Lähtökohtaisesti osakeyhtiö saa siis rakentamisvaiheen aikana ottaa velkaa, antaa varallisuuttaan vakuudeksi tai tehdä muita sitoumuksia vain taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelma on ostajalle tärkeä asiakirja, koska sen avulla hän voi arvioida esimerkiksi joitain odotettavissa olevia asumiseen liittyviä kustannuksia.
Taloussuunnitelmaan merkitty velkojen yhteenlaskettu määrä on samalla yhtiön luototuksen yläraja. Taloussuunnitelmalla onkin merkitystä myös sille, joka on aikeissa myöntää esimerkiksi luottoa rakentamisvaiheessa olevalle asunto-osakeyhtiölle, sillä taloussuunnitelmasta käy ilmi, miten yhtiön velvoittautumisoikeudet on rajoitettu.
Taloussuunnitelmaa voi muuttaa yleensä vain osakkeenostajien suostumuksella, mutta tietyissä tilanteissa sitä voidaan muuttaa myös ilman osakkeenostajien suostumusta. Taloussuunnitelman merkitystä ja muuttamista koskevat säännökset eivät koske kuitenkaan lisärakentamishankkeita.
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on lisäksi allekirjoitettava taloussuunnitelma.
Uudis- ja korjausrakentamishankkeen taloussuunnitelmaan on merkittävä:
- yhteisön maapohjan hankintakustannukset tai kirjanpitoarvo tai vuokrauskustannukset,
- yhteisön rahoitus jaoteltuna omaan pääomaan ja velkoihin,
- hankkeen toteuttamisen pohjana oleva arvio rakennuskustannuksista, joihin on sisällytettävä urakkahinta, tai jos sopimusta kokonaisurakasta ei tehdä, osaurakkasopimusten yhteenlaskettu hinta, erikseen hankittavien tarvikkeiden ja laitteiden hankinta- ja asentamiskustannukset sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot,
- luettelo yhteisön kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja rakennuksiin kohdistuvista panttikirjoista ja niiden haltijoista,
- yhteisön ottamien ja otettaviksi suunniteltujen luottojen pääomat, korot, laina-ajat ja lyhennyssuunnitelmat sekä tiedot luottojen vakuuksista,
- yhteisöä sitovat erityiset velvoitteet, joista yhteisön on kokonaan tai osaksi vastattava osakkailta tai jäseniltä perittävillä varoilla,
- tiedot yhteisölle otettujen tai rakentamisvaiheen aikana yhteisön hyväksi tulevien vakuutusten lajeista, vakuutuksenantajista ja vakuutussummista,
- rakentamisvaiheen jälkeistä tilikautta varten laadittu talousarvio, josta ilmenevät yhtiövastikkeen ja asunnon käyttöön liittyvien muiden maksujen arvioidut määrät alkaen kunkin rakennuksen arvioidusta käyttöönottamisajankohdasta,
- selvitys tehdyistä tai suunnitelluista sopimuksista kunnallistekniikan, isännöinnin, huollon, puhtaanapidon ja muiden vastaavien tehtävien hoitamisesta sekä arvio niistä yhteisölle aiheutuvista kustannuksista,
- selvitys yhteisölle hankituista tai hankittaviksi suunnitelluista osakkeista tai osuuksista muissa yhteisöissä,
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on siis lisäksi allekirjoitettava taloussuunnitelma.
Lisärakentamishankkeen taloussuunnitelmaan on puolestaan merkittävä:
- hankkeen rahoittamiseksi otettujen tai otettaviksi suunniteltujen luottojen pääomat, korot, laina-ajat ja lyhennyssuunnitelmat sekä tiedot luottojen vakuuksista,
- hankkeen toteuttamisen pohjana oleva arvio rakennuskustannuksista, joihin on sisällytettävä urakkahinta, tai jos sopimusta kokonaisurakasta ei tehdä, osaurakkasopimusten yhteenlaskettu hinta, erikseen hankittavien tarvikkeiden ja laitteiden hankinta- ja asentamiskustannukset sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot,
- tiedot rakentamisvaiheen aikana yhteisön hyväksi tulevien vakuutusten lajeista, vakuutuksenantajista ja vakuutussummista,
- yhteisön talousarvio sille tilikaudelle, jolloin uudet asunnot arvioidaan otettaviksi käyttöön, ja sen pohjalta laadittu arvio yhtiövastikkeesta ja muista asunnon käyttöön liittyvistä maksuista kyseisenä tilikautena.
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on siis lisäksi allekirjoitettava myös lisärakentamishankkeen taloussuunnitelma.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
18 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Taloussuunnitelmaan merkitty velkojen yhteenlaskettu määrä on samalla yhtiön luototuksen yläraja. Taloussuunnitelmalla onkin merkitystä myös sille, joka on aikeissa myöntää esimerkiksi luottoa rakentamisvaiheessa olevalle asunto-osakeyhtiölle, sillä taloussuunnitelmasta käy ilmi, miten yhtiön velvoittautumisoikeudet on rajoitettu.
Taloussuunnitelmaa voi muuttaa yleensä vain osakkeenostajien suostumuksella, mutta tietyissä tilanteissa sitä voidaan muuttaa myös ilman osakkeenostajien suostumusta. Taloussuunnitelman merkitystä ja muuttamista koskevat säännökset eivät koske kuitenkaan lisärakentamishankkeita.
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on lisäksi allekirjoitettava taloussuunnitelma.
Uudis- ja korjausrakentamishankkeen taloussuunnitelmaan on merkittävä:
- yhteisön maapohjan hankintakustannukset tai kirjanpitoarvo tai vuokrauskustannukset,
- yhteisön rahoitus jaoteltuna omaan pääomaan ja velkoihin,
- hankkeen toteuttamisen pohjana oleva arvio rakennuskustannuksista, joihin on sisällytettävä urakkahinta, tai jos sopimusta kokonaisurakasta ei tehdä, osaurakkasopimusten yhteenlaskettu hinta, erikseen hankittavien tarvikkeiden ja laitteiden hankinta- ja asentamiskustannukset sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot,
- luettelo yhteisön kiinteistöön tai vuokraoikeuteen ja rakennuksiin kohdistuvista panttikirjoista ja niiden haltijoista,
- yhteisön ottamien ja otettaviksi suunniteltujen luottojen pääomat, korot, laina-ajat ja lyhennyssuunnitelmat sekä tiedot luottojen vakuuksista,
- yhteisöä sitovat erityiset velvoitteet, joista yhteisön on kokonaan tai osaksi vastattava osakkailta tai jäseniltä perittävillä varoilla,
- tiedot yhteisölle otettujen tai rakentamisvaiheen aikana yhteisön hyväksi tulevien vakuutusten lajeista, vakuutuksenantajista ja vakuutussummista,
- rakentamisvaiheen jälkeistä tilikautta varten laadittu talousarvio, josta ilmenevät yhtiövastikkeen ja asunnon käyttöön liittyvien muiden maksujen arvioidut määrät alkaen kunkin rakennuksen arvioidusta käyttöönottamisajankohdasta,
- selvitys tehdyistä tai suunnitelluista sopimuksista kunnallistekniikan, isännöinnin, huollon, puhtaanapidon ja muiden vastaavien tehtävien hoitamisesta sekä arvio niistä yhteisölle aiheutuvista kustannuksista,
- selvitys yhteisölle hankituista tai hankittaviksi suunnitelluista osakkeista tai osuuksista muissa yhteisöissä,
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on siis lisäksi allekirjoitettava taloussuunnitelma.
Lisärakentamishankkeen taloussuunnitelmaan on puolestaan merkittävä:
- hankkeen rahoittamiseksi otettujen tai otettaviksi suunniteltujen luottojen pääomat, korot, laina-ajat ja lyhennyssuunnitelmat sekä tiedot luottojen vakuuksista,
- hankkeen toteuttamisen pohjana oleva arvio rakennuskustannuksista, joihin on sisällytettävä urakkahinta, tai jos sopimusta kokonaisurakasta ei tehdä, osaurakkasopimusten yhteenlaskettu hinta, erikseen hankittavien tarvikkeiden ja laitteiden hankinta- ja asentamiskustannukset sekä suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot,
- tiedot rakentamisvaiheen aikana yhteisön hyväksi tulevien vakuutusten lajeista, vakuutuksenantajista ja vakuutussummista,
- yhteisön talousarvio sille tilikaudelle, jolloin uudet asunnot arvioidaan otettaviksi käyttöön, ja sen pohjalta laadittu arvio yhtiövastikkeesta ja muista asunnon käyttöön liittyvistä maksuista kyseisenä tilikautena.
Perustajaosakkaan ja yhteisön hallituksen on siis lisäksi allekirjoitettava myös lisärakentamishankkeen taloussuunnitelma.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.