Hei,
Mitä jos 4:llä on omat osuutensa omistusasunnosta ja näistä neljästä yhdellä on velkoja kyseisestä asunnosta.
Tämä kyseinen ei kykene maksamaan yhtään mitään vaikka yhteensä asunnosta velkaa olisi vain jäljellä alle 5000 euroa.
Miten tämä vaikuttaisi muiden kolmen asumiseen ja omiin osuksiinsa?
Onko mahdollisuus, että asunto lähtisi alta vai yhden osakkaan töppäilyjen takia?
Yt. Henri
Mitä jos 4:llä on omat osuutensa omistusasunnosta ja näistä neljästä yhdellä on velkoja kyseisestä asunnosta.
Tämä kyseinen ei kykene maksamaan yhtään mitään vaikka yhteensä asunnosta velkaa olisi vain jäljellä alle 5000 euroa.
Miten tämä vaikuttaisi muiden kolmen asumiseen ja omiin osuksiinsa?
Onko mahdollisuus, että asunto lähtisi alta vai yhden osakkaan töppäilyjen takia?
Yt. Henri
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
ensin kerron, miten käy, jos te neljä ette tee mitään ja velkoja hakee ulosottoa. Velalliselta ulosmitataan ensin kaikki muu ulosmittauskelpoinen omaisuus. Ulosmittauskelpoista on kaikki hänen omaisuutensa, joka ei kuulu ns. erottamisetuun. Ulosmittauksen piiristä näet erotetaan velallisen tavanomainen koti-irtaimisto, kohtuullisen tarpeelliset henkilökohtaiset esineet ja muu ulosottokaaren 4 luvun 21 §:ssä mainittu omaisuus.
Omistusosuus asuinkiinteistöstä ulosmitataan vain, jos ulosmittauskelpoisesta omaisuudesta ei millään kerry tarvittavaa summaa. Oletetaanpa, että näin ikävästi kävisi. Silloin ulosottomies voi ulosmitata omistusosuuden ulosottokaaren 4 luvun 71 §:n nojalla. Jos kiinteistö voidaan kätevästi jakaa ”luonnossa”, ulosottomies tekee sen. Käytännössä se on kuitenkin hyvin harvinaista: Oikeastaan se onnistuu vain, jos kyse on isosta maatilasta, jossa on useampi asuinrakennus.
Niinpä oletan, että tässä tapauksessa kiinteistöä ei jaettaisi. Joskus koko kiinteistö voidaan myydä ulosotossa yhden yhteisomistajan velasta (4 luvun 73 §), mutta tässä tapauksessa niin ei tehtäisi: Myynti muutaman tuhannen tähden olisi selvässä epäsuhteessa myynnin haittoihin. Niinpä jäljelle jää se vaihtoehto, että ulosottomies myy ulosmitatun omistusosuuden.
Ulosottomiehen tulee ensisijaisesti myydä omistusosuus muille yhteisomistajille (5 luvun 81 §). Ulosottomies voi kuitenkin kieltäytyä näiden tarjouksesta, mikäli pitää sitä liian alhaisena; näin on esimerkiksi, jos tarjous on selvästi alhaisempi kuin koko kiinteistön myyntivoiton neljäsosa. Mikäli ulosottomies ei myy osuutta yhteisomistajille, nämä voivat vastustaa koko kiinteistön myyntiä ulkopuoliselle (5 luvun 83 §).
Tällöin tilanne käy melko hankalaksi. Ulosottomies voi kuitenkin hakea käräjäoikeudelta kiinteistön yhteisomistussuhteen purkamista siten kuin laissa eräistä yhteisomistussuhteista säädetään (9 §). Koska kiinteistön jakaminen ”luonnossa” ei taida tulla kyseeseen, käräjäoikeus voi määrätä koko kiinteistön myynnistä. Tällöin kiinteistö saattaa päätyä ulkopuoliselle.
Ulosotto siis voi johtaa pitkään ja monimutkaiseen prosessiin. Silloin on mahdollista – toki epätodennäköistä –, että koko kiinteistö lopulta myydään ulkopuoliselle. Te voitte kuitenkin poistaa tämän riskin keskinäisellä sopimuksella. Muut yhteisomistajat voivat maksaa velallisen velan. Tämä sitten maksaa muille takaisin sitten, kun pystyy. Muista ehdoista voitte sopia; esimerkiksi voi sopia, että jos velallinen ei kykene maksamaan takaisin, hänen omistusosuutensa siirtyy muille. Voitte siis järjestää asian niin, että asunto ei päädy ulkopuolisille.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.