Minilex - Lakipuhelin

Kuinka välttää avioehtoon liittyviä riitoja?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Useimmat avioehtoon liittyvät riidat koskevat sopimuksen muotovaatimuksia, rekisteröinnin ajoitusta, sanamuodon tulkintaa tai sopimuksen mahdollista kohtuuttomuutta. Muotoon, rekisteröintiin ja sanamuotoon liittyviä ongelmia voidaan ehkäistä huolellisella laatimisella. Kohtuuttomuuteen liittyvien riitojen riskiä voi puolestaan vähentää varmistamalla, että molemmat puolisot ymmärtävät sopimuksen sisällön ja vaikutukset. Avioehdon päivittämistä kannattaa harkita, jos puolisoiden elämäntilanne tai omaisuus muuttuu olennaisesti.

Avioliittoa solmittaessa puolisot eivät välttämättä tule ajatelleeksi eron mahdollisuutta. Avioliitto voi kuitenkin päättyä joko avioeroon tai puolison kuolemaan. Monet omaisuuden ositukseen liittyvät riidat ovat vältettävissä, jos puolisot pohtivat jo avioliiton aikana, miten omaisuus halutaan avioliiton päättyessä jaettavan.

Yksi tapa suunnitella omaisuuden jakoa on avioehto. Myös avioehto voi kuitenkin aiheuttaa erimielisyyksiä osituksessa, esimerkiksi jos sen sanamuoto on tulkinnanvarainen tai toinen puoliso pitää sopimusta kohtuuttomana. Tässä artikkelissa käsitellään keinoja, joilla voidaan vähentää avioehtoon liittyvien riitojen riskiä.
 

Harkitse avioehdon tarve

Jo avioliittoa solmittaessa puolisoiden kannattaa perehtyä ainakin pääpiirteittäin avioliiton oikeusvaikutuksiin. Kun puolisot ymmärtävät, mitä avio-oikeus tarkoittaa, heidän on helpompi arvioida, tarvitsevatko he avioehdon. Yksi yleinen väärinkäsitys on, että osituksessa otettaisiin huomioon vain avioliiton aikana hankittu omaisuus. Todellisuudessa avio-oikeus voi ulottua myös ennen avioliittoa hankittuun omaisuuteen. Jos puolisot haluavat rajata omaisuutta avio-oikeuden ulkopuolelle, siitä voidaan määrätä avioehdolla.
 

Tee avioehto oikeassa muodossa ja rekisteröi se heti

Avioehto on pätevä vain, jos se on tehty kirjallisesti, päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama (avioliittolain 42 ja 66 §). Todistajien on oltava paikalla puolisoiden allekirjoittaessa sopimusta.

Korkeimman oikeuden tapauksessa todistajat eivät olleet läsnä, kun puoliso allekirjoitti avioehdon. Avioehto katsottiin pätemättömäksi, vaikka puoliso oli allekirjoittanut sen omakätisesti ja vapaaehtoisesti. Myöskään hänen vetoamistaan muotovirheeseen ei pidetty oikeuden väärinkäyttönä (KKO 2021:28). Tämä tarkoittaa, että muotovirhe voi johtaa avioehdon pätemättömyyteen vielä vuosia myöhemmin, vaikka se olisi rekisteröity.

Avioehto tulee voimaan rekisteröinnillä. Jos se jätetään rekisteröitäväksi vasta avioeroasian tultua vireille tai avioliiton jo päätyttyä, se ei tule voimaan (44 §). Allekirjoitettua avioehtoa ei siksi kannata jättää laatikkoon odottamaan.

Esimerkki: Pari allekirjoittaa avioehdon kotona illalla, ja ystävät käyvät seuraavana päivänä kirjoittamassa nimensä todistajiksi. Avioehto rekisteröidään. Kymmenen vuotta myöhemmin erossa toinen puoliso vetoaa siihen, että todistajat eivät olleet paikalla. Avioehto voidaan tällöin todeta pätemättömäksi rekisteröinnistä huolimatta.

 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Kirjoita sisältö yksiselitteiseksi

Moni riita koskee sitä, mitä avioehto tarkoittaa. Epäselvyyttä voi syntyä esimerkiksi siitä, koskeeko avioehto kaikkea omaisuutta vai vain tiettyä omaisuutta, ulottuuko se myös myöhemmin saatavaan omaisuuteen, onko se yksi- vai molemminpuolinen ja koskeeko se sekä avioeroa että puolison kuolemaa. Avioehto voidaan tehdä myös siten, että se koskee vain avioeroa. Korkein oikeus on pitänyt tällaista avioehtoa pätevänä (KKO 2000:100). Tällöin sanamuodosta on käytävä selvästi ilmi, miten avio-oikeus määräytyy avioeron ja puolison kuoleman yhteydessä.

Omaisuus, joka tulee avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tilalle, on lähtökohtaisesti avio-oikeudesta vapaata jo lain nojalla. Sen sijaan omaisuuden tuotto, kuten vuokratulot ja osingot, jää avio-oikeuden alaiseksi, ellei myös tuottoa ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle (avioliittolain 35 §:n 2 momentti).

Esimerkki: Avioehdon mukaan Liisalla ei ole avio-oikeutta Markun perimään mökkiin. Markku myy mökin ja ostaa myyntituloilla osakkeita, joista kertyy osinkoja. Osakkeet ovat avio-oikeudesta vapaita, koska ne ovat tulleet mökin tilalle. Osingot sen sijaan kuuluvat avio-oikeuden piiriin, ellei myös tuottoa ole suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle.

Myös tilalle tulleen omaisuuden alkuperä on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan.
 

Muista kohtuullisuus

Puolisot voivat sopia avioehtosopimuksella avio-oikeuden laajuudesta laissa säädetyissä rajoissa. Avioehdon vaikutuksia voidaan kuitenkin sovitella, jos ositus muuten johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen tai toinen puoliso saisi perusteetonta taloudellista etua. Sovittelussa voidaan esimerkiksi määrätä avio-oikeuden alaiseksi omaisuutta, joka on avioehdolla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle (103 b §).

Se, milloin ositus on kohtuuton, arvioidaan tapauskohtaisesti. Jo sovitteluvaatimus ja sitä koskeva oikeudenkäynti voivat aiheuttaa kustannuksia ja viedä aikaa, vaikka avioehto lopulta jäisi voimaan. Siksi avioehtoa laadittaessa on tärkeää, että molemmat puolisot ymmärtävät sen sisällön ja vaikutukset. On myös hyvä varmistaa, että molemmat kokevat sopimuksen tarkoituksenmukaiseksi. Tämä ei estä kaikkia erimielisyyksiä, mutta voi vähentää niiden riskiä.

Sovittelussa otetaan huomioon erityisesti avioliiton kesto, puolisoiden toiminta yhteisen talouden hyväksi sekä omaisuuden kartuttamiseksi tai säilyttämiseksi ja muut vastaavat taloudelliset seikat (103 b §). Sovittelu on poikkeus, ei pääsääntö. Pelkkä tyytymättömyys avioehdon vaikutuksiin ei riitä sen perusteeksi. Sovittelua voidaan vaatia osituksessa tai osituksen jälkeen nostettavassa moitekanteessa. Pesänjakajan toimittamaa ositusta on moitittava kanteella kuuden kuukauden kuluessa osituksen toimittamisesta (106 § ja perintökaaren 23 luvun 10 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voiko avioehdon vaikutuksia sovitella tilanteessasi.
 

Kirjaa yhteiset hankinnat

Avioehto ei vaikuta omaisuuden omistussuhteisiin. Yhdessä ostetun asunnon tai auton omistus määräytyy omistusosuuksien mukaan myös silloin, kun avioehto on voimassa. Siksi rahoituksesta kannattaa sopia kirjallisesti.

Korkeimman oikeuden tapauksessa puolisoilla oli täydellinen avioehto. He olivat ostaneet asunnon puoliksi ja sopineet, että toinen maksaa käteiskauppahinnan ja toinen vastaa yhtiölainaosuudesta. Asunto myytiin ennen avioeron vireilletuloa, ja myyntihinta jaettiin yhtiölainan vähentämisen jälkeen puoliksi, vaikka yhtiölainasta vastannut puoliso oli lyhentänyt sitä vain vähän. Korkein oikeus katsoi, että hän oli saanut perusteetonta taloudellista etua, joka hänen tuli palauttaa. Omaisuuden erottelua ei myöskään soviteltu hänen hyväkseen (KKO 2026:15). Ratkaisu osoittaa, että puolisoiden keskinäinen sopimus asunnon rahoituksesta voi olla merkityksellinen riitatilanteessa. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, jotta sen sisältö voidaan näyttää.
 

Tee tarvittaessa muutoksia

Avioehtoa voi muuttaa tekemällä uuden avioehdon ja rekisteröimällä sen Digi- ja väestötietovirastossa. Muutos voi olla tarpeen, jos puolisoiden olosuhteet muuttuvat esimerkiksi toisen saadessa huomattavan lahjan tai perinnön.

Muutoksen syynä voi olla myös yrityksen perustaminen, lapsen syntymä tai se, että toinen jää pitkäksi aikaa kotiin hoitamaan perhettä. Uusi avioehto tehdään samassa muodossa kuin ensimmäinen, ja se on jätettävä rekisteröitäväksi ennen avioeroasian vireilletuloa.
 

Tarkistuta avioehto lakimiehellä

Avioehdon pienilläkin yksityiskohdilla voi olla huomattava merkitys omaisuuden osituksessa ja erottelussa. Siksi avioehto voi olla tarpeen tarkistaa juristilla, jotta sen halutut oikeusvaikutukset voidaan varmistaa.

Juristi selvittää, mitä kumpikin puoliso haluaa suojata, ja laatii avioehdon niin, että sen kattama omaisuus, omaisuuden tuotto ja sopimuksen soveltamistilanteet on määrätty yksiselitteisesti. Hän voi myös huolehtia allekirjoitusten asianmukaisesta todistamisesta ja avioehdon rekisteröinnistä. Ennen omaisuuden ositusta tai erottelua juristi voi tarkistaa, onko avioehto tullut voimaan, mitä omaisuutta se koskee ja voiko sovittelu tulla kyseeseen. Riitatilanteessa hän voi laatia ositus- tai erottelulaskelman, neuvotella sopimusratkaisusta ja tarvittaessa hakea pesänjakajan määräämistä tai ajaa sovittelua koskevaa asiaa. Jos haluat juristin laativan avioehdon, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Tarkistuslista ennen allekirjoitusta

  • Mitä omaisuutta avioehto koskee, ja koskeeko se myös myöhemmin saatavaa omaisuutta?
  • Koskeeko se omaisuuden tuottoa?
  • Onko se molemminpuolinen vai yksipuolinen?
  • Koskeeko se sekä avioeroa että kuolemaa?
  • Ovatko kaksi esteetöntä todistajaa paikalla allekirjoitettaessa?
  • Kuka jättää avioehdon rekisteröitäväksi ja milloin?
  • Missä alkuperäinen avioehto ja omaisuuden alkuperää osoittavat asiakirjat säilytetään?
     

Kysymyksiä ja vastauksia

Voiko riidan ratkaista ilman oikeudenkäyntiä?

Voi. Puolisot voivat sopia osituksesta tai omaisuuden erottelusta keskenään. Jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeus määrää hakemuksesta pesänjakajan, joka toimittaa osituksen tai erottelun. Oikeudenkäynti voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos joku moittii pesänjakajan toimittamaa ositusta tai osapuolet riitelevät siitä, kenelle jokin omaisuus kuuluu.

Mitä jos alkuperäinen avioehto on kadonnut?

Avioehto tulee voimaan rekisteröinnillä, joten oman kappaleen katoaminen ei yksin vie siltä tehoa. Rekisteröinnin voi tarkistaa Digi- ja väestötietovirastosta.

Voiko avioehtoa muuttaa, jos toinen ei suostu?

Ei. Avioehto on puolisoiden sopimus, ja sen muuttaminen edellyttää uutta avioehtoa, jonka molemmat puolisot allekirjoittavat ja joka rekisteröidään. Jos avioehto osoittautuu pätemättömäksi tai sen vaikutukset johtaisivat kohtuuttomaan lopputulokseen, asiaa voidaan arvioida tilanteen mukaan. Osituksen sovittelu voi tulla kyseeseen silloin, kun ositus on ajankohtainen. Jos et ole varma, mitä vaihtoehtoja tilanteessasi on, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa