Tein esikauppasopimuksen ja lähetin sen ostajille nähtäväksi. Ostaja kuitta kirjallisesti että sopimus on heille ok. Sopimusta ei ole tämän kummemmin allekirjoitettu vaan he kuittasivat sen vain kirjallisesti. Onko sopimus lainvoimainen tälläisessä tapauksessa kun ostaja on kuitannut sooimuksen olevan heille ok kirjallisesti mutta sopimusta ei ole allekirjoitettu
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
135 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Maakaaren muotovaatimukset täyttävä esisopimus velvoittaa lähtökohtaisesti osapuolia tekemään myöhemmin varsinaisen kaupan. Esisopimuksessa voidaan kuitenkin sopia, että se sitoo vain toista osapuolta. Jos sopimuksen sitoma osapuoli kieltäytyy tekemästä kauppaa vastoin esisopimuksen ehtoja, kyse voi olla sopimusrikkomuksesta (maakaaren 2 luvun 7 §:n 1 ja 3 momentti).
Jotta kiinteistön esisopimus olisi sitova, se on tehtävä maakaaren mukaisesti. Allekirjoitus ei yksin riitä: myyjän ja ostajan on allekirjoitettava esisopimus, ja kaupanvahvistajan on vahvistettava se kaikkien allekirjoittajien läsnä ollessa (maakaaren 2 luvun 1 ja 7 §).
Esisopimuksen voi tehdä myös maakaaressa tarkoitetussa sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä, jossa osapuolet hyväksyvät sopimuksen (2 luvun 1 §:n 2 momentti). Sähköpostilla tai viestillä annettu hyväksyntä ei ole tällainen hyväksyntä.
Esisopimuksessa on mainittava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä se päivä, jona kauppa on viimeistään tehtävä, ja ne ehdot, joiden täyttyessä kauppa tehdään. Kauppahinta voidaan jättää sovittavaksi myöhemmin esisopimuksessa mainittujen perusteiden mukaan. Jos voimassaoloaikaa ei ole sovittu, esisopimus on voimassa viisi vuotta (2 luvun 7 §:n 2 momentti).
Pätevän esisopimuksen rikkomisesta voi seurata kanne kaupan tekemiseksi sovituilla ehdoilla ja vahingonkorvaus. Kanne kaupan tekemiseksi on nostettava kolmen kuukauden kuluessa esisopimuksen voimassaolon päättymisestä (2 luvun 7 §:n 3 momentti ja 2 §:n 2 momentti).
Muotovirheisestä sopimuksesta voi vetäytyä, mutta ei aina ilman kuluja. Kauppaa tekemästä kieltäytyvän on korvattava toiselle kohtuulliset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi ilmoittelusta, kiinteistöön tutustumisesta ja muista tarpeellisista kaupantekoon liittyvistä toimista. Jos käsirahaa on maksettu, siitä on palautettava se osa, joka ylittää nämä kustannukset (2 luvun 8 §:n 1 momentti).
Osapuolet voivat myös sopia etukäteen korvauksesta, jonka vetäytyvä osapuoli maksaa. Jos tällaisesta korvauksesta on sovittu 1.11.2024 tai myöhemmin, se on maksettava, vaikka kustannuksia ei olisi syntynyt, ja se tulee kohtuullisten kustannusten lisäksi, jollei muuta ole sovittu (maakaaren 2 luvun 8 §:n 2 momentti, L 552/2024). Pelkkä esisopimusluonnoksen hyväksyminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että osapuolet olisivat sopineet ennalta määrätystä vetäytymiskorvauksesta.
Jos ostajat esimerkiksi kuittaavat sähköpostilla, että esisopimusluonnos sopii heille, mutta esisopimusta ei tehdä maakaaren edellyttämässä muodossa, et voi vaatia heitä tekemään varsinaista kauppaa pelkän kuittauksen perusteella. Jos osapuolten voidaan kuitenkin katsoa sopineen kiinteistön kaupasta, kaupanteosta kieltäytynyt osapuoli voi joutua korvaamaan toiselle tarpeelliset ja kohtuulliset kaupantekoon liittyvät kustannukset. Tällaisia voivat olla esimerkiksi 400 euron ilmoituskulut, jos ne ovat tosiasiallisesti aiheutuneet kaupantekoon liittyvistä tarpeellisista toimista.
Jos haluat sitovan sopimuksen, sopikaa aika kaupanvahvistajalle tai tehkää esisopimus sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä.
Jos varsinainen kauppa on jo tehty ja sitä halutaan purkaa, purusta kerrotaan artikkelissa Kiinteistökauppa ja kaupan purku. Myös sopimus jo tehdyn kiinteistökaupan purkamisesta on tehtävä kauppakirjan muodossa (2 luvun 5 §).
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.