Muistisairas ikäihminen on lapsensa toimesta järjestetty laitoshoitoon vastoin hänen ja puolisonsa tahtoa. Puoliso ollut omaishoitaja useamman vuoden ja hänelle tieto laitoshoitopäätöksestä tuli kun omaishoidon tuki lakkautettiin 2 kk päätöksen jäklkeen. Siihen saakka lapsi oli puhunut vanhemmille että hoitoviikot (3 viikoa kk) ovat kuntoutusta. Pitkäaikaisen laitoshoitosopimuksen teon jälkeen hän on vahvistuttanut edunvalvonta valtakirjan. Nyt hän pitää tekemästään sopimuksesta kiinnii vaikka puoliso ja osa lapsista ovat sitä mieltä että kotihoito on vielä paras ratkaisu kun ikäihminen pärjää kotona verrattain vähällä avulla (suihkussa ja vessassa käynti). Yksi lapsista muuti vanhempien luo avuksi että muistisairas voi asua kotonaan. Onko mitään säännöstöä joka voisi tukea vanhempia?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
15 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Edunvalvontaa koskevat säännökset löytyvät holhoustoimesta annetusta laista. Edunvalvonnan käynnistymisen edellytyksenä on, että edunvalvontakynnys ylittyy. Holhoustoimilain mukaan tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan täysi-ikäiselle, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka vaativat hoitoa eivätkä tule asianmukaisesti hoidetuiksi muulla tavoin. Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan määräämiseksi.
Saman lain mukaan edunvalvoja voidaan määrätä silloin, jos henkilö, jonka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Mikäli hän vastustaa edunvalvojan määräämistä, edunvalvoja voidaan vastustamisesta huolimatta määrätä, jos vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunvalvonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää aihetta.
Oikeuskäytännössä on katsottu, että edunvalvojan määrääminen ei ollut tarpeen, vaikka henkilö oli heikentyneen terveydentilansa vuoksi kykenemätön hoitamaan varallisuuttaan koskevia asioita. Henkilö itse oli vastustanut edunvalvojan määräämistä. Edunvalvojan määräämiselle ei katsottu olevan riittävää aihetta, koska henkilön omaisuuden hoito oli järjestetty siten, että hänen etunsa eivät vaarantuneet. Samassa ratkaisussa holhousoikeuden keskeisenä periaatteena todettiin olevan ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Edunvalvonnan tulisi olla henkilön oma asia. Edunvalvontaan liittyvissä asioissa on olennaista, että henkilö tarvitsee apua, koska hän ei voi enää itse hoitaa asioitansa. Holhoustoimeen turvautumista on kuitenkin pidetty viimesijaisena keinona, jota ennen olisi hyvä kokeilla järjestää asioiden hoitaminen muulla tavoin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.