Minulla on ex- avokkini kanssa yhteinen asuntolaina, muttei asuntoa. Lyhennämme 50/50. Exäni sanoo, että on maksanut lainaa enemmän kuin minä ja uhkailee ulosotolla. Voiko exä tässä vaiheessa vaatia enemmän maksamiaan ulosoton kautta kun kuitenkin lyhennän myöskin tätä lainaa? Pitääkö siis lainanlyhennys määrien kulkea joka kk käsikädessä vai voiko olla aikoja, jolloin toinen maksaa enemmän ja toinen vähemmän?
Jos lyhennyssumman tulee olla sama, niin mitä siinä tapauksessa, jos toinen haluaakin laittaa tilille omaehtoisesti lisäsuorituksen? Esim. jos minä laittaisin huomenna tilille 10 000 euroa, niin voisinko siis velkoa tältä exältä niitä heti pois? Jos hänellä ei olisi maksaa, niin voisinko minä hakea niitä tässä vaiheessa kesken laina-ajan tuolta exältä ulosoton kautta pois?
Jos lyhennyssumman tulee olla sama, niin mitä siinä tapauksessa, jos toinen haluaakin laittaa tilille omaehtoisesti lisäsuorituksen? Esim. jos minä laittaisin huomenna tilille 10 000 euroa, niin voisinko siis velkoa tältä exältä niitä heti pois? Jos hänellä ei olisi maksaa, niin voisinko minä hakea niitä tässä vaiheessa kesken laina-ajan tuolta exältä ulosoton kautta pois?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
29 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Jos avopuolisot ovat avoliiton aikana hankkineet yhteistä velkaa, vastaavat he siitä yhdessä. Avoliiton aikana otettua yhteistä velkaa kohdellaan siis kuten mitä tahansa sopimusta johon on sitouduttu yhteisvastuullisesti toisen kanssa. Jos siis molempien nimi on lainasopimuksessa, vastaavat molemmat avopuolisot lainan lyhentämisestä.
Lähtökohtaisesti yhteisvastuullisesti hankitun velan lyhentäminen kuukausittain koskee molempia osapuolia. Eli, jos yksi osapuoli jättää osuutensa maksamatta, esimerkiksi maksukyvyttömyyden takia, on toinen osapuoli vastuussa tämänkin osuuden maksusta. Velkojalla on siis oikeus periä velkaa molemmilta velallisilta.
Avoliiton purkautuessa ovat avopuolisot vastuussa yhdessä otetusta velasta samalla tavalla kuin avoliiton aikanakin. Avoeron toteutuessa osapuolten pitää siis sopia keskenään muun muassa siitä, mitä esimerkiksi yhteisomistuksessa olevalle asunnolle ja sen lainalle tehdään.
Yhteisvastuullisessa velkasuhteessa takautumisoikeus, eli regressioikeus, voi syntyä jos yksi velallisista joutuu maksamaan yli oman osuutensa velasta. Jos siis yksi osapuolista joutuu maksamaan enemmän kuin hänen oman osuutensa lainasta, on tällä oikeus periä liikaa maksettu osuus toiselta puolisolta. Pankille ei sinänsä pitäisi olla merkitystä miten osapuolet ovat keskenään velkavastuun jakaneet, sillä molemmat osapuolet vastaavat koko lainasta pankille. Takautumisoikeus sisältää koko sen määrän joka toisen puolesta on maksettu.
Jos yhteisvelallinen maksaa velkaa, joka ei vielä ole erääntynyt, vanhentuu takautumissaatava kuten päävelka. Näin ollen takautumissaatavan vanhentumiseen sovelletaan sitä, mitä on sovittu toisen velallisen ja velkojan kanssa. Yhteisvelallisen, jolla on takautumisoikeus, on siis vaadittava takautumissaatavaa toiselta yhteisvellaliseltta kolmen vuoden aikana.
Hallituksen esityksen (HE 187/2002) mukaan jos velallinen on poikkeuksellisesti suorittanut vielä erääntymätöntä velkaa, ei takautumisoikeus ala vanheta välittömästi suorituksesta, vaan takautumissaatava vanhentuu kuten päävelka. Takautumissaatavan vanhentumiseen sovelletaan tällaisessa tapauksessa siis mitä velan vanhentumisesta on ollut voimassa alkuperäisen velkojan ja muiden velallisten kesken. Se että maksaa kesken laina-aikaa ennenaikaisesti pois velkaa ei lainkaan vaikuta vanhentumisajan pituuteen tai sen alkamisajankohtaan. Tällä tarkoitetaan siis sitä, ettei toisen velallisen suoritusvelvollisuus voi aikaistua sen johdosta, että yksi velallinen on suorittanut velkaa ennen kuin on ollut siihen velvollinen.
Jos teille jäi vielä kysyttävää, ottakaa rohkeasti yhteyttä Minilexiin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.