Vuokra-asunnossa vuokranantajalla on oikeus hakea häätöä tuomioistuimelta, jonka perusteella ulosottomies hoitaa häätämisen. Avopuolisolla voi kuitenkin poikkeustapauksissa olla oikeus vaatia toisen puolison pois muuttamista.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 48 §:n 2 momentissa säädetään yhteiselämän tai yhteisen asumisen lopettamisen vaikutuksesta huoneiston vuokrasuhteeseen. Lainkohdan mukaan jos muun muassa avopuolisot ovat vuokranneet huoneiston käytettäväksi heidän yhteisenä asuntonaan, tuomioistuin voi jonkun heistä sitä vaatiessa yhteisen asumisen päätyttyä määrätä huoneistoa eniten tarvitseva jatkamaan vuokrasuhdetta sekä vapauttaa toisen tai muut vuokrasuhteesta taikka vapauttaa heidät kaikki vuokrasuhteesta.
Yhteiselämän lopettamisesta on näin ollen tehtävä hakemus tuomioistuimelle, joka sitten lopettaa puolisoiden yhteiselämän. Tuomioistuin voi tämän hakemuksen perusteella lopettaa puolisoiden yhteiselämän siten, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin tai häätää toisen puolison velvoittamalla tämän muuttamaan yhteisestä kodista.
Avopuoliso ei kuitenkaan siis ilman tätä tuomioistuimen päätöstä yhteiselämän lopettamisesta saa häätää toista yhteisestä vuokra-asunnosta.
Jos teille jäi vielä kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Minilexiin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua. Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita 0600 12 450.
Minilex
29 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Vuokra-asunnossa vuokranantajalla on oikeus hakea häätöä tuomioistuimelta, jonka perusteella ulosottomies hoitaa häätämisen. Avopuolisolla voi kuitenkin poikkeustapauksissa olla oikeus vaatia toisen puolison pois muuttamista.
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 48 §:n 2 momentissa säädetään yhteiselämän tai yhteisen asumisen lopettamisen vaikutuksesta huoneiston vuokrasuhteeseen. Lainkohdan mukaan jos muun muassa avopuolisot ovat vuokranneet huoneiston käytettäväksi heidän yhteisenä asuntonaan, tuomioistuin voi jonkun heistä sitä vaatiessa yhteisen asumisen päätyttyä määrätä huoneistoa eniten tarvitseva jatkamaan vuokrasuhdetta sekä vapauttaa toisen tai muut vuokrasuhteesta taikka vapauttaa heidät kaikki vuokrasuhteesta.
Yhteiselämän lopettamisesta on näin ollen tehtävä hakemus tuomioistuimelle, joka sitten lopettaa puolisoiden yhteiselämän. Tuomioistuin voi tämän hakemuksen perusteella lopettaa puolisoiden yhteiselämän siten, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin tai häätää toisen puolison velvoittamalla tämän muuttamaan yhteisestä kodista.
Avopuoliso ei kuitenkaan siis ilman tätä tuomioistuimen päätöstä yhteiselämän lopettamisesta saa häätää toista yhteisestä vuokra-asunnosta.
Jos teille jäi vielä kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Minilexiin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.