- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Suomalaiseen avioliittoon kuluu avio-oikeus. Tällä tarkoitetaan, että avioerotilanteessa tai puolison kuoleman jälkeen aviopuolisoiden omaisuus jaetaan tasan, koska puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeus seuraa suoraan lainsäädännöstä. Aviopuolisoilla on kuitenkin mahdollisuus avioehtosopimuksella järjestää omaisuuden jako toisin. Avioehtosopimus on laissa säädelty määrämuotoinen sopimus, jolla avioehto voidaan poistaa kokonaan tai osittain. Tämä tarkoittaa, että toisella puolisolla ei ole oikeutta toisen puolison omaisuuteen. Avioehtosopimuksella on vaikutuksia perinnönjakoon.
Ositus toimitetaan silloin, kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tällöin lähtökohtana on siis se, että puolisoiden yhteenlaskettu omaisuus puolitetaan. Enemmän omistava puoliso suorittaa tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle, jos avioehtoa ei ole solmittu. Näin omaisuus saadaan tasattua. Jos avioehdolla on suljettu jokin tietty omaisuus osituksen ulkopuolelle, tätä omaisuutta ei oteta osituslaskelmassa huomioon. Jos puolisoiden avio-oikeus on poistettu avioehtosopimuksella kokonaan, suoritetaan omaisuuden erottelu. Erottelussa omaisuus vain jaetaan sen omistavalle puolisolle.
Perinnönjako tulee ajankohtaiseksi, kun toinen puoliso kuolee tai molemmat puolisot kuolevat samanaikaisesti. Tilanteesta riippumatta ennen perinnönjakoa toimitetaan omaisuuden ositus tai erottelu. Tilanteissa on kuitenkin eroa, sillä eloon jääneen puolison ei tarvitse suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, jos hän omistaa enemmän. Tilanne, jossa molemmat puolisot ovat kuolleet, rinnastuu ositus ja perinnönjako avioerotilanteeseen. Tällöin perilliset voivat joutua suorittamaan tasinkoa toisen puolison kuolinpesään. Avioehdon vaikutukset kuitenkin pätevät myös ennen perinnönjakoa toimitettavassa osituksessa tai erotuksessa. Avioehdon alainen omaisuus kuuluu sen omistavan puolison kuolinpesään.
Eloonjäävällä puolisolla eli leskellä on kuitenkin lain perusteella vahva oikeus pitää puolisoiden yhteinen omaisuus hallinnassaan. Tämä oikeus koskee vähintään puolisoiden yhteistä asuntoa ja asuntoirtaimistoa. Vaikka puolisoiden välillä olisi avioehto, lesken oikeus hallita omaisuutta säilyy. Vasta lesken kuoltua avioehto vaikuttaa täysimääräisesti perinnönjaossa.
Leski voi myös periä puolisonsa avioehdosta huolimatta lain nojalla, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eikä tämä ole testamentannut omaisuuttaan muulle henkilölle. Tässäkään tilanteessa avioehto ei jää vaikutuksettomaksi, vaan sillä on vaikutus lesken kuoltua suoritettavaan perinnönjakoon lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten välillä. Toissijaiset perilliset ovat yleensä vanhemmat tai sisarukset. Rintaperilliset ovat lapsia, lapsenlapsia ja muita alenevassa polvessa olevia perillisiä. Lisäksi avioehto rajoittaa joitakin lesken oikeuksia perityn omaisuuden käytön suhteen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa