» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kansainvälisessä avioliitossa selvitetään ensin, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, onko avioehto pätevä ja millaisia vaikutuksia sillä on. Ratkaisevaa on muun muassa se, milloin avioliitto solmittiin, missä puolisoilla on ollut kotipaikka ja ovatko he sopineet sovellettavasta laista. Jos puolisoilla on Suomessa asuin- tai kotipaikka, avioehto on jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon. Kansainvälisessä tilanteessa myös sopimuksen muotovaatimukset ja pätevyys on arvioitava sovellettavien lainvalintasääntöjen perusteella.
Avioehto ja sovellettava laki
Puolisot voivat tehdä avioehdon ja määrätä siinä, ettei toisella tai kummallakaan ole avio-oikeutta tiettyyn omaisuuteen, joka puolisolla on sopimusta tehtäessä tai jonka hän saa myöhemmin. Avioehdon vaikutukset tulevat yleensä ajankohtaisiksi osituksessa avioeron tai puolison kuoleman vuoksi. Avioehdon vaikutuksia arvioitaessa on selvitettävä, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan.
Ennen 29.1.2019 solmituissa avioliitoissa sovellettava laki määräytyy lähtökohtaisesti avioliittolain mukaan, jollei puolisoilla ole lakivalintasopimusta. Avioliiton varallisuussuhteisiin sovelletaan sen valtion lakia, johon kummallekin puolisolle muodostui kotipaikka avioliiton solmimisen jälkeen. Jos puolisoiden kotipaikka on myöhemmin siirtynyt toiseen valtioon, kyseisen valtion lakia sovelletaan, jos puolisot ovat asuneet siellä vähintään viisi vuotta. Laki voi kuitenkin vaihtua jo aiemmin, jos puolisoilla on aiemmin avioliiton aikana ollut kotipaikka kyseisessä valtiossa tai jos molemmat ovat sen valtion kansalaisia.
Laki ei vaihdu viiden vuoden asumisen perusteella, jos puolisot ovat tehneet lakivalintasopimuksen tai jos toiselle puolisolle on jo syntynyt oikeus vaatia ositusta esimerkiksi avioeroasian vireille tulon vuoksi (avioliittolain 129 §). Jos puolisoille ei ole muodostunut kotipaikkaa samaan valtioon, sovelletaan sen valtion lakia, johon heillä on kaikkien asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella läheisin yhteys.
Esimerkki: Suomalainen Laura ja saksalainen Lukas menivät naimisiin vuonna 2015 ja asuivat ensin Saksassa. Vuonna 2018 he muuttivat Suomeen eivätkä ole tehneet lakivalintaa. Heidän varallisuussuhteisiinsa sovellettiin aluksi Saksan lakia. Suomen laki tuli lähtökohtaisesti sovellettavaksi, kun he olivat asuneet Suomessa viisi vuotta, ellei jokin lain vaihtumista koskeva poikkeus estänyt sitä.
Avioliitto solmittu 29.1.2019 tai myöhemmin
Jos puolisot ovat solmineet avioliiton tai tehneet lakivalinnan 29.1.2019 tai sen jälkeen, sovellettava laki määräytyy EU:n aviovarallisuusasetuksen (EU) 2016/1103 mukaan (avioliittolain 127 §). Asetus sisältää myös säännökset tuomioistuimen toimivallasta ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetusta sovelletaan vain siihen osallistuvissa EU-maissa, joihin Suomi kuuluu.
Asetuksen mukaan puolisot voivat sopia sovellettavasta laista asetuksessa säädetyin edellytyksin. Jos lakivalintaa ei ole tehty, sovellettava laki määräytyy asetuksen mukaisten sääntöjen perusteella. Ennen 29.1.2019 solmittuihin avioliittoihin sovelletaan lähtökohtaisesti avioliittolain aiempia lainvalintasääntöjä, elleivät puolisot ole tehneet lakivalintaa 29.1.2019 tai sen jälkeen. Siksi avioliiton solmimispäivä ja mahdollisen lakivalinnan ajankohta ovat ensimmäisiä selvitettäviä asioita. Jos et ole varma, minkä maan lakia teihin sovelletaan, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Lakivalintasopimus
Lakivalintasopimuksella puolisot tai kihlakumppanit päättävät, minkä valtion lakia heidän varallisuussuhteisiinsa sovelletaan. Avioliittolain mukaan valittavana on sen valtion laki, jossa toisella tai kummallakin on kotipaikka tai jonka kansalainen jompikumpi on sopimusta tehtäessä. Sopimus sekä sen muuttaminen ja peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti (130 §).
Lakivalinta on eri asia kuin avioehto. Lakivalinta ratkaisee, minkä maan sääntöjä noudatetaan, ja avioehto rajaa avio-oikeutta. Avioliittolaissa säädetään lakivalintasopimuksen vaikutuksista puolison velkojiin (135 §:n 2 momentti). EU:n aviovarallisuusasetuksen soveltamisalaan kuuluvissa tilanteissa velkojansuojaa arvioidaan kuitenkin asetuksen 28 artiklan perusteella.
Maiden välisiä eroja
Jos puolisot ovat tehneet pätevän avioehdon valtiossa, jossa avioehto sallitaan ja myöhemmin muuttaneet valtioon, jonka oikeus suhtautuu avioehtoihin eri tavalla, sopimuksen vaikutukset voivat muuttua. Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa avioehto ei sido tuomioistuinta automaattisesti, mutta sopimukselle voidaan antaa merkittävä painoarvo, jos se on tehty vapaaehtoisesti ja puolisot ovat ymmärtäneet sen vaikutukset. Sopimuksen merkitys arvioidaan tapauskohtaisesti.
Ranskassa puolisoiden lakisääteinen aviovarallisuusjärjestelmä perustuu lähtökohtaisesti avioliiton aikana hankitun omaisuuden yhteisyyteen. Puolisot voivat kuitenkin tehdä avioehtosopimuksen ja valita esimerkiksi omaisuuden erillisyyteen perustuvan järjestelmän. Ranskassa avioehtosopimus on tehtävä notaarin myötävaikutuksella. Sopimukseen voidaan sisällyttää myös määräyksiä, jotka eivät kuulu Suomen avioehtosopimuksen sallittuun sisältöön. Myös avioehdon muotovaatimukset vaihtelevat maittain. Suomessa avioehto on tehtävä kirjallisesti ja rekisteröitävä Digi- ja väestötietovirastossa. Kansainvälisissä tilanteissa on lisäksi selvitettävä, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan ja tunnustetaanko sopimus kyseisessä valtiossa. Siksi kansainvälisen avioehdon tekemisessä on syytä kääntyä juristin puoleen. Jos haluat juristin laativan avioehdon, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Kun asutte Suomessa
Avioliittolain mukaan avioehto on muodon puolesta pätevä, jos se täyttää sen valtion muotovaatimukset, jossa se tehtiin tai jossa puolisoilla oli silloin kotipaikka. Jos puolisot tekevät avioehdon Suomessa asuin- tai kotipaikan omaavina, sopimus on kuitenkin aina jätettävä Digi- ja väestötietovirastoon rekisteröitäväksi, jotta se olisi pätevä (131 §:n 3 momentti ja 43–44 §). Avioehto tulee voimaan vasta rekisteröinnistä, eikä se tule voimaan, jos se jätetään virastoon vasta avioeroasian tultua vireille tai avioliiton purkauduttua (44 §).
Suomessa tehtävä avioehto päivätään, allekirjoitetaan ja kahden esteettömän todistajan tulee todistaa se oikeaksi (42 ja 66 §). Todistajien on syytä olla paikalla, kun puolisot allekirjoittavat. Korkein oikeus piti avioehtoa pätemättömänä, kun todistajat eivät olleet läsnä puolison allekirjoittaessa eikä tämä myöhemminkään tunnustanut allekirjoitustaan heille, vaikka hän oli allekirjoittanut sopimuksen omakätisesti ja vapaaehtoisesti (KKO 2021:28). Tämä on tärkeää muistaa, jos toinen puoliso asuu tai matkustaa ulkomailla ja allekirjoitukset halutaan kerätä eri paikoissa.
Digi- ja väestötietovirasto voi rekisteröidä avioehdon tai lakivalintasopimuksen, vaikka Suomen tuomioistuimet eivät olisi toimivaltaisia käsittelemään puolisoiden omaisuutta koskevaa asiaa (127 §:n 2 momentti).
Ulkomailla tehty avioehto, kun muutatte Suomeen
Jos avioehto tehtiin ulkomailla ennen kuin kumpikin puoliso sai kotipaikan Suomesta, siihen voi vedota puolison velkojaa vastaan vain, jos se on jätetty rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastolle alkuperäisenä (135 §:n 3 momentti). Rekisteröintiin ei voi vedota sellaisen velkojan vahingoksi, jonka saatava syntyi ennen rekisteröintiä (135 §:n 4 momentti). Ulkomainen avioehto kannattaa siksi jättää rekisteröitäväksi heti Suomeen muuton jälkeen.
Lain vaihtuminen ei tee aiemmin tehdystä avioehdosta pätemätöntä. Avioehtosopimuksen määräysten pätevyys arvioidaan kuitenkin sen maan lain mukaan, jota sovelletaan puolisoiden varallisuussuhteisiin, kun kysymys tulee ajankohtaiseksi (131 §:n 2 momentti). Jos ulkomainen avioehto sisältää ehtoja, joita Suomen laki ei tunne, niiden tehoa on arvioitava erikseen. Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, miten ulkomailla tehty avioehto vaikuttaa Suomessa.
Suomen säännöt, joita noudatetaan vieraasta laista huolimatta
Avioliittolaissa on säännöksiä, joita sovelletaan tietyissä tilanteissa, vaikka puolisoiden varallisuussuhteisiin muuten sovellettaisiin vieraan valtion lakia:
- Suomessa olevan omaisuuden luovutukseen voidaan tietyissä tilanteissa vaatia toisen puolison suostumus Suomen lain mukaisesti (133 §).
- Ositusta voidaan sovitella, jos se muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.
- Leski voi saada oikeuden pitää hallinnassaan Suomessa olevan yhteisen kodin ja asuntoirtaimiston perintökaaren 3 luvun mukaisesti, jos se on kohtuullista (134 §:n 2 momentti).
- Ositus voidaan toimittaa Suomessa sopimuksella tai pesänjakajan toimesta Suomen menettelysääntöjen mukaisesti.
Kokoa nämä asiakirjat
- Vihkitodistus tai muu selvitys avioliiton solmimispäivästä
- Selvitys siitä, missä kumpikin puoliso on asunut avioliiton aikana ja minkä maan kansalainen kumpikin on
- Avioehto alkuperäisenä ja tarvittaessa käännös
- Lakivalintasopimus, jos sellainen on tehty
- Tieto siitä, onko avioehto tai lakivalintasopimus rekisteröity Suomessa
- Luettelo eri maissa sijaitsevasta omaisuudesta ja veloista
Milloin juristista on hyötyä
Juristista on hyötyä, kun puolisoiden tilanteeseen liittyy useampi oikeusjärjestys. Juristi selvittää, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan, arvioi aiemman avioehdon pätevyyttä ja vaikutuksia sekä laatii tarvittaessa uuden avioehdon tai lakivalintasopimuksen. Hän voi myös selvittää, missä sopimus kannattaa rekisteröidä ja miten rekisteröinti vaikuttaa sen voimaantuloon ja velkojansuojaan. Erossa juristi arvioi osituksen vaihtoehtoja eri maiden lakien perusteella ja selvittää, voidaanko ositus toimittaa Suomessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voimmeko Suomessa asuessamme tehdä avioehdon ulkomailla notaarin luona?
Voitte. Avioehdon muotovaatimukset arvioidaan sovellettavien lainvalintasääntöjen perusteella. Ulkomailla notaarin luona tehty avioehto voi olla muodoltaan pätevä, mutta sen vaikutukset Suomessa riippuvat myös siitä, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan. Koska asutte Suomessa, avioehto on silti jätettävä rekisteröitäväksi Digi- ja väestötietovirastoon, jotta se olisi pätevä (avioliittolain 131 §:n 3 momentti). Varminta on tarkistaa vaatimukset etukäteen juristilta.
Kuuluuko ulkomailla oleva asunto ositukseen?
Ulkomailla sijaitseva asunto voidaan ottaa huomioon Suomessa toimitettavassa osituksessa. Osituksen piiriin kuuluva omaisuus määräytyy sovellettavan lain perusteella. Suomen lain mukaan ositus käsittää lähtökohtaisesti puolisoiden omaisuuden sen sijainnista riippumatta, elleivät puolisot sovi toisin (avioliittolain 137 §:n 2 momentti). Osituksen lopputuloksen toteuttaminen toisessa maassa, esimerkiksi omistuksen kirjaaminen, riippuu kuitenkin kyseisen maan säännöistä.
Pitääkö avioehto tehdä uudelleen, jos muutamme ulkomaille?
Ei välttämättä. Muutto ulkomaille ei itsessään tee aiemmin tehdystä avioehdosta pätemätöntä. Muutto voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minkä valtion lakia puolisoiden varallisuussuhteisiin sovelletaan ja miten avioehdon vaikutukset arvioidaan. Tarkistakaa siksi muuton yhteydessä, miten uusi asuinmaa suhtautuu avioehtoon ja olisiko lakivalintasopimuksesta hyötyä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa
