- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Pääsääntönä avioliittoa ja etenkin sen purkautumista koskevissa oikeussäännöissä on avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästön puolittamisperiaate. Tämän säännön nojalla puolisoilla on oikeus saada puolet puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Avio-oikeuteen kuuluu oletuksena puolisoiden sekä ennen avioliittoa, että avioliiton aikana hankittu omaisuus. Tätä oikeutta on kuitenkin avioehtosopimuksin tai esimerkiksi testamenttiin tai lahjakirjaan otetuin määräyksin mahdollista rajoittaa.
Avio-oikeuden mukaisesta puolittamissäännöstä saattaa kuitenkin aiheutua ongelmia: jos esimerkiksi liitto jää lyhyeksi ja ositettava omaisuus on kokonaan tai pääosin toisen puolison omistuksessa, puolittamisperiaate johtaa silloin siihen, että vähemmän omistava saa avioliitosta perusteetonta hyötyä. Pitkässä liitossa aviopuolisot lähtökohtaisesti osallistuvat tasavertaisesti yhteisen perusvarallisuuden (kuten asunnon, koti-irtaimiston tai tavanomaisen käyttötavaran) kartuttamiseen ja toimivat yhdessä yhteisen talouden hyväksi. Puolittamissäännön mukainen ositus saattaa myös muulla tavoin johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Kohtuuttomuudesta voi olla puolestaan kysymys esimerkiksi silloin, kun puolisoiden varallisuuserot ovat suuret ja toiselle puolisolle esimerkiksi avioehtosopimuken myötä jäisi vain hyvin vähän omaisuutta avioliiton päättyessä.
Näiden eräänlaisten epäkohtien korjaamiseksi lakiin on otettu säännöt osituksen sovittelusta. Osituksen sovittelu ei muuta sitä pääsääntöä, jonka mukaan avio-oikeuden alainen omaisuus puolitetaan. Kyse ei tällöin ole varsinaisesti avio-oikeuden sovittelusta, vaan vasta osituksen sovittelusta. On huomattava, että itse avioehtosopimusta taikka ositussopimusta ei käytännössä voida sovitella ennen osituksen toimittamista. Lisäksi sovitteluvaatimusta ei voida hyväksyä ainoastaan sillä perusteella, että puoliso kokee tasingonmaksuvelvollisuutensa epäoikeudenmukaiseksi. Sovittelulla pyritään ehkäisemään kohtuuttomia lopputuloksia sekä sitä, ettei toinen puoliso saisi esimerkiksi lyhyeksi jääneen liiton johdosta perusteetonta etua osituksessa.
Osituksen sovittelun edellytyksistä
Sovittelun tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Sovittelu edellyttää, osituksen toimittamista normaaliin tapaan. Vasta näin saatua lopputulosta voidaan sovitella, jos se katsotaan kohtuuttomaksi taikka sellaiseksi, että toinen puoliso saa sen myötä perusteetonta taloudellista etua. Kohtuullistamisarviointi on taloudellista arviointia. Siinä otetaan lain mukaan erityisesti huomioon avioliiton kesto, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi ja säilyttämiseksi sekä muut näihin verrattavat puolisoiden taloutta koskevat seikat. Sovittelu on esimerkiksi katsottu sitä oikeutetummaksi mitä lyhyemmästä liitosta on kyse.
Osituksen sovittelun keinoista
Sovittelu voidaan toteuttaa eri tavoilla. Yksi vaihtoehto on avio-oikeuden rajoittaminen, jolloin puoliso, joka olisi saamassa tasinkona tiettyä omaisuutta, ei saa sitä laisinkaan tai sen saamista rajoitetaan. Toinen sovittelukeino on avio-oikeuden alaisen omaisuuden määrääminen avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Tämä voi koskea esimerkiksi omaisuutta, jonka puoliso on saanut ennen avioliittoa. Kolmantena keinona on päinvastainen kohtelu, eli avio-oikeudesta vapaan omaisuuden kohtelu avio-oikeuden alaisena omaisuutena. Tämä koskee siis tilannetta, jossa puolisot ovat avioehtosopimuksella määränneet omaisuuttaan avio-oikeudesta vapaaksi, ja ositusta soviteltaessa tämä kyseinen omaisuus sitten määrätään avio-oikeuden alaiseksi.
Osituksen sovittelun vaatiminen
Sovittelua voidaan vaatia sekä silloin kun puolisot toimittavat osituksen itse (sopimusositus) että silloin kun osituksen toimittaa pesänjakaja (toimitusositus). Sovittelun vaatiminen tapahtuu käytännössä moitekanteella, joka on tehtävä kohtuullisessa ajassa osituksen toimittamisesta. Kun kyse on sopimusosituksesta, moitekanne on tehtävä tuomioistuimelle. Toimitusosituksessa sovitteluvaatimus tehdään puolestaan pesänjakajalle. Jos puoliso on pesänjakajan ratkaisuun tyytymätön, voi hän kuuden kuukauden kuluessa nostaa osituksen moitekanteen tuomioistuimessa.
Lisää osituksen sovittelusta voit kysyä asiantuntevilta lakimiehiltämme.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
-Osituksen sovittelua voi vaatia osituksen aikana tai sen jälkeen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa