» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioehto vaikuttaa ennen kaikkea siihen, saako leski osituksessa tasinkoa ja onko hän kuolinpesän osakas. Avioehto ei poista lesken perintöoikeutta silloin, kun vainajalta ei jää rintaperillisiä. Se ei myöskään vaikuta lesken lakisääteiseen oikeuteen jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin (perintökaaren 3 luvun 1 ja 1 a §).
Avioehto on puolisoiden laatima sopimus, jolla voidaan sulkea avio-oikeus kokonaan tai osittain pois. Avioehdon vaikutukset tulevat ajankohtaisiksi avioliiton päättyessä avioeroon, avioliiton kumoamiseen tai toisen puolison kuolemaan.
Kun avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan, arvioitaviksi tulevat myös perintöoikeudelliset kysymykset. Lesken oikeudet perintöön ja omaisuuden hallintaan riippuvat muun muassa siitä, jäikö vainajalta rintaperillisiä ja missä laajuudessa avioehto sulkee avio-oikeuden pois.
Rintaperillisillä tarkoitetaan perinnönjättäjän lapsia ja heidän jälkeläisiään. Rintaperilliset perivät vainajan pääsääntöisesti kokonaan, ellei testamentista muuta johdu. Rintaperillisillä on kuitenkin aina oikeus lakiosaan.
Ennen perinnönjakoa toimitetaan yleensä ositus, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Jos avioehto sulkee avio-oikeuden kokonaan pois, osituksen sijasta toimitetaan omaisuuden erottelu. Osittaisen avioehdon tilanteessa ositus koskee avio-oikeuden alaista omaisuutta ja avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus jää osituslaskelman ulkopuolelle.
Osituksessa leski voi saada tasinkoa, jos vainajan avio-oikeuden alainen omaisuus on lesken vastaavaa omaisuutta suurempi. Jos leski on varakkaampi, hän voi vedota tasinkoprivilegiin eikä hänen tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona vainajan perillisille. Osituksen tai omaisuuden erottelun jälkeen selvitetään, mikä omaisuus kuuluu vainajan jäämistöön ja jaetaan perillisille tai testamentinsaajille.
Jos vainajalta ei jää rintaperillisiä eikä hän ole testamentannut omaisuuttaan muulle kuin puolisolleen, leski perii vainajan lain nojalla. Lesken perintöoikeus säilyy, vaikka puolisot olisivat tehneet täydellisen avioehdon, sillä avioehto koskee avio-oikeutta eikä itsessään poista lesken perintöoikeutta.
Avioehdon olemassaolo ei vaikuta lesken oikeuteen jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon. Leski saa pitää asunnon hallinnassaan, vaikka vainajan rintaperilliset vaatisivat perinnönjakoa tai vainaja olisi tehnyt testamentin. Oikeus voi kuitenkin väistyä, jos lesken omaan varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä lesken hallintaan.
Avioehto ei myöskään itsessään poista lesken oikeutta pitää vainajan jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tämä laajempi oikeus voi kuitenkin väistyä, jos rintaperillinen vaatii perinnönjakoa tai vainaja on testamentannut omaisuuttaan toisin. Hallintaoikeus ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin omistusoikeus. Avioehto ei siten itsessään poista lesken lakisääteistä asumis- tai hallintaoikeutta puolison kuoleman jälkeen.
Saako leski tasinkoa
Avioehdon laji ratkaisee, saako leski tasinkoa. Jos avio-oikeus on suljettu pois kokonaan, lesken ja kuolinpesän välillä toimitetaan erottelu osituksen sijasta, eikä leskellä ole oikeutta tasinkoon (avioliittolain 85 §:n 2 momentti).
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Osittaisessa avioehdossa ositus toimitetaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden osalta. Jos avioehto on tehty vain avioeron varalta, ositus toimitetaan avioliiton päättyessä kuolemaan ikään kuin avioehtoa ei olisi. Jos leski oli vainajaa varakkaampi, hänen ei tarvitse luovuttaa omaisuuttaan vainajan perillisille (103 §:n 2 momentti). Avioehdolla on siten merkitystä erityisesti silloin, kun leski on vainajaa vähävaraisempi.
Esimerkki: Villellä oli 200 000 euroa ja Annalla 40 000 euroa avio-oikeuden alaista omaisuutta. Villellä oli lapsi aiemmasta liitosta. Ville kuolee.
Ilman avioehtoa Anna saa tasinkoa 80 000 euroa ja lapsi perii loput eli 120 000 euroa. Täydellisen avioehdon vuoksi Anna ei saa tasinkoa ja Villen lapsi perii koko 200 000 euron omaisuuden.
Leski ei aina ole kuolinpesän osakas
Jos leskellä ei avioehdon vuoksi ole avio-oikeutta vainajan omaisuuteen, hän ei ole kuolinpesän osakas, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja (perintökaaren 18 luvun 1 §). Tällöin hän ei osallistu perinnönjakoon kuolinpesän osakkaana. Leskelle on silti annettava tieto perunkirjoituksesta (20 luvun 2 §) ja hänen oikeutensa jäädä asumaan yhteiseen kotiin voi säilyä.
Asuminen, kun omistus on lapsilla
Lesken asumisoikeus on hallintaoikeus. Leski saa asua kodissa ja käyttää asuntoirtaimistoa, mutta hän ei saa myydä tai pantata niitä ilman omistajien suostumusta (perintökaaren 3 luvun 1 a §:n 3 momentti ja 12 luku).
Esimerkki: Vainaja omisti kodin yksin ja puolisoilla oli täydellinen avioehto. Vainajan lapset vaativat perinnönjakoa. Lapset saavat kodin omistukseensa, mutta leski saa jäädä asumaan siihen, jos hänen varallisuuteensa ei sisälly muuta kodiksi sopivaa asuntoa. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto jää kuitenkin lesken hallintaan, vaikka hänellä olisi muu kodiksi sopiva asunto.
Korkein oikeus on katsonut, että leski sai pitää yhteisen kodin hallinnassaan, vaikka vainajan lapsi vaati lakiosaansa. Lapsi sai lakiosanaan omistusoikeuden asunto-osakkeisiin, mutta lesken hallintaoikeus säilyi. Lapsi sai asunnon hallintaansa vasta lesken hallintaoikeuden päätyttyä (KKO 2012:90).
Kun vainajalta ei jää lapsia
Kun leski perii lapsettoman puolisonsa, avioehto vaikuttaa siihen, miten puolisoiden omaisuus otetaan huomioon lesken kuoltua toimitettavassa pesänjaossa. Tällöin ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset tai heidän jälkeläisensä saavat lähtökohtaisesti puolet lesken pesästä. Osuus määräytyy kuitenkin sen perusteella, kuinka suuren osan puolisoiden omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison jäämistö muodosti hänen kuollessaan (perintökaaren 3 luvun 1 §:n 2 momentti ja 2 §). Avioehdon vuoksi tämä osuus voi olla suurempi tai pienempi kuin puolet.
Testamentti voi parantaa lesken asemaa
Avioehto ei estä tekemästä testamenttia lesken hyväksi. Puolisot voivat tehdä esimerkiksi keskinäisen testamentin, jolla leskelle annetaan omaisuuden omistus tai käyttöoikeus.
Vainajan rintaperillisillä on kuitenkin oikeus lakiosaansa, joka on puolet heidän lakimääräisestä perintöosuudestaan (perintökaaren 7 luvun 1 §). Leskellä ei ole oikeutta lakiosaan.
Perintövero
Leski ei maksa perintöveroa oikeudestaan pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan perintökaaren 3 luvun 1 a §:n nojalla. Perillisten perintöverotuksessa lesken hallintaoikeuden arvo vähennetään perintöverotettavan omaisuuden arvosta siltä osin kuin oikeus koskee yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja asuntoirtaimistoa (perintö- ja lahjaverolain 8 §:n 2 momentti ja 9 §:n 3 momentti). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että hallintaoikeuden arvo voitiin vähentää asunnon koko arvosta, kun vainaja oli omistanut asunnon yksin ja leski oli vedonnut tasinkoetuoikeuteensa (KHO 2018:139).
Tasinko ei ole perintöä, joten leski ei maksa siitä perintöveroa (perintö- ja lahjaverolain 4 §). Jos leski perii puolisonsa, hänen perintöosuudestaan vähennetään verotuksessa 90 000 euron puolisovähennys (12 §).
Mitä lesken kannattaa tehdä
- Selvitä, onko avioehto rekisteröity ja mitä omaisuutta se koskee.
- Huolehdi siitä, että perunkirjoitus toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ellei määräaikaan myönnetä pidennystä (perintökaaren 20 luvun 1 §).
- Ilmoita perillisille, jos aiot käyttää oikeuttasi jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin.
- Selvitä, tuleeko ennen perinnönjakoa toimittaa ositus vai omaisuuden erottelu. Kokoa tätä varten tiedot puolisoiden varoista ja veloista sekä tarvittavat tiliotteet ja omistusasiakirjat.
- Jos avioehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen, selvitä mahdollisuus vaatia osituksen sovittelua.
Lakimiehen puoleen kannattaa kääntyä epäselviksi jäävien kysymysten osalta. Kukin tapaus on erilainen, joten huomioon on todennäköisesti otettava muitakin kuin edellä mainittuja sääntöjä.
Juristi tulkitsee avioehdon, laskee lesken osuuden osituksessa tai erottelussa ja arvioi sovittelun mahdollisuudet. Hän valvoo lesken asumisoikeutta perinnönjaossa ja neuvottelee lasten kanssa, jos he vaativat jakoa tai lakiosaansa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko leski vaatia avioehdon sovittelua?
Voi, mutta vain poikkeuksellisesti. Kuoleman jälkeen toimitettavaa ositusta tai omaisuuden erottelua voidaan sovitella, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät (avioliittolain 103 b ja 107 §).
Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti avioliiton kesto sekä puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi. Jos sovitteluvaatimus esitetään osituksen jälkeen, noudatetaan osituksen moitteen säännöksiä.
Mitä tapahtuu, jos avioehto löytyy vasta kuoleman jälkeen eikä sitä ole rekisteröity?
Avioehto ei tule voimaan, jos sitä ei ole jätetty rekisteröitäväksi ennen puolison kuolemaa. Sitä ei voi enää saattaa voimaan avioliiton purkauduttua (avioliittolain 44 §). Ositus toimitetaan tällöin ikään kuin avioehtoa ei olisi, ja vähävaraisempi leski voi saada tasinkoa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa