- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliiton myötä aviopuolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Kun avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman vuoksi, voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden ositusta. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos kuolleella puolisolla oli enemmän varallisuutta kuin leskellä, on perillisten suoritettava kuolleen puolison omaisuudesta leskelle tasinkoa. Leskellä ei ole kuitenkaan vastaavaa velvollisuutta, vaan hänellä on oikeus päättää, että luovuttaako hän tasinkoa vai ei.
Aviopuolisot voivat kuitenkin avioliiton aikana tai sitä ennen laatia avioehdon, jolla voidaan vaikuttaa siihen, miten omaisuus jaetaan osituksessa. Avioehdolla puolisot voivat määrätä siitä, mikä osa omaisuudesta on avio-oikeuden alaista tai se voi olla avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, jolloin kummallakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta mihinkään toisen omaisuuteen. Jos avioehto on avio-oikeuden täysin poissulkeva, toimitetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu, jossa molemmat puolisot ottavat oman omaisuutensa. Jos avioehto on osittainen, osituksessa jaetaan puolisoiden kesken tasan kaikki muu omaisuus paitsi se, joka on avioehdolla rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehto voidaan myös laatia yksipuolisena, eli siinä voidaan määrätä, että vain toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn tai mihinkään toisen omaisuuteen. Jotta avioehto tulee voimaan, on se rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastoon viimeistään avioliiton aikana.
Jos puolisot ovat laatineet avioehdon, toisen puolison kuollessa puolisoiden omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti avioehtosopimuksen mukaisesti. Avioehto ei kuitenkaan ole täysin ehdoton ja sitä on mahdollista sovitella. Avioehtosopimuksesta voidaan poiketa tai se on mahdollista jättää huomioimatta, mikäli avioehtosopimuksen noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen. Sovittelulla voidaan esimerkiksi määrätä avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle määrättyä omaisuutta avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.
Avioehtosopimuksella ei voida poistaa lesken jäämistöoikeudellista suojaa. Riippumatta siitä, oliko puolisoilla avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisten (kuolleen puolison lapset tai lapsenlapset) jakovaatimuksesta tai perittävän testamentista muuta johdu. Vähimmäissuojanaan leskellä on oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuntoirtaimistoa. Tämä on siis lesken vähimmäissuojana huolimatta rintaperillisten jakovaatimuksesta ja testamentinsaajan oikeudesta. Jos kuolleelta puolisolta ei jää rintaperillisiä, perii leski vainajan jäämistön kokonaisuudessaan riippumatta siitä, oliko omaisuus avio-oikeuden alaista vai ei.
Lisää avioehdon vaikutuksista kuolemantapauksissa voit kysyä lakimiehiltämme!
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Leskellä on oikeus hallita kuolleen puolison jäämistö jakamattomana silloinkin, kun ensiksi kuollut puoliso on tehnyt testamentin muun henkilön kuin lesken hyväksi.
Varoitukset
-Avioehto jää mitättömäksi, jos se laaditaan ja rekisteröidään vasta avioliiton purkauduttua.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa