- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Avioliittolaki sisältää tärkeimmät avioliittoa koskevat säännökset. Laissa on säännöt muun muassa avioliiton solmimiselle, liiton oikeussuhteille sekä liiton purkautumiselle. Avioliittolaissa on neljä osaa ja viisi lukua. Avioliittolaki uudistettiin joulukuussa 2014, ja se tuli voimaan 2017. Uudistuksen jälkeen lain ensimmäisessä luvussa ei puhuta enää avioliiton solmimisesta vain miehen ja naisen välisenä, vaan kaksi samaa sukupuolta olevaa henkilöä voivat solmia avioliiton vihkimisellä. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolilla on oikeus muuttaa suhteensa avioliitoksi Digi- ja väestötietovirastoon tehtävällä ilmoituksella.
Luvussa todetaan lisäksi aviopuolisoiden yhdenvertaisuus sekä eritellään avioliiton purkautumisen syyt: avioliitto purkautuu joko toisen puolison kuolemaan tai avioeroon. Laissa kerrotaan myös millä tavoin yhteiselämä voidaan lopettaa ja päättää liitto avioeroon.
Avioliittoa ei saa solmia alle 18-vuotias. Esteenä voi myös olla aikaisempi avioliitto, mikäli se on vielä voimassa. Avioliittoa ei voi solmia läheisten sukulaisten kanssa, kuten äidin, isän tai lapsen kanssa. Este syntyy myös silloin, jos sukulaisuussuhde on syntynyt adoption kautta.
Ensimmäisen osan viimeisissä luvuissa kerrotaan muun muassa avioliiton esteiden tutkinnasta, vihkimisestä ja perheasioiden sovittelusta. Sovittelijat ovat henkilöitä, jotka voivat pyynnöstä antaa apua perheelle ristiriitatilanteissa. Kihlakumppanien tulee pyytää avioliiton esteiden tutkintaa Digi- ja väestötietovirastolta, evankelis-luterilaiselta kirkolta tai ortodoksisen kirkon seurakunnalta, ja vihkiminen tapahtuu joko siviilivihkimisenä tai kirkollisena vihkimisenä.
Avioliittolain toisessa osassa on määritelty puolisoiden oikeussuhteet. Avioliitto ei estä puolisoita tekemästä oikeustoimia ja avioliitossa vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Se tarkoittaa, että puolisot omistavat avioliitossa edelleen oman omaisuutensa ja vastaavat omista veloistaan, vaikka myös yhteisen omaisuuden ja velan hankkiminen on mahdollista.
Lisäksi toisessa osassa kerrotaan avioehtosopimuksen tekemisestä ja puolisoiden välisistä lahjoista. Avioehtosopimuksella voidaan rajoittaa osittain tai kokonaan puolisoiden avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Avioliittoon kuuluu myös puolison elatusvelvollisuus.
Neljäs osa keskittyy puolisoiden omaisuuden ositukseen ja sen toimittamiseen joko toisen puolison kuoltua tai avioliiton päättyessä avioeroon. Omaisuuden ositukseen vaikuttaa puolisoiden mahdollinen avioehtosopimus: omaisuus ositetaan lähtökohtaisesti avio-oikeuden mukaisesti tasan puolisoiden kesken, mutta avioehtosopimuksella ositukseen voidaan vaikuttaa. Omaisuuden omistussuhteet määräytyvät ensisijaisesti nimiperiaatteen mukaan.
Viidennessä osassa on eritelty kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä avioliittoon vihkimisestä, avioliiton tunnustamisesta, liiton oikeussuhteista sekä avioliiton päättämisestä. Tarkemmin kansainvälisen yksityisoikeuden säännöksistä voi kysyä lakimieheltä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.