Minilex - Lakipuhelin

Avioehto avoliitossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Avopari ei voi tehdä avioehtoa, eikä avoliitossa ole tarvetta avioehdolle. Avoliitossa kummallakaan ei ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, joten erossa kumpikin pitää oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus jaetaan omistusosuuksien mukaan. Tietyissä tilanteissa toinen avopuoliso voi lisäksi saada hyvitystä, jos hän on panoksellaan kartuttanut tai säilyttänyt toisen omaisuutta. Avopuolisot voivat tehdä sopimuksen omaisuutensa jakamisesta, mutta se ei ole avioehto. Kumppanin asemaa kuoleman varalta voi puolestaan turvata testamentilla. Jos avopari aikoo mennä naimisiin, avioehdon voi tehdä jo ennen vihkimistä.

Avioehtosopimuksella eli avioehdolla puolisot tai kihlakumppanit voivat määrätä avio-oikeuden laajuudesta avioliitossaan. Avioehdolla avio-oikeus voidaan poistaa kokonaan tai osittain, mutta myös palauttaa aiemmin poissuljettu avio-oikeus. Avioehdon vaikutukset tulevat ajankohtaisiksi, kun avioliitto päättyy avioeroon, avioliiton kumoamiseen tai puolison kuolemaan. Tällöin toimitetaan joko omaisuuden erottelu tai ositus sen mukaan, millainen avioehto puolisoilla on.

Avoliitto ei luo kumppaneille avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Kummankin omaisuus kuuluu hänelle itselleen, mutta avopuolisoilla voi olla myös yhdessä hankittua omaisuutta. Siksi heidän voi olla tarpeen sopia siitä, miten yhteinen omaisuus jaetaan avoliiton päättyessä tai miten omaisuuteen liittyvät asiat järjestetään kuolemantapauksessa.

Kun avoliitto purkautuu, sovelletaan lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta, jos avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lain soveltuessa avopuolison tai kuolleen avopuolison perillisen vaatimuksesta toimitetaan omaisuuden erottelu. Erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteisen omaisuuden yhteisomistussuhde puretaan vaadittaessa. Avopuoliso voi myös saada hyvitystä, jos hänen panoksensa on kartuttanut tai säilyttänyt toisen omaisuutta ja pelkkä omistussuhteiden mukainen jako johtaisi perusteettomaan etuun toisen kustannuksella.

Avioehdon voivat tehdä vain aviopuolisot tai kihlakumppanit. Avioehto vaikuttaa puolisoiden varallisuussuhteisiin avioliitossa, joten kihlakumppanit voivat laatia sen valmiiksi ennen vihkimistä. Avioehto on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle. Se tulee voimaan vasta rekisteröinnillä, joten se on tärkeää hoitaa ajoissa.
 

Koskeeko avoliittolaki teitä?

Avoliittolaki koskee vain pareja, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Naimisissa oleva ei ole laissa tarkoitettu avopuoliso, vaikka hän asuisi uuden kumppanin kanssa (avoliittolain 3 §). Laki tuli voimaan 1.4.2011, eikä sitä sovelleta avoliittoon, joka on päättynyt ennen lain voimaantuloa (12 §). Jos et ole varma, koskeeko avoliittolaki teitä, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

Jos avoliittolaki ei sovellu suhteeseen, kumpikin pitää lähtökohtaisesti oman omaisuutensa. Yhteisesti omistettu omaisuus ratkaistaan yhteisomistuslain perusteella. Omistusosuuksien katsotaan olevan yhtä suuret, jollei muuta näytetä. Jos yhteisomistajat eivät pääse sopimukseen omaisuuden jakamisesta, tuomioistuin voi määrätä yhteisen omaisuuden myytäväksi (yhteisomistuslain 2 ja 9 §). Avoliittolain hyvitystä ei tällaisessa tilanteessa voi vaatia.
 

Miten omaisuus jaetaan avoliiton päättyessä

Avoliittolain mukainen erottelu toimitetaan, jos avopuoliso tai kuolleen avopuolison perillinen sitä vaatii (4 §). Erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa, ja yhteisomistus puretaan vaadittaessa (5 §). Omistusoikeutta arvioidaan yleensä sen perusteella, kenen nimissä omaisuus on ja kuka on sen hankkinut tai maksanut. Kauppakirjat, osakeluettelo, lainhuuto ja tiliotteet ovat tässä tärkein näyttö.

Tavanomaisen koti-irtaimiston osalta omistusta voi olla vaikea osoittaa. Jos sopimuksesta tai olosuhteista ei selviä, kumman irtain esine on, se katsotaan yhteiseksi niin, että kummankin osuus on yhtä suuri (6 §).

Erottelusta voidaan sopia erottelukirjalla. Se allekirjoitetaan, ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi (7 §, perintökaaren 23 luvun 9 §). Jos sopu ei synny, kumpi tahansa voi hakea käräjäoikeudelta pesänjakajaa. Erottelukirjan tai hyvitystä koskevan sopimuksen voi jättää rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle. Rekisteröinti suojaa omaisuutta saanutta toisen avopuolison velkojien takaisinsaantivaatimuksilta konkurssissa ja ulosotossa (11 §).
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Hyvitys, kun olet maksanut toisen omaisuutta

Pelkkä omistus voi johtaa epäreiluun lopputulokseen, jos toinen on rahoittanut tai kartuttanut toisen omaisuutta. Avopuolisolla on oikeus hyvitykseen, jos hänen panoksensa on auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan niin, että omaisuuden jakaminen pelkkien omistussuhteiden perusteella johtaisi perusteettomaan etuun toisen kustannuksella. Panos voi olla esimerkiksi työ yhteisen talouden tai toisen omaisuuden hyväksi, varojen käyttö yhteiseen talouteen tai sijoittaminen toisen omaisuuteen. Hyvitystä ei makseta, jos perusteeton etu on olosuhteet huomioon ottaen vähäinen (8 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko sinulla oikeus hyvitykseen.

Esimerkki: Mari ja Jussi ovat asuneet seitsemän vuotta Jussin omistamassa asunnossa. Mari maksoi asunnon keittiöremontin noin 20 000 eurolla. Erossa asunto jää Jussille, mutta Mari voi vaatia hyvitystä, jos hänen panoksensa on kartuttanut tai säilyttänyt Jussin omaisuutta ja hyvityksen muut edellytykset täyttyvät.

Hyvitystä on vaadittava omaisuuden erottelussa. Jos hyvitystä ei ole vaadittu erottelussa, kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa erottelusta. Jos omaisuuden erottelua ei toimiteta, kanne on nostettava tai pesänjakajan määräämistä haettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun avopuoliso kuoli tai avopuolisot muuttivat pysyvästi erilleen. Muuten oikeus hyvitykseen raukeaa (9 §). Jos haluat juristin laativan hyvitysvaatimuksen, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.

Korkeimman oikeuden ratkaisussa pari oli asunut avoliitossa yli 20 vuotta, mutta he olivat asuneet erillään noin seitsemän kuukauden ajan ennen yhteen palaamistaan. Korkein oikeus katsoi, että avoliitto oli jatkunut keskeytyksettä. Hyvitysvaatimus kuitenkin hylättiin, koska ei ollut näytetty, että toinen avopuoliso olisi saanut toisen panoksen ansiosta perusteetonta etua. Pelkkä yhteistalouden hyväksi annettu panos ei siis riitä hyvityksen saamiseen (KKO 2019:69). Väliaikainen erillään asuminen ei siten välttämättä tarkoita avoliiton päättymistä eikä aloita hyvityksen vaatimisen määräajan kulumista. Avoliiton päättymistä arvioidaan kokonaistilanteen perusteella.
 

Avosopimus: mitä siihen kannattaa kirjata

Avoliittolain säännöksistä voidaan poiketa sopimuksella. Avopuoliso ei kuitenkaan voi pätevästi luopua oikeudestaan vaatia omaisuuden erottelua tai hakea pesänjakajaa (2 §). Laki ei määrää avopuolisoiden tekemälle sopimukselle yleistä muotovaatimusta, mutta sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, päivätä ja allekirjoittaa. Sopimusta ei rekisteröidä avioehtona.

Hyvä avosopimus kertoo ainakin:

  • kumpi omistaa omaisuuden, joka hankitaan vain toisen nimiin
  • yhteisen asunnon ja muun yhteisen omaisuuden omistusosuudet ja kuka maksoi mitä
  • miten yhteinen asunto tai muu yhteinen omaisuus jaetaan avoliiton päättyessä, esimerkiksi saako toinen lunastaa toisen osuuden
  • maksetaanko toiselle hyvitystä esimerkiksi remontista tai lainanlyhennyksistä.

Sopimus sitoo vain avopuolisoita keskenään. Yhteisestä asuntolainasta vastataan pankille edelleen lainasopimuksen mukaisesti.
 

Jos avopuoliso kuolee

Avopuoliso ei peri toista ilman testamenttia, eikä hänellä ole lesken oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin. Eloonjäänyt avopuoliso tai vainajan perilliset voivat vaatia omaisuuden erottelua. Hyvitystä koskevat samat määräajat kuin avoerossa: jos erottelua ei toimiteta, kanne on nostettava tai pesänjakajan määräämistä haettava kolmen vuoden kuluessa avopuolison kuolemasta. Jos avopuolison toimeentulo heikkenee toisen kuoleman vuoksi, hänelle voidaan antaa jäämistöstä kohtuulliseksi katsottu avustus. Avustus voi olla rahaa, muuta omaisuutta tai käyttöoikeus omaisuuteen. Avustuksella ei yleensä saa loukata rintaperillisen oikeutta lakiosaan (perintökaaren 8 luvun 2 §). Avopuolison asemaa kuoleman varalta voidaan turvata testamentilla.
 

Kun avopari menee naimisiin

Avioliiton solmimisen jälkeen avopuolisoihin sovelletaan avioliittolakia avoliittolain sijaan. Avioliitossa kummallakin puolisolla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toisen omaisuuteen, myös ennen avioliittoa tai avoliiton aikana hankittuun omaisuuteen, ellei avio-oikeutta ole rajattu pois avioehdolla (avioliittolain 34–35 §).

Esimerkki: Liisalla on omistusasunto, kun hän menee naimisiin Pekan kanssa, jolla ei ole omaisuutta. Ilman avioehtoa asunnon arvo otetaan huomioon avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa, ja Pekalla voi olla oikeus saada Liisalta tasinkoa. Jos Liisa haluaa rajata asunnon avio-oikeuden ulkopuolelle, siitä voidaan määrätä avioehdolla.

Avioehto tehdään kirjallisesti, päivätään ja allekirjoitetaan, ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Avioehto tulee voimaan, kun se rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa. Ennen vihkimistä tehty avioehto voidaan toimittaa rekisteröitäväksi jo ennen vihkimistä, mutta se rekisteröidään vasta avioliiton solmimisen jälkeen. Jos avioehto jätetään rekisteröitäväksi vasta avioliiton päätyttyä tai avioeroasian tultua vireille, se ei tule voimaan (avioliittolain 42–44 ja 66 §).
 

Milloin juristista on hyötyä

Avoliiton erossa riitaa syntyy usein yhteisestä asunnosta ja siitä, kuka on maksanut mitäkin. Juristi voi selvittää, sovelletaanko tilanteeseen avoliittolakia, koota selvityksen omaisuudesta ja maksuista sekä arvioida, onko hyvitykselle perusteita. Hän voi auttaa omaisuuden erotteluun liittyvissä toimissa tai pesänjakajan hakemisessa ja huolehtia siitä, etteivät hyvityksen vaatimista koskevat määräajat pääse umpeutumaan. Etukäteen juristi voi auttaa laatimaan avosopimuksen ja testamentin sekä avioliiton solmimisen yhteydessä avioehdon, joka vastaa puolisoiden tilannetta.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Mitä kihloissa tehdylle avioehdolle tapahtuu, jos häitä ei tule?

Jos kihlapari ei mene naimisiin, avioehdolla ei ole vaikutusta heidän omaisuussuhteisiinsa. Avio-oikeus liittyy avioliittoon, joten ilman avioliittoa avioehdolla ei ole avio-oikeutta rajaavaa vaikutusta. Avoliiton päättyessä omaisuuden jakoon sovelletaan tilanteen mukaan avoliittolakia ja yhteisomistusta koskevia säännöksiä.

Pitääkö yhteinen asunto ostaa puoliksi?

Ei tarvitse. Omistusosuudet voidaan sopia esimerkiksi sen mukaan, kuinka paljon kumpikin maksaa asunnon kauppahinnasta. Omistusosuudet on tärkeää kirjata asianmukaisesti kauppakirjaan, jotta ne käyvät selvästi ilmi mahdollisessa erimielisyystilanteessa.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa