» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioerossa puolisoilla on oikeus vaatia omaisuuden ositusta. Pääsäännön mukaan omaisuus ositetaan avio-oikeuden mukaisesti puolisoiden kesken niin, että kumpikin osapuoli saa yhtä suuren osuuden. Avio-oikeutta voidaan rajata avioehtosopimuksella siten, että kummallakaan tai toisella osapuolella ei ole avio-oikeutta toisen koko omaisuuteen tai tiettyyn rajattuun omaisuuteen. Mikäli kummallakaan osapuolella ei ole ollenkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan niin sanottu omaisuuden erottelu avioehdon mukaisesti osituksen sijaan.
Avioeron osapuolilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, ellei oikeutta ole rajoitettu avioehdolla. Avioehto voi koskea vain tiettyä osaa omaisuutta ja kohdistua vain toiseen puolisoon, mutta yleisimmin avioehtosopimuksella poistetaan kokonaisuudessaan molempien osapuolten avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole, puolisoiden omaisuudet erotellaan toisistaan.
Omaisuuden erottelulle ei ole tiettyä määräaikaa, mutta sen suorittaminen olisi suositeltavaa mahdollisimman nopeasti avioerohakemuksen tultua vireille tai avioliiton päätyttyä. Mahdollisimman nopea ositus tai omaisuuden erottelulla vältetään omaisuuden muutoksien aiheuttamia ongelmia. Omaisuus voidaan siis erotella jo harkinta-ajalla.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Avioehtoa ja ositusta voidaan kuitenkin sovitella, mikäli omaisuuden ositus tai erottelu johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Soviteltaessa otetaan huomioon muun muassa avioliiton kesto sekä puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi. Esimerkiksi perinnöt tai lahjat voivat olla syy sovittelulle.
Erottelussa lähtökohtana on nimiperiaate, jonka mukaan omaisuus kuuluu sille osapuolelle, jonka nimiin se on hankittu. Esimerkiksi kiinteä omaisuus kuuluu sille osapuolelle, jonka nimissä lainhuuto on. Molempien nimissä oleva omaisuus on yhteistä omaisuutta, ja molempien osuudet tällaisesta omaisuudesta oletetaan yhtä suuriksi. Nimiperiaatteesta voidaan poiketa tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi yhden osapuolen nimissä oleva omaisuus voi tosiasiallisesti olla yhteistä omaisuutta.
Tiivistetysti aviopuolisot, joilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, toimittavat omaisuuden erottelun. Tällöin kummallakin on oikeus pitää oma omaisuutensa, eikä varakkaamman osapuolen tarvitse maksaa tasinkoa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa