- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osituksen moite on ositustahoille osoitettu keino riitauttaa toimitetun osituksen pätevyys. Osituksen pätemättömyydestä tulee pitää erillään osituksen mitättömyys eli esimerkiksi tilanne, jossa toimitettuun ositukseen liittyy niin vakava puute, ettei ositusta voida katsoa lainkaan toimitetuksi. Mitättömyyden tilanteessa ositusta ei voida moittia. Osituksessa tapahtuneet virheet voivat saada aikaan siis joko osituksen mitättömyyden tai pätemättömyyden. Ositusta voidaan kuvailla avioliiton purkautumisen tai toisen aviopuolison kuoleman nojalla tehtäväksi toimeksi. Osituksen tarkoituksena on purkaa aviopuolisoiden välillä vallinnut aviovarallisuussuhde ja ositus voidaan toimittaa vain, jos joku ositusvaateen esittämiseen oikeutetuista vaatii toimen suorittamista. Avioliiton purkautumiseen liittyvää ositusta kutsutaan useimmiten avioero-ositukseksi, joka voidaan toimittaa avioeron tultua vireille. Toisen aviopuolison kuoleman johdosta toimitettavaa ositusta on kutsuttu jäämistöositukseksi. Ositustahoja ovat avioero-osituksessa kumpikin puoliso ja jäämistöosituksessa lesken lisäksi perilliset tai testamentinsaajat taikka kummatkin.
Osituksen moittimisen osalta on katsottu, että toimi tulee tehdä samassa järjestyksessä kuin perinnönjaon moittiminen. Osituksen moitteen tarkoitus voidaan tiivistää niin, että moitteen avulla joko jompikumpi avioero-ositukseen tai jäämistöositukseen osallisista puolisoista tai jäämistöosituksessa myös perittävän oikeudenomistaja voi vaatia, että jo toimitettu ositus julistetaan pätemättömäksi johtuen joko siinä olleesta aineellisesta tai muodollisesta virheestä. Kyse on kanteesta, jota ajetaan tuomioistuimessa, eikä pätemättömyys näin ollen mitättömyyden tavoin vaikuta itsestään. Pätemättömyyden osalta on huomionarvoista, että jollei ositusta moitita, voi virhe korjautua. Pätemättömyyttä on kutsuttu sekä korjauskelpoiseksi että tietyn henkilötahon osalta reagointia vaativaksi. Kanne voidaan avioliiton purkautumiseen liittyvän osituksen osalta tutkia jommankumman puolison kotipaikan tai vakituisen asuinpaikan käräjäoikeudessa. Jäämistöosituksen osalta oikeuspaikan on moitteenkin tapauksessa oltava sellaisessa tuomiopiirissä sijaitseva käräjäoikeus, jonka piirissä menehtyneen puolison, eli perittävän, viimeinen kotipaikka tai asuinpaikka on ollut.
Osituksen muodollinen virhe
Ositus voidaan järjestää joko ositustahojen keskinäiseen sopimiseen perustuvana sopimusosituksena tai toimitusosituksena, johon tuomioistuin määrää pesänjakajan. Silloin, kun osituksen moite halutaan esittää johtuen osituksessa olleesta muotovirheestä, on moittiminen mahdollista sekä sopimus- että toimitusosituksen tapauksessa. Molemmissa osituksen toimitustavoissa on laadittava osituskirja, jota koskevat tietyt muotomääräykset, joiden noudattamisella voidaan välttää tarpeettomien moitekanteiden nostaminen. Muotovirhe voi olla kyseessä, kun rikotaan mitä tahansa ositusta koskevaksi säädettyä muotovaatimusta. Esimerkiksi sopimusosituksessa laaditun osituskirjan tulee olla molempien puolisoiden allekirjoittama ja kahden esteettömän todistajan oikeaksi todistama ja jos näin ei ole, rasittaa ositusta muotovirhe.
Toimitusosituksessa laadittavan osituskirjan allekirjoittaa pelkästään pesänjakaja, jolloin todistajia ei tarvita. Kun moitekanne nostetaan perustuen osituksessa olleeseen muotovirheeseen, on kanteen nostaminen tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ositus on toimitettu. Moitekanteen voidaan katsoa katkaisevan määräajan kulumisen myös väärässä oikeuspaikassa nostettuna, mutta määräajan umpeen kuluttua nostettu moitekanne saa aikaan sen, että ositus muotovirheineen tulee päteväksi. Määräajan umpeen kuluttua pätevöityy myös niin suullisesti toimitettu ositus kuin todistamaton ja näin ollen muotovirheellinen ositus, jos kannetta ei ole nostettu ajoissa.
Osituksen materiaalinen eli aineellinen virhe
Materiaalisen virheen vuoksi ositusta moitittaessa on hyvä huomioida, että säännökset ovat sopimus- ja toimitusosituksen kesken toisistaan osittain poikkeavat. Sopimusosituksen perustuessa osapuolten väliselle sopimiselle on moittiminen tällöin mahdollista tehdä samoin perustein kuin sopimusten moittiminen yleensä. Oikeussääntöjen osalta mainittu tarkoittaa sitä, että sovellettavaksi tulevat yleiset oikeustoimen pätemättömyyttä koskevat säännökset ja ajatus siitä, että puolison tulee voida osoittaa jokin yleinen oikeustoimen pätemättömyysperuste, jotta hän voi vapautua ositusta koskevan ositussopimuksen sitovuudesta. Jos sopimuksen voidaan katsoa syntyneen rauenneiden tai muutoin virheellisten edellytysten perusteella, voidaan sopimus julistaa tehottomaksi. Tällöin vaaditaan kuitenkin myös sitä, että kyseiset edellytykset ovat olleet sopimuksen sisältöön vaikuttamisen kannalta olennaisia sekä määrääviä.
Kun moite nostetaan sopimusosituksessa olleesta materiaalisesta virheestä johtuen, ei moittimiselle ole säädetty täsmällistä määräaikaa. Tällöin on pidetty pääsääntönä sitä, että moittimisen tulee tapahtua sopimuksen syntymisestä kuluvassa kohtuullisessa ajassa, jonka pituutta on puolestaan voitu arvioida tapauskohtaisesti. Myös toisen osapuolen passiivisena pysymisen on katsottu voivan katkaista moitekanteen nostamismahdollisuuden. Tosin myös passiivisena pysymisen suhteen arvioiminen on tulkinnanvaraista ja vaatii tapauskohtaista tarkastelua.
Mikäli pesänjakajan toimittamaa toimitusositusta halutaan moittia aineellisella perusteella, tulee moittiminen tehdä sopimusositusta koskevista säännöistä poiketen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua pesänjakajan tekemästä ositusratkaisusta. Ongelmalliselta voi asian suhteen vaikuttaa se, että merkitystä ei ole annettu sille, milloin osapuolille on toimitettu osituskirja, mikä korostaa pesänjakajan toiminnan merkitystä kanneajan kulumisen osalta. Toisin sanoen kyseinen seikka voi johtaa jopa siihen, että osituksen moittimista koskeva kanneaika päättyy ennen kuin osituksen osapuolet ovat saaneet ositusta koskevaa ratkaisua edes tietoonsa. Toimitusosituksen aineellisen sisällön suhteen arvioitavana ovat pesänjakajan tekemät sellaiset ratkaisut, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta osituksen lopputulokseen. Kyseeseen voivat tulla niin omaisuuden arvostamiseen, omistuskysymyksiin kuin oikeustoimien tulkintaan liittyvät päätökset.
Huomionarvoista on pesänjakajan toimien suhteen se, että osituksen moittiminen aineellisella perusteella ei ole silloin mahdollista, kun pesänjakaja on suorittanut osituksen, mutta osituksen pohjana on ollut osapuolten itse laatima sopimus. Toisaalta poikkeuksena kyseiseen sääntöön voidaan pitää tilannetta, jossa sopimukseen liittyy pätemättömyysperuste. Mikäli kyse on tilanteesta, jossa toimitusositus perustuu osapuolten laatimaan sopimukseen, on sopimusta riitautettaessa kyettävä siis näyttämään sopimuksen pätemättömyys, jolloin kanne ei ole sidottu määräaikaan ja noudatettavaksi tulee sopimusosituksen osalta esitelty ajatus kohtuullisesta ajasta. Mikäli osapuolet ovat laatineet pesänjakajan noudatettavaksi sopimuksen, joka ei koske koko ositusta, vaan pelkästään jotain yksittäistä seikkaa, voi ositus jäädä moitekanteen nostamismahdollisuuden ulkopuolelle myös vain kyseisen seikan osalta.
Edellä esiteltyjen sopimus- ja toimitusosituksen omalaatuisten piirteiden vuoksi pätemättömyys voi siis vaatia joko kuuden kuukauden määräajassa tai toisaalta kohtuullisessa ajassa tapahtuvaa ja tietyltä taholta tulevaa reagointia. Moitekanteen nostamismahdollisuutta ja moitetta koskevien säännösten yksittäistapaukseen sopivuutta arvioitaessa on suositeltavaa keskustella osaavan lakimiehen kanssa.
Oikeus osituksen moittimiseen ja osituksen lainvoimaisuus
Kummallakin osituksen osapuolella on oikeus nostaa ositusta koskeva moitekanne ja mikäli toinen osapuoli menehtyy moiteajan kuluessa, voi ositusta moittia hänen oikeudenomistajansa. Jäämistöosituksen osalta on huomionarvoista, että jokaisen perillisen moiteoikeus on itsenäinen. Osituksen lainvoimaisuus ilmentää yleisesti ottaen ratkaisun lopullisuutta. Lainvoimaisenkin ratkaisun osalta voidaan tosin joutua joissakin harvemmissa tapauksissa arvioimaan osituksen oikaisuun liittyviä kysymyksiä. Pesänjakajan tekemää ratkaisua ei voida osituksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen purkaa ja myös sopimusosituksen ratkaisut katsotaan sillä tavoin pysyviksi, että niiden purkaminen on käytännössä katsoen mahdollista pelkästään osituksen osapuolten välisin omistussuhteiden järjestelyin ja luovutustoimin, jolloin kyse ei oikeastaan ole osituksen purkamisesta.
Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ositustahoilla on mahdollisuus riitauttaa jo toimitetun osituksen pätemättömyys joko muodollisen tai aineellisen virheen perusteella.
- Moitekanteen nostamista koskevat säännökset ovat osin poikkeavat riippuen osituksen toimittamistavasta.
Varoitukset
- Osituksessa tehtyjen ratkaisujen purkaminen ei ole pääsääntöisesti mahdollista sen jälkeen, kun ositus on tullut lainvoimaiseksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa