Ostaja tarjosi kiinteistöstä, myyjä hyväksyi tarjouksen, välittäjän tilille maksettiin heti käsiraha. Tarjous oli voimassa 1vrk ja sinä aikana kaikki edellämainittu hoidettu.
Seuraavana päivänä välittäjä ilmoitti, uudesta korkeammasta tarjouksesta myyjälle tai välittäjälle jonka myyjä kuitenkin hylkäsi. Vielä parin päivän päästä oli tullut myyjälle tai välittäjälle uusi tarjous jonka myyjä haluaisi hyväksyä. Käsiraha edelleen välittäjän tilillä. Nyt kysyvät käsirahan antaneelta korkeampaa tarjousta, meneekö lain mukaan?
Myyjä myös tekstiviestillä aiemmin ilmoittanut, että ei enää ota tarjouksia vastaan kun saa ostajan tarjouksen.
Korkeimman tarjouksen tehnyt lienee pääsee kaupoille vai pääseekö sittenkään?
Seuraavana päivänä välittäjä ilmoitti, uudesta korkeammasta tarjouksesta myyjälle tai välittäjälle jonka myyjä kuitenkin hylkäsi. Vielä parin päivän päästä oli tullut myyjälle tai välittäjälle uusi tarjous jonka myyjä haluaisi hyväksyä. Käsiraha edelleen välittäjän tilillä. Nyt kysyvät käsirahan antaneelta korkeampaa tarjousta, meneekö lain mukaan?
Myyjä myös tekstiviestillä aiemmin ilmoittanut, että ei enää ota tarjouksia vastaan kun saa ostajan tarjouksen.
Korkeimman tarjouksen tehnyt lienee pääsee kaupoille vai pääseekö sittenkään?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Tapauksessa on kysymys esisopimuksesta, joka on syntynyt, kun tarjous on hyväksytty sinällään. Tästä on maksettu vielä käsiraha, joka vahvistaa aikomusta sopimuksen tekemiseen. Mikäli tarjousta tehtäessä ei ole sovittu mitään mahdollisuudesta jättää kiinteistö vielä myytäväksi, on uuden tarjouksen hyväksyminen mahdollisesti sopimusrikkomus.
Esisopimus sitoo siten, että sen tehneet osapuolet voivat vaatia toista osapuolta sitoutumaan sopimukseen. Tällöin on mahdollista riita-asiana saada sopimus vahvistettua. Toisena mahdollisuutena on vahingonkorvaus siltä osapuolelta, joka on vetäytymässä sopimuksen tekemisestä. Vahingonkorvausta voidaan vaatia kohtuullisesta määrästä, joka on yleensä aiheutuneet kustannukset ja kulut sopimuksen syntymättömyydestä. On myös mahdollista, että tarjous-sopimuksessa on määritelty eräänlainen sopimussakko sille osapuolelle, joka ei sopimukseen olekaan sitoutumassa.
Tältä osin katsottaisiin, että ostaja, jonka tarjous alussa hyväksyttiin voisi päästä kaupoilla, tai ainakin saada vahingonkorvausta.
Tapauksen yksityiskohtien osalta voi olla syytä kääntyä lakimiehen puoleen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.