Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
oletetaan ensin, että mies kuolee tekemättä testamenttia. Ellei avioehtoa ole, tehdään ensin jäämistöositus, jossa parin yhteenlaskettu netto-omaisuus puolitetaan: Puolet leskelle, puolet kuolinpesälle (so. lapsille). Kannattaa kuitenkin huomata, että ositus on sinänsä pelkkä laskennallinen toimi: Siihen ei välttämättä liity mitään konkreettista omaisuuden siirtoa.
Ositus ei näet tarkoita, että lesken pitäisi luopua jostain parin omaisuudesta, esimerkiksi omakotitalosta. Perintökaaren 3 luvun 1a §:ssä säädetään, että leski saa pitää vainajan jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jos rintaperillinen ei vaadi jäämistöomaisuuden jakoa. Vaikka joku rintaperillinen vaatisi jakoa, leski saa pitää kokonaan hallinnassaan asunnon, jota puolisot käyttivät yhteisenä kotina. Lesken oikeus asuntoon on siis turvattu suoraan lain nojalla.
Toki puolisot voivat halutessaan järjestää toisilleen vielä vahvemman aseman: Se onnistuu testamentilla. Oletetaan, että molemmat puolisot tekevät toistensa hyväksi ns. omistusoikeustestamentin, jossa määräävät kaiken omaisuutensa eloonjäävälle puolisolle. Tällöin rintaperilliset voivat kuitenkin vaatia ns. lakiosan eli puolet siitä, mitä perisivät ilman testamenttia. Niinpä leski saa ensin osituksessa puolet parin yhteenlasketusta netto-omaisuudesta, minkä lisäksi hänellä on oikeus puoleen kuolinpesästä. Tässäkin tapauksessa PK 3:1a § turvaa lesken oikeuden asuntoon.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.