Opetusryhmän perustaminen ( ltk:n päätettävää)/ lisämr valtuusto
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
HAO on hylännyt valituksen valtuuston myöntämän MR:n samoin kuin valtuutetun esteellisyyden osalta => jäsen ei esteell. valtuustossa, ei lainvast. MR:n osalta, mutta säilyttänyt muut.hakukelpoisuuden ltk:n päätökseen opetusryhmän perustamisesta ( ltk:n päätettävää).
Onko oikein, että HAO määräsi oikeudenkäyntimaksun valittajalle, kun valittaja joutui valittamaan KV:n päätöksestä, kun siv.ltk ei antanut valitusosoitusta päätöksestään? Muutenhan valittaja olisi tehnyt " ilmaisen" oikaisuvaat. ltk:lle siitä osasta, mikä kuului ltk:n päätettäviin.Onko jäsen esteellinen ltk:ssa siksi, että hän toimii yrityksen TJ:na, ja on ollut käsittel. yhtiön ja kunnan välistä sopimusta ltk:ssa. Onko oik.vaat. siv.ltk:lle turhaa? Voiko siv.ltk:n päätöksestä valittaa, lähteekö prosessi alusta?Mihin vetoan?
Onko oikein, että HAO määräsi oikeudenkäyntimaksun valittajalle, kun valittaja joutui valittamaan KV:n päätöksestä, kun siv.ltk ei antanut valitusosoitusta päätöksestään? Muutenhan valittaja olisi tehnyt " ilmaisen" oikaisuvaat. ltk:lle siitä osasta, mikä kuului ltk:n päätettäviin.Onko jäsen esteellinen ltk:ssa siksi, että hän toimii yrityksen TJ:na, ja on ollut käsittel. yhtiön ja kunnan välistä sopimusta ltk:ssa. Onko oik.vaat. siv.ltk:lle turhaa? Voiko siv.ltk:n päätöksestä valittaa, lähteekö prosessi alusta?Mihin vetoan?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
käsittelen ensin tärkeimmän asiakysymyksen eli sen, oliko lautakunnan jäsen esteellinen. Lautakunnan jäsen on kuntalain 52 §:n 2 momentin (kappaleen) mukainen muu luottamushenkilö, jonka esteellisyys ratkeaa hallintolain 27-30 §:ien perusteella. (Kuntalaki tarkoittaa tässä ns. vanhaa kuntalakia, sillä uutta kuntalakia ei vielä sovelleta näissä asioissa.) Hallintolain 28 §:n 5 kohdan mukaan henkilö on esteellinen mm. kun on toimitusjohtajana yhteisössä, joka on asianosainen.
Toisaalta kuntalaissa säädetään, että sanottua kohtaa ei sovelleta, jos kyseinen yhtiö kuuluu kuntakonserniin (sovelletaan kuitenkin, jos kunnan ja yhtiön edut ovat ristiriidassa). Kuntakonserniin kuuluu yhtiö, johon kunnalla on määräysvalta esimerkiksi enemmistöomistajana. Lautakunnan jäsen siis oli esteellinen ainakin, jos hänen yhtiönsä ei kuulunut kuntakonserniin.
Lautakunnan ei tarvinnut liittää päätökseensä varsinaista valitusosoitusta. Kuntalain 94 §:n mukaan se tarvitsee liittää vain päätökseen, josta voi tehdä kunnallisvalituksen. Sen sijaan päätökseen, josta voi tehdä oikaisuvaatimuksen, liitetään toisenlainen ohje.
Voitte tehdä sivistyslautakunnalle oikaisuvaatimuksen sen päätöksestä. Perusteeksi käy lautakunnan jäsenen esteellisyys. Luonnollisesti tämä edellyttää, että oikaisuvaatimusaika ei ole vielä kulunut umpeen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, eli pöytäkirjan nähtäville asettamisesta.
Lautakunnan alkuperäisestä päätöksestä ei voi valittaa; ensin tulee tehdä oikaisuvaatimus, johon annettavasta päätöksestä voi valittaa. Hallinto-oikeuden päätöksestä teidän tuskin kannattaa valittaa: Valtuuston jäsenen esteellisyyttä arvioidaan eri tavoin, joten päätös voi hyvinkin olla oikea. Myös päätös oikeudenkäyntimaksuista vaikuttaa oikealta, sillä hallintoprosessissa vahva pääsääntö on, että osapuolet kantavat omat kulunsa. Kunnanvaltuuston tulee korvata valittajan kulut lähinnä silloin, kun sen päätös todetaan virheelliseksi: Nythän niin ei käynyt.
Siis jos oikaisuvaatimuksen ehtii vielä tehdä, voitte tehdä sen. Muussa tapauksessa teillä ei liene järkevää oikeuskeinoa jäljellä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.