» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliitossa puolisoilla on avioliittolain mukaan avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä avioeron tai puolison kuoleman vuoksi. Avioliittolain mukaan lähtökohtaisesti kaikki puolisoilla oleva omaisuus on avio-oikeuden alaista. Puolisot voivat kuitenkin poiketa tästä pääsäännöstä tekemällä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jolla rajataan avio-oikeuden laajuutta eli sitä, mikä omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin ja mikä kuuluu sen ulkopuolelle. Avioehtosopimuksella voidaan rajata omaisuutta joko kokonaan tai osaksi avio-oikeuden ulkopuolelle. Myös testamentissa tai lahjakirjassa voi olla määräys siitä, että testamentin tai lahjan saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentattuun tai lahjoitettuun omaisuuteen.
Avio-oikeuden alkaminen ja päättyminen
Puolisoiden avio-oikeus alkaa avioparin vihkimisestä ja katkeaa toisen puolison kuolemaan tai avioeron vireilletuloon. Avioliittolain mukaan avio-oikeus koskee lähtökohtaisesti kaikkea puolisoiden omaisuutta huolimatta siitä, miten ja milloin puoliso on omaisuuden hankkinut. Avio-oikeuteen katsotaan kuuluvaksi se omaisuus, jonka puoliso on hankkinut ennen avioliittoa tai sen aikana sekä puolison lahjana, testamentilla tai perintönä saama omaisuus. Avio-oikeuteen kuuluu myös avio-oikeuden alaisen omaisuuden sijasta tullut omaisuus, kuten puolison lahjaksi saaman kiinteistön myymisestä saadut rahat. Avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta saatu tuotto kuuluu myös avio-oikeuden piiriin. Esimerkiksi jos puolison avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen kuuluu vuokralla oleva huoneisto, myös huoneiston vuokraamisesta saatu tulo kuuluu avio-oikeuden piiriin. Avio-oikeus katkeaa avioeron vireilletuloon tai puolison kuolemaan. Näin ollen avioeron vireilletulon jälkeen puolisoiden hankkimat tulot, heidän saamansa lahjat ja perinnöt eivät ole enää avio-oikeuden alaisia. Avio-oikeuden ulkopuolelle jäävät myös puolison kuoleman jälkeen lesken saamat ansiot, kuten palkkatulot ja eläkkeet. Avio-oikeudesta vapaita ovat myös puolison kuoleman jälkeen lesken saamat perinnöt ja lahjat sekä muun kuin puolison jälkeen saamat henkivakuutuskorvaukset. Vaikka puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kummallakin puolisolla on avioliittolain mukaan erillinen velkavastuu. Puolisot eivät vastaa ilman erillistä sitoutumista toisen puolison tekemästä velasta.
Avio-oikeus toteutuu omaisuuden osituksessa
Kun avioliitto päättyy avioeroon, suoritetaan tavallisesti avioparin omaisuuden ositus, jos avioparilla on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Avioeron vireilletulon jälkeen omaisuuden ositusta voi vaatia kumpikin puolisoista ja ositus voidaan tehdä heti, kun avioero on laitettu vireille. Osituksessa selvitetään puolisoiden koko avio-oikeuden alainen omaisuus, josta vähennetään puolisoilla olevat velat, jotta saadaan selville puolisoiden netto-omaisuus. Puolisoiden netto-omaisuudet lasketaan yhteen, jotta saadaan selville koko avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö. Ilman avioehtosopimusta kummallekin puolisolle kuuluu puolet avio-oikeuteen kuuluvan omaisuuden säästöstä. Enemmän omistava puoliso joutuu maksamaan tasinkoa vähemmän omistavalle puolisolle. Tasingolla tarkoitetaan toisen puolison maksamaa tasauserää toiselle puolisolle, jotta puolisoilla on yhtä paljon avio-oikeuden alaan kuuluvaa omaisuutta. Tasingolla tasataan molempien puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus yhtä suuriksi. Se puoliso, joka on velvollinen maksamaan tasinkoa, saa lähtökohtaisesti päättää siitä, mitä omaisuutta hän maksaa tasinkona. Tasinkoa saava puoliso saa kuitenkin luopua vaatimasta tasinkoa tai osaa siitä, mutta tätä luopumista ei voi tehdä ennakkoon. Tasingosta luopuminen on sallittua vasta avio-oikeuden katkeamisen jälkeen eli avioeron vireilletulon tai puolison kuoleman jälkeen. Kun ositus on puolisoiden välillä toimitettu, avio-oikeus ei puolisoiden välille enää automaattisesti palaudu, vaikka puolisot kuuden kuukauden harkinta-ajan päättyessä päättäisivätkin jatkaa avioliitossa. Vain avioehtosopimuksella voidaan palauttaa osituksen jälkeen puolisoiden avio-oikeus.
Mikäli avioliitto päättyy puolison kuolemaan, suoritetaan tavallisesti avioparin omaisuuden ositus, jos avioparilla on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Osituksessa ensiksi kuolleen puolison ja lesken avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja siitä vähennetään heillä olevat velat, jotta saadaan selville heidän netto-omaisuutensa. Lesken ja ensiksi kuolleen puolison netto-omaisuudet lasketaan yhteen, jotta saadaan selville koko omaisuuden säästö. Avioliittolain pääsäännön mukaan puolisoille kuuluu puolet avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä. Avioliittolain sääntelemää avio-oikeutta on kuitenkin kavennettu tilanteessa, jossa avioliitto päättyy toisen puolison kuoleman vuoksi. Leskellä ei ole tasingonmaksuvelvollisuutta eli omaisuuden tasauserän maksuvelvollisuutta ensiksi kuolleen puolison kuolinpesälle. Sen sijaan, jos ensiksi kuollut puoliso on ollut varakkaampi kuin leski, tulee kuolinpesän maksaa avio-oikeuden johdosta tasinkoa leskelle.
Osituksessa tasinkona maksettavaa omaisuutta on rajattu. Puolisolle ei voi siirtää tasinkona sellaisia etuuksia, joita henkilöllä on oikeus käyttää, mutta jonka siirtämisestä hän ei voi yksin päättää. Tällaista omaisuutta on esimerkiksi kalastus ja metsästysoikeus sekä puolison oikeus harjoittaa luvanvaraista liiketoimintaa. Nämä oikeudet kuitenkin arvostetaan ja otetaan osaksi avio-oikeuden alaisen omaisuuden laskelmaa. Henkilökohtaiset oikeudet, kuten tekijänoikeus, eivät ole avio-oikeuteen kuuluvaa ositettavaa varallisuutta. Sen sijaan tekijänoikeuden perusteella maksettava korvaus on avio-oikeuteen kuuluvaa, jos kustannussopimus on tehty ennen avioliiton päättymistä. Pelkästään se seikka, että omaisuus on puolison nimissä, ei tee omaisuudesta sellaista, ettei sitä voida lukea ositettavan varallisuuden piiriin. Esimerkiksi toiminimi, patentti ja tavaramerkki kuuluvat ositettavaan omaisuuteen.
Mitä merkitystä on avioehtosopimuksella?
Avioliittolain mukaan puolisoilla on avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Tämän vuoksi puolisoilla voi olla tarvetta laatia avioehtosopimus, jolla voidaan rajoittaa avio-oikeutta tai poistaa se kokonaan. Esimerkiksi jos puoliso haluaa varmistaa omistamansa kesämökin pysymisen omassa suvussa, voivat puolisot laatia avioehtosopimuksen, jossa mökki suljetaan avio-oikeuden ulkopuolelle. Avioehtosopimus voidaan laatia ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimuksella on avioliittolain mukaan tiukat muotomääräykset. Avioehtosopimuksen tulee olla kirjallinen, päivätty, molempien puolisoiden allekirjoittama ja kahden esteettömän todistajan todistama. Näiden lisäksi avioehtosopimus tulee rekisteröidä Digi- ja Väestötietovirastossa tai Ahvenanmaan valtionvirastossa. Kaikkien muotovaatimusten tulee täyttyä, jotta avioehtosopimus on pätevä.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Selvitä asiasi heti
Lakiasiat kannattaa aina selvittää heti, ainakin itselle. Lakipuhelimen juristit selventävät oikeutesi ja velvollisuutesi sekä antavat neuvoja kuinka sinun tulisi asiassasi toimia. Näin toimimalla estät ennakolta ongelmien ja riitojen syntymisen tai niiden pahentumisen.» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Testamentilla tai lahjakirjalla voidaan poiketa avio-oikeudesta
Testamenttiin ja lahjakirjaan voidaan ottaa määräys siitä, että testamentin tai lahjan saajan puolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla tai lahjalla saatuun omaisuuteen. Avio-oikeuden poissulkevaa määräystä kutsutaan myös vapaaomaisuusmääräykseksi. Testamentilla tai lahjakirjalla avio-oikeuden ulkopuolelle määrätyn omaisuuden sijasta tullut omaisuus ei ole avioliittolain mukaan avio-oikeuden alaista. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa Maija on perinyt testamentilla kesämökin. Testamentissa on määräys siitä, että Maijan puolison avio-oikeus on poissuljettu testamentattuun omaisuuteen eli mökkiin. Maija kuitenkin myöhemmin myy saamansa kesämökin. Koska mökki ei kuulu puolisoiden avio-oikeuden piiriin, ei myöskään mökin myynnistä saatu kauppahinta kuulu puolisoiden avio-oikeuteen. Avio-oikeuden poissulkevan määräyksen on oltava kirjallinen ja määrämuotoinen. Lahjoitettaessa irtainta omaisuutta tulee sen olla myös kahden esteettömän, eli puolueettoman todistajan, oikeaksi todistama. Kiinteistön lahjakirjaan liitetty avio-oikeuden poissulkeva määräys on kuitenkin pätevä, jos sen on todistanut oikeaksi esteetön kaupanvahvistaja. Jälkikäteen avio-oikeuden poissulkeva määräys voidaan antaa lahjoitettuun omaisuuteen vain puolison suostumuksella.
Avio-oikeuden yksipuolinen irtisanominen ja tasinkoprivilegi-ilmoitus
Avioliittolain pääsäännön mukaan puolisoiden kaikki omaisuus on avio-oikeuden alaista ja tästä voidaan poiketa vain molempien puolisoiden suostumuksella. Tästä avioliittolain pääsäännöstä on kuitenkin merkittävä poikkeus. Toinen puoliso voi yksipuolisesti irtisanoa avio-oikeutensa, jos toinen puoliso on asetettu konkurssiin. Jos puoliso on asetettu konkurssiin, avio-oikeuden irtisanomisilmoitus on kirjallisesti annettava Digi- ja väestötietovirastoon vuoden kuluessa konkurssin alkamisesta. Irtisanomisilmoitusta ei tarvitse erikseen perustella. Yksipuolista irtisanomisilmoitusta ei vielä voi tehdä sen takia, että puolisoa koskeva velkajärjestely on aloitettu tai puolison omaisuutta on ulosmittauksen kohteena. Rekisteröity yksipuolinen irtisanomisilmoitus poistaa molempien puolisoiden avio-oikeuden toistensa omaisuuteen. Ilmoitus poistaa puolisoiden välisen avio-oikeuden kokonaan, vaikka puolison konkurssi myöhemmin päättyisi, peruuntuisi tai raukeaisi. Puolison velkavastuuseen ei yksipuolisella ilmoituksella ole vaikutusta. Kumpikin aviopuoliso on vastuussa avioliittolain mukaan omista veloistaan. Tätä kutsutaan myös erillisvelkaperiaatteeksi. Erillisvelkaperiaatteen vuoksi puoliso ole vastuussa avioliiton aikana konkurssiin joutuneen puolisonsa veloista. Rekisteröity yksipuolinen irtisanomisilmoitus suojaa puolisoa avioliiton päättyessä tapahtuvassa omaisuuden erottelussa.
Vaikka aviopuoliso ei ole vuoden määräajassa tehnyt yksipuolista avio-oikeuden irtisanomisilmoitusta, on puolisolla vielä mahdollisuus päästä samaan lopputulokseen konkurssin aikana tehdyssä puolisoiden omaisuuden osituksessa. Jos toinen puoliso on asetettu konkurssiin ja konkurssin aikana avioliitto päättyy avioeron tai puolison kuoleman vuoksi, on toisella puolisolla tai hänen perillisillään oikeus omaisuuden osituksen yhteydessä tehdä tasinkoprivilegi-ilmoitus. Tasinkoprivilegi-ilmoituksella tarkoitetaan ilmoitusta, jossa toinen puoliso tai hänen perillisensä käyttävät omaisuuden osituksessa oikeutta olla maksamatta tasinkoa konkurssissa olevalle puolisolle tai hänen perillisilleen. Tasinkoprivilegi-ilmoitus voidaan tehdä pätevästi vain, jos toinen puoliso on asetettu tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin ja konkurssin aikana tapahtuu omaisuuden ositus avioliiton päättymisen vuoksi.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Mikä merkitys avio-oikeudella on avioliiton aikana?
Avio-oikeuden merkitys toteutuu vasta osituksessa avioliiton päättyessä puolison kuoleman tai avioeron vuoksi. Avio-oikeudella ei ole varsinaisia oikeusvaikutuksia avioliiton aikana. Avio-oikeuden olemassaolo ei estä esimerkiksi puolison omistaman omaisuuden ulosmittausta hänen velkojensa kattamiseksi. Avioliittolaissa puolisoille on asetettu velvollisuus hoitaa huolellisesti avio-oikeuden alaista omaisuuttaan. Huolellisuusvelvoite ei ole kuitenkaan sen luonteinen, mitä aviopuoliso voitaisiin tuomiolla pakottaa noudattamaan.
Vinkit
-Omaisuuden avio-oikeudesta määrättäessä esimerkiksi avioehdolla, testamentilla tai lahjakirjalla on otettava muotovaatimukset huomioon.
Varoitukset
-Avio-oikeuden alaista omaisuutta ei saa hoitaa niin, että se aiheettomasti vähenee toisen puolison vahingoksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa