» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Osittaisella avioehdolla puolisot sulkevat avio-oikeuden pois vain tietystä omaisuudesta, esimerkiksi perinnöistä, kesämökistä tai yrityksestä. Avioliiton päättyessä toimitetaan ositus, jossa avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus jätetään laskelman ulkopuolelle ja se jää omistajalleen. Muu omaisuus otetaan osituksessa huomioon tavalliseen tapaan.
Rajatun omaisuuden tilalle tullut omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeudesta vapaata suoraan lain nojalla, mutta omaisuuden tuotto, kuten vuokratulot, on avio-oikeudesta vapaata vain, jos siitä on erikseen määrätty avioehdossa.
Aviopuolisot voivat poistaa tai rajoittaa avioliiton myötä syntyvää avio-oikeutta laatimalla avioehdon. Avioehto voi sulkea avio-oikeuden kokonaan pois, koskea vain tiettyä omaisuutta tai olla yksipuolinen. Avioehdolla voidaan määrätä sekä avioehtoa laadittaessa omistetusta omaisuudesta että myöhemmin saatavasta omaisuudesta.
Osittaisella avioehdolla puolisot voivat sulkea avio-oikeuden ulkopuolelle tietyn omaisuuden, esimerkiksi ennen avioliittoa hankitun omaisuuden, lahjat tai perinnöt. Tällöin avio-oikeutta rajoitetaan vain sovitun omaisuuden osalta, eikä sitä poisteta kokonaan. Avio-oikeuden ulkopuolelle rajattua omaisuutta ei oteta huomioon avioliiton päättyessä toimitettavassa osituksessa. Osittainen avioehto voi olla myös yksipuolinen, jolloin avio-oikeus suljetaan pois vain toisen puolison tietyn omaisuuden osalta.
Mitä osittaisella avioehdolla tavallisesti rajataan
- ennen avioliittoa hankittu omaisuus
- avioliiton aikana perintönä, lahjana tai testamentilla saatu omaisuus
- yritys tai sen osakkeet
- tietty asunto, kesämökki tai metsätila.
Rajaus voidaan määritellä omaisuuslajin mukaan, kuten "kaikki perintönä saatu omaisuus", tai yksittäisenä kohteena, kuten tietyn kiinteistön osalta. Omaisuuslajin mukainen rajaus voi kattaa myös tulevaisuudessa saatavan samanlaisen omaisuuden, sillä avioehto voi koskea myös myöhemmin saatavaa omaisuutta (avioliittolain 41 §). Yksittäiseen omaisuuserään kohdistuva rajaus puolestaan koskee vain kyseistä omaisuutta.
Ilman avioehtoa ennen avioliittoa hankittu omaisuus ja perinnöt kuuluvat avio-oikeuden piiriin.
Tilalle tullut omaisuus ja tuotto
Kun avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus myydään tai vaihdetaan, sen tilalle tullut omaisuus on lähtökohtaisesti avio-oikeudesta vapaata suoraan lain nojalla (avioliittolain 35 §:n 2 momentti). Jos esimerkiksi avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu perintömökki myydään ja myyntivaroilla ostetaan asunto, myös asunto jää lähtökohtaisesti rajauksen piiriin, kunhan yhteys alkuperäiseen omaisuuteen voidaan osoittaa. Tilalle tulleen omaisuuden mainitseminen avioehdossa ei ole välttämätöntä, mutta se voi ehkäistä epäselvyyksiä.
Tuotto on eri asia. Vuokratulot, korot ja osingot ovat lähtökohtaisesti avio-oikeuden alaista omaisuutta, vaikka alkuperäinen omaisuus olisi rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Jotta tuotto olisi avio-oikeudesta vapaata, siitä on määrättävä erikseen avioehdossa tai muussa soveltuvassa määräyksessä. Jos rajattu omaisuus tuottaa tuloa, myös tuoton rajaaminen kannattaa siksi mainita nimenomaisesti.
Miten osittainen avioehto toimii osituksessa
Avioliiton päättyessä avioeroon tai kuolemaan toimitetaan ositus, jos sitä vaaditaan. Osituksessa lasketaan yhteen puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus, ja enemmän omistava maksaa toiselle tasinkoa. Avioehdolla avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus jää osituslaskelman ulkopuolelle.
Esimerkki: Maija on perinyt 150 000 euron kesämökin, ja puolisoiden osittainen avioehto koskee perintöjä. Maijalla on muutenkin enemmän säästöjä kuin puolisollaan. Erossa mökki jää Maijalle, ja osituslaskelmaan otetaan vain puolisoiden avio-oikeuden alaiset varat ja velat, kuten palkkasäästöt ja yhteinen asunto. Ilman avioehtoa mökin arvo olisi kasvattanut Maijan maksettavaa tasinkoa puolella mökin arvosta eli 75 000 eurolla.
Esimerkki: Mökkiä on vuokrattu kesäisin, eikä avioehdossa ole rajattu tuottoa avio-oikeuden ulkopuolelle. Vuokratuloista kertyneet säästöt kuuluvat silloin lähtökohtaisesti osituslaskelmaan, vaikka mökki itse jää Maijalle.
Kuolemantapauksessa osittainen avioehto toimii samalla tavalla: avio-oikeuden ulkopuolelle rajattu omaisuus jää sen omistaneelle leskelle tai kuuluu vainajan jäämistöön. Lesken ei kuitenkaan tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille (avioliittolain 103 §:n 2 momentti).
Kun rajattu ja muu omaisuus sekoittuvat
Osittaisen avioehdon tavallisin riita koskee sitä, mikä omaisuus on rajattu avio-oikeuden ulkopuolelle. Jos perintörahat on talletettu yhteiselle tilille tai käytetty yhteisen asunnon lainanlyhennyksiin, niiden alkuperä on näytettävä. Jos rahojen kulkua ei pystytä osoittamaan, rajauksen vaikutusten toteennäyttäminen voi olla käytännössä vaikeaa.
Tämän vuoksi on tärkeää säilyttää perukirja, lahjakirja, kauppakirjat ja tiliotteet sekä pitää rajattu omaisuus mahdollisuuksien mukaan erillään.
Avioehto, lahjakirja vai testamentti
Perintöä tai lahjaa ei aina tarvitse rajata avioehdolla. Perittävä tai lahjanantaja voi määrätä testamentissa tai lahjakirjassa, ettei saajan puolisolla ole avio-oikeutta omaisuuteen. Tällainen määräys ei edellytä saajan puolison suostumusta, kun taas avioehdon tekemiseen tarvitaan molempien puolisoiden suostumus.
Mitä avioehtoon kannattaa kirjoittaa
- Mitä omaisuutta rajaus koskee: omaisuuslaji, saantotapa ja ajankohta.
- Koskeeko rajaus myös myöhemmin saatavaa samanlaista omaisuutta.
- Koskeeko rajaus omaisuuden tuottoa.
- Onko rajaus molemminpuolinen vai koskeeko se vain toisen puolison omaisuutta.
- Koskeeko avioehto sekä avioeroa että puolison kuolemaa vai ainoastaan avioeroa.
Viimeinen kohta on tärkeä, koska avioehdolla voidaan sulkea avio-oikeus pois vain avioeron varalta. Tällöin avio-oikeus säilyy puolisoiden välillä, jos avioliitto päättyy toisen puolison kuolemaan.
Muoto, voimaantulo ja sovittelu
Avioehto on tehtävä kirjallisesti, päivättynä ja allekirjoitettuna, ja kahden esteettömän todistajan on oltava läsnä ja todistettava se oikeaksi (avioliittolain 42 ja 66 §). Se tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto on rekisteröinyt sen.
Avioehto ei tule voimaan, jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioliiton purkauduttua tai avioeroasian tultua vireille (44 §).
Jos avioehdon noudattaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen saisi perusteetonta taloudellista etua, ositusta voidaan sovitella ja rajattu omaisuus määrätä kokonaan tai osittain avio-oikeuden alaiseksi (103 b §). Sovittelu on poikkeus, ja siihen on vedottava osituksessa tai myöhemmin moitekanteella.
Kun juristista on hyötyä
Juristi muotoilee rajauksen niin, ettei tulkinnanvaraa jää: mitä omaisuutta rajaus koskee, ulottuuko se omaisuuden tuottoon ja myöhemmin saatavaan omaisuuteen sekä koskeeko se myös puolison kuolemaa. Hän huolehtii todistajista ja rekisteröinnistä sekä arvioi, kannattaako avioehtoa täydentää testamentilla. Juristi voi myös tarkistaa jo tehdyn avioehdon esimerkiksi silloin, kun puolisot saavat perinnön, perustavat yrityksen tai hakevat avioeroa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko osittaisen avioehdon tehdä vielä avioliiton aikana jo saadusta perinnöstä?
Kyllä. Avioehto voidaan tehdä avioliiton aikana, ja se voi koskea myös omaisuutta, joka puolisolla jo on. Avioehto on kuitenkin jätettävä rekisteröitäväksi ennen kuin avioeroasia tulee vireille.
Voiko osittaista avioehtoa muuttaa myöhemmin?
Kyllä. Puolisot voivat tehdä uuden avioehdon noudattaen samoja muotovaatimuksia ja rekisteröidä sen. Uudella avioehdolla voidaan myös palauttaa avio-oikeus aiemmin rajattuun omaisuuteen.
Pitääkö rajattu omaisuus luetella avioehdossa?
Laki ei edellytä omaisuusluetteloa. Rajaus on kuitenkin kuvattava niin selvästi, että myöhemmin voidaan todeta, mitä omaisuutta se koskee. Omaisuusluettelo tai selvitys avioehdon tekohetken tilanteesta voi helpottaa omaisuuden alkuperän ja rajauksen osoittamista.
Suojaako osittainen avioehto puolisoni veloilta?
Ei suoraan. Avioehto ei muuta sitä, kuka vastaa veloista, sillä kumpikin puoliso vastaa lähtökohtaisesti vain omista veloistaan (avioliittolain 52 §). Velat otetaan kuitenkin huomioon osituslaskelmassa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
