Olin ystäväni kanssa viemässä koiriamme ulos, pidimme koiria vapaana puistossa kunnes takaamme ilmestyi nainen vihaisen koiransa kanssa, joka oli kiinni. Yksi koirista juoksi haukkuen kyseisen koiran luo ja loput kolme seurasi perässä. Tilanteessa nainen huitoi koiriamme ja näin ns yllytti tilannetta. Koiriin ei tullut minkäänlaista haavaa. Kyseinen nainen nosti koiraansa kaulapannasta ilmaan asti, noin reiden korkeudelle, irti maasta. Naiselle tuli mustelma jalkaansa kun joku koirista oli häntä puraissut. Emme tiedä kuka se oli koirista. Tilanteen jälkeen nainen alkoi haukkumaan meitä ja naureskeli. Vaatii korvauksia tai vie asian pidemmälle. Olen valmis maksamaan valtiolle siitä että emme pitäneet koiriamme kiinni, mutta tälle naiselle en. Meillä on kaksi todistajaa ja hänellä myös.

1 vastaus


Minilex

Minilex Oy

20 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Luvaton lemmikkien irtipitäminen julkisella alueella on kriminalisoitu eläimen vartioimatta jättämisenä, josta voi pahimmillaan seurata sakkoa ja/tai vaarallisen eläimen hävittäminen. Joka näet tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta jättää asianmukaisesti vartioimatta ihmisille vaarallisen eläimen, josta hän on vastuussa, on tuomittava eläimen vartioimatta jättämisestä sakkoon. Tuomioistuin voi lisäksi määrätä eläimen tapettavaksi, jos se on eläimen vaarallisuuden vuoksi perusteltua.

Oikeuskäytännön perusteella riski puremisesta on koirille tyypillinen. Näin ollen, riskin tyypillisyyden vuoksi koiran omistajalla on velvoite koiransa kouluttamiseen niin hyvin, että se ei pure ihmistä.

Oikeuskäytännön perusteella koiranomistaja on tuomittu paitsi sakkoihin eläimen vartioimatta jättämisestä, myös mahdollisesti vammantuottamuksesta uhrille. Samalla on langetettu vahingonkorvauksia maksettavaksi uhrille aiheutuneista kärsimyksistä ja kuluista. Oikeuskäytäntöä löytyy paljon.

Oikeuskäytännössä vahingonkorvauksia koiran pureman perusteella on tuomittu uhrille maksettavaksi jopa 4 500 euroa. Korvauksia voidaan koiran pureman jälkeen vaatia esimerkiksi kivusta ja särystä sekä kosmeettisesta haitasta, lääkekuluista, sairashoitokuluista, rikkoutuneista vaatteista jne. Jos joudutte oikeudenkäyntiin, joudutte lisäksi mahdollisesti kustantamaan myös naisen oikeudenkäyntikulut.

Kertomasi perusteella, totesitte itsekin laiminlyönnin tapahtuneen. Kerroit näet olevasi valmis maksamaan valtiolle, mutta et halua maksaa naiselle. Perusteena maksulle olet ilmeisesti käsittänyt ainoastaan sakot eläimen vartioimatta jättämisrikoksesta. Kuitenkin myös vahingonkorvauksien maksuun uhrille voi tapauksessasi olla aihetta. Lain mukaan näet, joka tahallaan tai tuottamuksesta on aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Oikeuskäytännön nojalla vahingonkorvauksien maksu on jopa erittäinkin todennäköistä käsillä olevissa olosuhteissa. Lain mukaan näet, joka tahallaan tai tuottamuksesta on aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Naiselle aiheutui muun muassa mustelma, josta hän on oikeutettu vahingonkorvauksiin.

Kertomasi perusteella pureman aiheuttaneesta koirasta ei ole tietoa, sillä koiria oli kaiken kaikkiaan sinulla neljä ja naisella yksi. Sillä seikalla, kuka koirista pureman aiheutti, ei kuitenkaan ole asiassa ratkaisevaa merkitystä. Kiistatonta näet on, että olette pitäneet koiria laittomasti irtaallaan. Toisaalta on selvää, että naiselle on laiminlyöntinne johdosta aiheutunut vahinkoa.

Mikäli kuitenkin koirasi esimerkiksi ovat tunnetusti vihaisia toisille koirille ja tuntemattomille ihmisille, niin nousevat sinua kohtaan asetettavat huolellisuusvaatimukset koiriesi vartijana. Tällöin koiria täytyy valvoa ja pitää kytkettynä entistä tarkemmin. Tällöin siis nousee todennäköisyys paitsi langettavalle tuomiolle asiassa, myös uhka koirien lopettamiselle tuomioistuimen määräyksellä.

Tapauksessa ette ole nähneet naista ennen. Nainen ei toisin sanoen luultavasti tiedä, ovatko koiranne vihaluontoisia vai eivät. Naisen voi siis olla vaikea näyttää toteen ainakaan sitä seikkaa, ovatko koiranne tunnetusti vihaisia ihmisille. Oli miten oli, nainen on joka tapauksessa oikeutettu vahingonkorvauksiin kärsimistään vahingoista.

Vahingolla saattaa toisaalta tapauksessanne olla käsillä useita aiheuttajia. Kertomasi perusteella nainen yllytti koiriasi aggressiivisuuteen huidonnallaan. Naisen itsensä koira oli kiinni, mutta myöskin aggressiivisen oloinen. Nainen huitoi käsillään koiria villiten. Näissä olosuhteissa voidaan mahdollisesti puhua ns. väliintulevasta syystä. Väliintuleva syy voi katkaista vastuuketjun. Tällöin sinä et mahdollisesti joudu ainakaan täysimääräisesti vahingoista vastuuseen. Sen sijaan mahdollisesti voidaan erotella aiheutuneet vahingot korvattaviin ja korvaamatta jääviin. Toisin sanoen, korvausvastuu saatetaan kenties jakaa sinun ja naisen kesken. Huomioon otetaan muun muassa vahingonkärsijän oma myötävaikutus ja muut vahinkoon vaikuttaneet seikat, ja korvaus on kenties mahdollista jopa jättää kokonaan määräämättä. Nainen voi siis mahdollisesti joutua pitämään osan aiheutuneista vahingoista omana vahinkonaan.

Olennaista on se, että et ole voinut vaikuttaa ainakaan naisen käyttäytymiseen. Naisen käyttäytyminen ei ole ollut hallinnassasi, joten myöskään tapahtumakulku ei ole ollut hallinnassasi, vaikka vahinkoa aiheutuikin. Tällä perusteella, vahingonkorvausvastuuta saatetaan siis kohdaltasi ainakin lieventää.

Se, että tapaukselle on todistajia, saattaa edesauttaa tapahtumankulun selvittämistä tarvittaessa sekä sen selvittämistä, myötävaikuttiko nainen vahingon syntymiseen vai ei.

Kuitenkin, suosittelen tilanteessasi pyrkimään kaikin keinoin selvittelemään tilanne ensisijaisesti neuvottelemalla naisen kanssa sovintoon pyrkien. Kannattaa myös mahdollisesti pyytää anteeksi tapahtunutta. Näin sovinnon kautta monesti kaikki ovat tyytyväisiä. Vähäisestä riidasta ei ole kenenkään etu lähteä käräjöimään. Jos käräjille lähdetään, käräjät joutuvat punnitsemaan myös esimerkiksi koiriesi lopettamista, koska pitäähän heidän päättää, ovatko koirasi jatkossakin vaaraksi.

Suosittelen, että olet esimerkiksi valmiudessa maksamaan naiselle mahdollisesti tapauksessa rikkoutuneiden vaatteiden arvon.

Olet toisaaltakin aiheestakin loukkaantunut, koska nainen yllytti koiriasi huidonnallaan. Naisen oma koira vaikutti vihaiselta. Kuitenkin, tulemalla sopivasti vastaan, koko asia voi ratketa jopa suullisesti ilman tarvetta esimerkiksi oikeudenkäynnille.

Olettamuksella, että haluatte päästä sovintoon ja sovintoon on viimein päästy, ja haluatte sovinnolle tiettyä pysyvyyttä, suosittelen samalla laatimaan kirjallisen sovintosopimuksen allekirjoituksineen (jos mahdollista), että osapuolet eivät vaadi enää mitään jatkotoimenpiteitä asiassa. Kirjallinen sopimus estää sen mahdollisuuden, että nainen ryhtyisikin esimerkiksi ajamaan kannetta käräjäoikeudessa jälkikäteen. Kirjoittakaa sopimukseen esimerkiksi: “Me, x ja y, sitoudumme __pnä Ruohokentän puistossa tapahtuneessa lemmikkien irtaallapitämisasiassa sovintoon. Emme vaadi mitään jatkotoimenpiteitä asiassa. Toijalassa 16.4.2016 - - Nimet - - osapuolten allekirjoitukset” tjs. kahtena kappaleena. Kirjallisen sopimuksen laatiminen sovinnosta ei siis ole pakollista, mutta ei luultavasti huonokaan idea käsillä olevissa olosuhteissa.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]