Asuntokauppa rivitaloasunnosta ja pitkäntähtäimen korjaussuunnitelma
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ostimme rivitaloasunnon viime vuonna marraskuussa ja kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelmassa näkyivät tietyt tulevat korjaustoimenpiteet, jotka olivat kaupantekohetkellä tiedossamme. Maaliskuussa 2017 ensimmäisessä yhtiökokouksessa tuli ilmi, että syksyllä 2016 on käynyt tarkastaja, joka on todennut kattoremontin olevan tarpeellinen. Kysymykseni on, että onko myyjällä mitään velvollisuutta selvittää tällaisia asioita etukäteen isännöitsijältä, jotta voisi asiasta mainita ostajille? Onko meillä siis mitään mahdollisuutta saada kaupan hinnan alennusta jne, koska asia on kuitenkin ollut tiedossa jo syksyllä 2016? Mitään yhtiökokousta asiasta ei ole kuitenkaan pidetty vuonna 2016 vaan ensimmäinen kokous pidettiin vasta nyt maaliskuussa 2017.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
60 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Jos asunto ostettiin asunto-osakkein, asuntokauppalain 6 luvun 11 §:n mukaan asunnossa on virhe, jos myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen. Jos tarkastaja on käynyt taloyhtiössä ennen kauppaa, myyjän voi usein olettaa tienneen korjaustarpeesta. Laki ei edellytä, että myyjän tieto näytetään toteen, vaan riittää, että hänen täytyy olettaa tienneen. Arviointi perustuu kuitenkin asiassa esitettävään näyttöön.
Kyseeseen voi tulla myös saman pykälän kohta, jonka mukaan asunnossa on virhe, jos se on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää. Esimerkiksi kattoremontin hinta, kesto ja vaikutus asumiseen vaikuttavat siihen, onko asunto "merkittävästi huonompi" kuin teillä oli perusteltua aihetta odottaa.
Kattoremontin kustannus voi olla myös taloudellinen virhe. Sellainen on, jos myyjä on jättänyt kertomatta asunnon taloudellisista velvoitteista, joista hänen täytyy olettaa tienneen, tai jos velvoitteet osoittautuvat kaupan jälkeen ilmenneen odottamattoman vian vuoksi merkittävästi suuremmiksi kuin ostaja saattoi perustellusti edellyttää (6 luvun 20 §).
Myyjä vastaa myös siitä, mitä isännöitsijäntodistuksessa on kerrottu tai jätetty kertomatta, ja välittäjän antamista tiedoista (6 luvun 27 §). Isännöitsijäntodistuksessa on kerrottava rakennusten kuntoon liittyvät yhtiön tiedossa olevat seikat (asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 27 §), joten jos todistus annettiin tarkastajan käynnin jälkeen, tarkastajan havainnon olisi pitänyt näkyä siinä, vaikka yhtiökokousta ei ollut pidetty.
Korkein oikeus on ratkaisussa KKO 2009:81 katsonut, että välittäjän olisi pitänyt kertoa tiedossaan olleen kuntotutkimuksen havainnoista, vaikka yhtiössä ei ollut vielä tehty remonttipäätöstä, ja välitysliike joutui maksamaan ostajalle 10 000 euroa.
Virheen olemassaolon arviointiin vaikuttaa myös se, olisitteko voineet havaita virheen asunnon ennakkotarkastuksessa. Jos virhe ei ollut silminnähtävissä maallikolle, tuskin olisitte voineet havaita sitä.
Asuntokauppalain 6 luvun 14 §:n mukaan teidän on ilmoitettava myyjälle virheestä ja vaatimuksistanne kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsitte virheen. Jos myyjä on yksityishenkilö, ilmoitus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun asunnon hallinta luovutettiin teille. Voitte vaatia virhettä vastaavaa tai muuten kohtuullista kauppahinnan alennusta (6 luvun 16 §) ja tietyin edellytyksin vahingonkorvausta (6 luvun 17 §).
Pyytäkää taloyhtiöltä tarkastajan raportti ja kaupantekohetken isännöitsijäntodistus, sillä niistä selviää, mitä yhtiössä tiedettiin ennen kauppaa. Juristista on hyötyä, jos myyjä kiistää tienneensä korjaustarpeesta.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.