Minilex - Lakipuhelin

Testamentti ja avio-oikeuden poissulkeminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Testamentilla on mahdollista itse määrätä, miten omaisuus on kuoleman jälkeen jaettava. Testamenttiin on myös mahdollista sisällyttää erilaisia ehtoja, jotka koskevat testamentattavaa omaisuutta ja sen saajaa. Tällainen ehto on esimerkiksi testamentinsaajan puolison avio-oikeuden poissulkeminen testamentin nojalla saatuun omaisuuteen. Ehdolla halutaan esimerkiksi estää testamentinsaajan aviopuolison hyötyminen testamentin kautta saadusta omaisuudesta tai testamentattava omaisuus halutaan säilyttää oman suvun hallussa. Tässä artikkelissa käsitellään, miten avio-oikeuden poissulkeminen testamentissa käytännössä vaikuttaa. 

 

Lyhyesti testamentista

Testamentti on oikeustoimi, jolla testamentin tekijä määrää, miten hänen omaisuutensa on jaettava hänen kuolemansa jälkeen. Testamentti antaa laajat mahdollisuudet määrätä omaisuuden jakamisesta. Jotta testamentti olisi pätevä, sen on täytettävä sille asetetut muotovaatimukset. Muotovaatimuksia ovat muun muassa kirjallinen muoto, allekirjoitus ja kaksi esteetöntä todistajaa. Jotta testamentti täyttää tekijänsä tahdon ja tarvittavat muotomääräykset, on suositeltavaa ottaa yhteyttä lakimieheen. Selkeä testamentti auttaa myös perillisiä ja testamentinsaajia tulkitsemaan testamenttia oikein. 

 

Mikä on avio-oikeus?

Avioliiton aikana aviopuolisoiden välillä vallitsee omaisuuden erillisyyden periaate. Tällä tarkoitetaan sitä, että kumpikin puoliso omistaa itse oman omaisuutensa. Avio-oikeus taas tarkoittaa oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avio-oikeuden piiriin kuuluu omaisuus, jonka puoliso sai tai ansaitsi ennen avioliittoa tai avioliiton aikana. Siten avio-oikeuden piiriin kuuluu myös esimerkiksi omaisuus, jonka toinen puoliso on saanut perintönä tai testamentin nojalla. 

Avio-oikeuden merkitys tulee näkyviin vasta avioliiton päättyessä joko avioeroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioliiton päättyessä puolisoiden omaisuus on jaettava eli on tehtävä ositus. Lähtökohtaisesti puolisoiden omaisuus jaetaan siten, että puolisoiden avio-oikeuden alaiset omaisuudet lasketaan yhteen ja kummankin puolison osuus on puolet yhteenlasketusta omaisuudesta. Jotta molemmat puolisot saavat jaossa yhtä paljon omaisuutta, varakkaampi puoliso siirtää toiselle puolisolle omaisuutta tai rahaa omistusten tasaamiseksi. Tätä kutsutaan tasingon suorittamiseksi. 

 

Esimerkki 1:

Aviopuolisoiden Liisa ja Heikki avioliitto päättyy avioeroon. Puolisoiden aviovarallisuussuhteiden purkamiseksi on tehtävä ositus. Liisan avio-oikeuden alainen omaisuus on 500 000 euroa. Heikin avio-oikeuden alainen omaisuus on 800 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 1 300 000 euroa. Kummankin puolison osuus yhteenlasketusta omaisuudesta eli avio-osa on puolet eli 650 000 euroa. Koska Heikki on varakkaampi eli hänen omaisuutensa on suurempi kuin hänen avio-osansa, hänen on maksettava tasinkoa omaisuuksien tasaamiseksi. Heikki suorittaa tasinkoa 150 000 euroa (800 000 – 650 000) Liisalle. 

Jaettavan omaisuuden piiriin kuuluu se avio-oikeuden alainen omaisuus, joka puolisolla oli ositusperusteen syntyessä. Käytännössä tämä hetki tarkoittaa joko avioeron vireille tuloa tai toisen puolison kuolemaa. Siten omaisuutta, jonka toinen puoliso saa tai ansaitsee ositusperusteen syntyhetken jälkeen, ei huomioida enää osituksessa. Kuitenkin ositettavan omaisuuden tuotto, joka kertyy ositusperusteen syntyhetken ja varsinaisen osituksen tekemisen väliseltä ajalta, kuuluu ositettavaan omaisuuteen. 

 

Esimerkki 2:

Aviopuolisot Liisa ja Heikki eroavat. Puolisoiden aviovarallisuussuhteiden purkamiseksi on tehtävä ositus. Liisan avio-oikeuden alainen omaisuus on 500 000 euroa. Heikin avio-oikeuden alainen omaisuus on 800 000 euroa. Heikin omaisuuteen sisältyy isältään testamentin nojalla saama omaisuus 200 000 euroa. Puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus on 1 300 000 euroa. Kummankin puolison osuus yhteenlasketusta omaisuudesta eli avio-osa on puolet eli 650 000 euroa. Koska Heikki on varakkaampi, hänen on maksettava tasinkoa omaisuuksien tasaamiseksi. Heikki suorittaa tasinkoa 150 000 euroa (800 000 – 650 000) Liisalle. 

Esimerkki 2 havainnollistaa sitä, miten myös testamentin nojalla saatu omaisuus vaikuttaa jakoon. Esimerkissä Liisa saa tasinkoa, koska Heikin omaisuus on suurempi. Heikin omaisuuden suuruus taas perustuu käytännössä hänen isänsä testamentin kautta saamaan omaisuuteen. Tällöin Heikin suorittama tasinko voi olla esimerkiksi omaisuutta, jonka hän on saanut testamentin nojalla. Koska avio-oikeuden alaisen omaisuuden piiri määrittyy ajalta ennen ja jälkeen avioliiton ja siihen kuuluu sekä saatu että ansaittu omaisuus, ositettava omaisuus muodostuu laajaksi. Avio-oikeuden alaista omaisuutta on kuitenkin mahdollista rajoittaa avioehtosopimuksella tai esimerkiksi testamenttiin sisältyvillä määräyksillä. Tässä oppaassa käsitellään ainoastaan viimeksi mainittua keinoa. 

 

Testamentin määräykset avio-oikeudesta

Testamentissa on siten mahdollista rajata, kuuluuko testamentilla annettava omaisuus avio-oikeuden alaisen omaisuuden piiriin ja samalla myös ositettavaan omaisuuteen. Jos omaisuus rajataan avio-oikeuden ulkopuolelle testamentissa, testamentin saajan aviopuolisolla ei tällöin ole avio-oikeutta kyseiseen omaisuuteen. Siten avioeron sattuessa tai toisen puolison kuollessa puolison testamentilla saama omaisuus ei vaikuta ositukseen, vaikka toinen puoliso olisikin varattomampi. Seuraava esimerkki havainnollistaa, miten testamentissa oleva määräys avio-oikeudesta vaikuttaa osituksessa huomioitavaan omaisuuteen.

 

Esimerkki 3:

Aviopuolisot Liisa ja Heikki eroavat. Puolisoiden aviovarallisuussuhteiden purkamiseksi on tehtävä ositus. Liisan avio-oikeuden alainen omaisuus on 500 000 euroa. Heikin avio-oikeuden alainen omaisuus on 800 000 euroa. Heikin omaisuuteen sisältyy isältään testamentin nojalla saama omaisuus 200 000 euroa. Isä on kuitenkin testamentissaan määrännyt, että Heikin puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentin nojalla saatuun omaisuuteen. Puolisoiden yhteenlaskettu avio-oikeuden alainen omaisuus on siten 1 100 000 euroa. Kummankin puolison osuus yhteenlasketusta omaisuudesta eli avio-osa on puolet eli 550 000 euroa. Koska Heikin avio-oikeuden alainen omaisuus on suurempi kuin avio-osa, hänen on maksettava tasinkoa omaisuuksien tasaamiseksi. Heikki suorittaa tasinkoa 50 000 euroa (600 000 – 550 000) Liisalle. Osituksen jälkeen Liisan omaisuus on 550 000 euroa ja Heikin omaisuus on 550 000 euroa + 200 000 euroa. 

Testamentissa voidaan siten määrätä, että testamentin saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen tai omaisuuden tuottoon. Tätä kutsutaan vapaaomaisuusmääräykseksi tai avio-oikeusmääräykseksi. Jotta määräys on pätevä, testamentin pitää noudattaa testamentin muotomääräyksiä. 

Testamentissa oleva määräys avio-oikeudesta voi olla erilainen riippuen siitä, päättyykö testamentin saajan avioliitto avioeroon vai puolison kuolemaan. Testamentin tekijä voi esimerkiksi määrätä, että testamentin saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen, jos avioliitto päättyy avioeroon. Sen sijaan puolisolla on avio-oikeus, jos avioliitto päättyykin puolison kuolemaan. 

 

Yhteenveto

  • Testamentilla on mahdollista määrittää, miten omaisuus on kuoleman jälkeen jaettava.
  • Testamenttiin on mahdollista sisällyttää ehtoja, jotka määrittävät.
  • Testamentissa on mahdollista rajata, kuuluuko testamentilla annettava omaisuus avio-oikeuden alaisen omaisuuden piiriin ja samalla myös ositettavaan omaisuuteen. 

 

Summary in English

  • A will provides the possibility to determine how property should be divided after death.
  • It is possible to include conditions in a will that specify the distribution of assets.
  • In a will, it is also possible to restrict whether the property given in the will falls within the scope of property subject to spousal rights, and consequently, subject to division of property (ositus).

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Miksi testamentissa pitäisi määrätä avio-oikeudesta?

Usein tällaisen ehdon tekee vanhempi lapselleen tekemässä testamentissa. Vanhempi voi haluta, että hänen lapsensa aviopuolisolla ei ole osuutta testamentilla saatuun omaisuuteen, jos avioliitto päättyy avioeroon. Toinen syy voi olla se, että testamentatun omaisuuden halutaan pysyvän niin sanotusti omassa suvussa. Esimerkiksi halutaan estää aviopuolison osuus testamentattuun omaisuuteen, jos avioliitto päättyy testamentinsaajan kuolemaan. Tällöin puoliso ei saa osuutta testamentilla saadusta omaisuudesta, vaan testamentinsaajan lapset perivät sen. 

2. Lapseni ei ole vielä naimisissa. Voinko tehdä testamenttiini avio-oikeusmääräyksen?

Kyllä. Testamentissa voi rajata avio-oikeutta, vaikka testamentinsaaja ei olisi vielä naimisissa. Ehto on voimassa myöhemmin solmittavassa avioliitossa ja myös eron jälkeen uudessa avioliitossa. Jos avio-oikeusmääräyksessä on testamentinsaajan aviopuoliso kuitenkin mainittu nimeltä, määräys koskee vain tätä puolisoa. 

3. Kuka voi olla testamentinsaaja testamentissa, jossa on avio-oikeusmääräys?

Tyypillisesti avio-oikeusmääräys sisällytetään testamenttiin, jonka vanhempi tekee lapsensa hyväksi. Avio-oikeusmääräyksen voi kuitenkin sisällyttää myös testamenttiin, jossa testamentintekijä ja -saaja eivät ole sukulaisia. 

4. Tarvitseeko testamentintekijän selvittää, onko testamentinsaajalla ja tämän puolisolla jo valmiiksi avioehtosopimusta?

Ei. Avioehtosopimus ei vaikuta testamentissa olevaan avio-oikeusmääräykseen. Testamentintekijän ei myöskään tarvitse pelätä, että testamentinsaaja ja tämän puoliso tekevät avioehtosopimuksen, joka kumoaisi testamentissa olevat määräykset.

5. Voivatko testamentinsaaja ja tämän puoliso olla noudattamatta testamentissa olevaa avio-oikeusmääräystä?

Kyllä. Testamentinsaaja ja tämän puoliso voivat osituksessa sopia, että testamentilla saatu omaisuus kuuluu sittenkin avio-oikeuden piiriin. Ositusta ei voi kuitenkaan sovitella sillä perusteella, että testamentilla saatu omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista. Testamentintekijä voi tehdä testamenttiin purkavan ehdon, jonka nojalla omaisuus menee kolmannelle osapuolelle, jollei alkuperäinen testamentinsaaja noudata testamentissa olevaa avio-oikeusmääräystä. 

 

Aiheesta muualla

 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

Jotta testamentti täyttää tekijänsä tahdon ja tarvittavat muotomääräykset, on suositeltavaa ottaa yhteyttä lakimieheen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]