Naapuri ( ei rajanaapuri) tuli valittamaan klapikoneen käytöstä Pääsiäispyhinä. Kone kuulemma pitää kovaa ääntä ja naapurilla on harvoin mahdollisuutta pitää rentouttaa lomaa talossaan, joka on tontilla lähellä omaamme. Kyseinen naapuri epäili myös sitä, että onko klapikoneen käyttö edes laillista pyhien aikaan. Miten on, saammeko omalla tontilla käyttää klapikonetta silloin kuin haluamme, vai tuleeko meidän kysyä lupa tähän myös naapurilta?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Oikeuskäytännön perusteella kohtuuttomana rasituksena on pidetty sellaisia haittoja, jotka kiinteistöllä harjoitettavan toiminnan johdosta tunkeutuvat naapurikiinteistön alueelle ja jotka koetaan pysyvänä kohtuuttomana rasituksena.
Kertomastasi ei ilmene, kuinka säännöllistä puuklapien tekonne on. Olettamuksena on, että käytätte vain klapikonetta satunnaisesti tontillanne. Klapien teosta aiheutuu toisin sanoen vain tilapäistä melua naapureille. Näin ollen klapikoneen käyttö ei ole sellainen pysyvä kohtuuton rasitus, jota laissa tarkoitetaan. Klapikoneen käyttö on tavanomaista, elämään kuuluvaa toimintaa. Ette ole suinkaan aiheuttaneet naapurillenne sellaista kohtuutonta rasitusta, joka on lailla kiellettyä.
Lailla on toisaalta suojattu jokaisen oikeus kotirauhaan perusoikeutena. Kotirauha merkitsee muun muassa suojaa ulkopuoliselta häiriöltä. Toisin sanoen, kotirauhaa rikotaan, jos esimerkiksi aiheutetaan melua toisen kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella. Kotirauhan rikkomiseen voidaan toisaalta syyllistyä kotirauhan sisälle rajatun piirin ulkopuoleltakin. Kotirauhan rikkominen ei kuitenkaan ole kyseessä, jos väitetty kotirauhan rikkominen on tahatonta. Te ette ole tahallisesti häiriköineet naapurianne. Teitte vain puuklapeja pääsiäisen aikaan oman tonttinne alueella. Näin ollen, ette ole tehneet mitään väärää. Ette ole varsinkaan tahallaan häirinneet naapurianne minkäänlaisessa kiusantekomielessä. Ette ole missään nimessä voineet syyllistyä rikolliseen kotirauhan rikkomiseen.
Toisaalta on siis päivänselvää, että tahallinen naapurin kiusaaminen on rikollista. Naapurin häiriköinti esimerkiksi mesoamalla äänekkäästi tarkoituksella aiheuttaa kiusaa tietylle naapurille, voi johtaa syytteeseen kotirauhan rikkomisesta. Tuomioksi seuraa sakkoa tai vankeutta. Toisaalta myös henkisistä kärsimyksistä on vahingonkärsijällä oikeus saada korvaus.
Se seikka, että puuklapien teko ajoittui pyhien aikaan, voi vaikuttaa rasituksen kohtuullisuusarvioon. Kuitenkaan pyhäpäiviä varten ei ole erityisiä lakisääteisiä käyttäytymissääntöjä olemassa.
Jos haluatte jatkossa varmistua, ettei häiriötä naapurillenne aiheudu, voitte toki kysyä puuklapien teolle sopivat päivät tai kellonajat etukäteen naapuriltanne. Lain mukaan teidän ei kuitenkaan ole pakollista pyytää naapureiden lupaa klapikoneen käyttöön. Pidätte vain mielessä, että kohtuuttoman rasituksen aiheuttaminen naapureille on lailla kiellettyä.
Jos esimerkiksi päivittäin 4-6 tuntia päivässä tekee jotain äänekästä ja siitä aiheutuu esimerkiksi terveyshaittaa, voidaan toiminta kieltää, vaikka se kuuluisi tavanomaiseen elämään. Melusta voidaan katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta, minkä vuoksi vahingonkärsijällä on oikeus vahingonkorvaukseen. Toisaalta kohtuullista, häiritsevääkin ääntä on jokaisen velvollisuus sietää. Oikeuteen on menty esimerkiksi flyygelin soiton tähden, kun musisointi oli päivittäistä kestäen 6-7 tuntia päivässä. Tämä nähtiin häiritseväksi käyttäytymiseksi ja hyvien tapojen vastaiseksi huoneistossa.
Naapureiden kanssa toimiessa täytyy siis noudattaa lain ohella myös hyviä tapoja. Maalaisjärkeään käyttäen pääsee yleensä varsin pitkälle, mikä on hyvä tapaista ja mikä puolestaan mieluummin ei.
Hyvää kevättä ja voimia naapuruussuhteiden hyvän kunnon ylläpitämisessä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.