunkiasunto saattaa rajautua pois määräysvallastasi, jos tuomioistuin katsoo puolisosi tarvitsevan sitä työnsä vuoksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa