Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
90 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
voitte tehdä rikosilmoituksen (törkeästä) petoksesta. Petoksesta säädetään rikoslain 36 luvun 1 §:ssä. Ex on tavoitellut oikeudetonta taloudellista hyötyä, antanut väärän tiedon ja siten saanut Kelan maksamaan elatustukea. Tämä on aiheuttanut Kelalle taloudellista vahinkoa (toki tämä vahinko uhkaa siirtyä miehellenne). Vaikuttaa siis siltä, että petoksen edellytykset täyttyvät.
Itse asiassa tämä petos voi hyvinkin olla törkeä (36 luvun 2 §). 12 000 euroa voi näet pitää huomattavana hyötynä; lisäksi teko voi olla myös kokonaisuudessaan törkeä. (Sillä ei toki ole väliä, kumpaa nimeä käytätte rikoksesta: Syyttäjä ja tuomari kyllä arvioivat sen. Tärkeintä on, että toimitatte poliisille riittävät pohjatiedot ja todisteet.)
Syyteoikeuden vanhentuminen ei ole tässä tapauksessa olennainen ongelma. Ensinnäkin on hyvin mahdollista, että teko luokitellaan yhdeksi (törkeäksi) petokseksi. Esimerkiksi kirjanpitorikos tai (vero)petos kestää usein vuosia. Tällöin vanhentumisaika ei ala kulua ensimmäisestä osateosta, vaan vasta viimeisestä. Tämän tulkinnan mukaan petos ei vielä ole lainkaan vanhentunut. Toinen mahdollinen tulkinta on, että joka kuukausi tai vuosi tapahtui uusi petos. Koska oikeus syyttää petoksesta vanhenee viidessä vuodessa, oikeus syyttää ensimmäisistä osateoista saattaa pian vanhentua.
On toki tärkeintä, että miehenne ei joudu maksamaan enempää kuin kuuluu. Koska Kela ei aio oma-aloitteisesti puuttua asiaan, on luultavasti kätevintä ottaa yhteyttä ulosottoon. Ilmoitatte, että elatusavun ulosotto perustuu selvästi virheelliseen selvitykseen, koska mies on jo maksanut elatusavun. Pyydätte siis ulosottomieheltä asiavirheen oikaisua (ulosottokaaren 10 luvun 1 §).
Mikäli ulosotto ei tee oikaisua, vaan ryhtyy ulosmittaukseen, voitte tehdä ulosottovalituksen käräjäoikeuteen niin kuin ulosottokaaren 11 luvussa säädetään. Siinä vaaditaan ulosmittauksen perumista, koska maksuvelvollisuutta ei ole, sillä elatusapu on jo maksettu. Kun Kela ei saa rahoja mieheltä ulosoton kautta, se ryhtynee perimään niitä exältä.
Toinen vaihtoehto on toki se, että mies maksaa Kelalle ja vaatii exältä vahingonkorvausta. Syyttäjä ajaa pyydettäessä tällaista vaatimusta rikosasian yhteydessä (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa, 3 luvun 1 §). Kaikki vahingonkorvauksen edellytykset ovat olemassa sitten, kun miehenne on maksanut Kelalle: Tällöin hänelle on syntynyt taloudellinen vahinko exän tahallaan antamasta väärästä tiedosta. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n nojalla korvataan taloudellinen vahinko, joka on aiheutettu rikoksella.
Kuitenkin tämä vaihtoehto, jossa miehenne maksaa kahdesti ja saa kerran vahingonkorvausta, on riskialttiimpi. On näet mahdollista, että ex tuomitaan maksamaan vahingonkorvausta, mutta häneltä ei löydykään riittävästi rahoja: Hänhän on voinut kuluttaa ne. Siksi on luultavasti viisaampaa, että Kelan saatavan ulosotto pysäytetään. Tällöin riski exän maksukyvyttömyydestä on Kelalla eikä miehellä. (Toki jos tiedätte, että exällä on runsaasti löysää rahaa, voitte keskittyä vahingonkorvauksen vaatimiseen.)
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.