Rikosta käsittelevän jutun jakaminen sosiaalisessa mediassa
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Saako netissä olevan jutun jakaa somessa? Juttu käsittelee erään yhdistyksen varapuheenjohtajan vanhaa rikosta.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
64 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kunnianloukkauksen tunnusmerkistö täyttyy, mikäli toisesta henkilöstä esitetään valheellinen tieto tai vihjaus. Lisäksi edellytetään että tieto tai vihjaus aiheuttaa loukatulle vahinkoa tai kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa tai teko muulla tavalla halventaa loukattua. Loukatun henkilön on oltava kirjoituksesta tai väitteestä tunnistettavissa tai yksilöitävissä. Totuudenmukaisia tietoja voi periaatteessa kertoa, valheellisia tietoja ei. Jos siis yhdistyksen varapuheenjohtajasta on kirjoitettu uutinen tai artikkeli ja jaat sen sosiaalisessa mediassa, ei kyseessä ole kunnianloukkaus, jos tieto ei ole valheellista eikä halvenna henkilöä. Vaikka rikoslain mukaan vain valheellisen tiedon levittäminen on rangaistavaa, kannattaa silti tarkoin miettiä myös sellaisten asioiden julkaisemista, jotka luulee tietävänsä todeksi.
Yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä taas on kyse silloin, kun joku oikeudettomasti joukkotiedotusvälineitä käyttämällä tai muuten toimittaa lukuisten ihmisten saataville toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle. Yksityiselämän tiedon levittäminen voi myös olla sellaista, joka on omiaan aiheuttaa häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
Perusperiaatteena on, että mikäli henkilö on tuomittu rikoksesta, ei rikoksentekijän henkilöllisyys tai tuomio ole salaisena pidettävää tietoa. Myöskin tuomioistuinten käsittelyt ovat useimmiten yleisölle avoimia tilaisuuksia, joten senkään puolesta asia ei sinällään ole salassapidettävää ja nimen voi yleensä periaatteessa kertoa eteenpäin ilman sen suurempia oikeudellisia seuraamuksia. Kuitenkin, mikäli rikokseen syyllistyneen henkilön henkilötietoja aletaan levitellä laajalti esimerkiksi sosiaalisen median kautta tai tarkoituksena on aiheuttaa esimerkiksi yleistä halveksuntaa henkilöä kohtaan, voidaan tiedonlevittäjän katsoa syyllistyneen yksityisyyttä loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.