Päivi lainasi naapuriltaan rahaa. Laina selvisi perillisille Päivin kuoltua. Päivi on tehnyt lainasta paperille merkinnän joka on naapurin hallussa. Perilliset eivät ole nähneet lappua. Onko perilliset velvollisia maksamaan velan naapurille? Onko velka merkittävä perunkirjoitukseen? Voiko naapuri haastaa perilliset oikeuteen jos velkaa ei makseta perillisten omasta pussista ja perunkirjoissa ei ole varaa velan maksuun? Päivi on varaton ja kaikki rahat mitä jätti jälkeensä menee hautajaiskuluihin.

1 vastaus


Minilex

130 vastausta

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Velkojan on voitava näyttää toteen saamisoikeutensa. Velallisen antama velkakirja eli kirjallisessa muodossa annettu velkasitoumus on vahva todiste velkasuhteen olemassaolosta. Sinänsä velkasitoumus on vapaamuotoinen, mutta nimityksellä kirja viitataan selkeästi kirjallisessa muodossa annettuun sitoumukseen. Tavallisesti edellytetään velallisen allekirjoitusta, jonka on oltava aito. Normaalitilanteissa ei ole erityisiä syitä epäillä allekirjoituksen aitoutta. Päiväystä ja todistajien allekirjoituksia ei pidetä välttämättöminä, mutta lisätiedoilla voi olla todistelumerkitystä, jos velkakirjasta joudutaan riitelemään tuomioistuimessa.
Velkojan on siis esitettävä kuolinpesän osakkaille todiste velan olemassaolosta. Kuolinpesällä ei ole velvoitetta maksaa, mikäli velan olemassaolosta ei voida esittää uskottavaa näyttöä. Jos velka on olemassa, se on merkittävä perukirjaan sellaisena kuin se oli kuoleman sattuessa. Jos velka on tullut ilmi perunkirjoituksen jälkeen, on laadittava täydennys- tai oikaisukirja kuukauden kuluessa velan ilmaantumisesta.
Vainajan velat maksetaan normaalisti kuolinpesän varoista, eivätkä perilliset vastaa niistä omalla kustannuksellaan. Pesänselvitysvelat maksetaan pesän varoista ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät. Muut pesän velat maksetaan vasta vainajan velkojen jälkeen. Kuvatun kaltainen velka naapurille tulisi siis maksaa vasta pesänselvitysvelkojen jälkeen, mutta ennen pesän muita velkoja. Hautauskulut luetaan pesänselvitysvelkoihin siinä määrin kuin ne ovat pysyneet kohtuullisina. Jos siis pesänselvitysvelkojen jälkeen pesässä ei ole lainkaan varoja, koituu pesän varattomuus velkojan tappioksi, eikä velkoja voi vaatia maksua myöskään perillisiltä.
Poikkeuksellisesti kuolinpesän osakkaat voivat kuitenkin joutua henkilökohtaiseen vastuuseen vainajan velasta tapauksissa, joissa ovat pesää hoitaessaan tai hallitessaan aiheuttaneet tahallaan tai huolimattomuudesta vahinkoa jollekin, jonka oikeus on pesänselvityksestä riippuvainen (esim. velkojalle). Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun perunkirjoituksen toimituttaminen tai täydennys- tai oikaisuperukirjan laatiminen määräajassa laiminlyödään. Korvausvelvollisuutta ei kuitenkaan ole kysyjän kuvaamassa tapauksessa ainakaan, jos on selvää, ettei pesässä laiminlyönnistä riippumatta ollut varoja kyseisen velan maksuun, minkä vuoksi mitään vahinkoa velkojalle ei oltu aiheutettu.
Naapuri voi haastaa velalliset oikeuteen, jos haluaa, mutta kanteen menestyminen on kokonaan toinen kysymys. Tuomioistuin voi hylätä kanteen heti sellaisen haastehakemuksen toimittamisen jälkeen, jonka perusteella on selvää, että kantajan vaatimus on perusteeton.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »

[chatbot]