Miksi Suomen laki tuntuu jatkuvasti taistelevan maalaisjärkeä ja yleistä oikeustajua vastaan? Raiskaukset, murhat ja muut vakavat rikokset kärsitään todella lyhyessä ajassa ja ”elinkautisetkin” keskimäärin 13 vuodessa mikä tuntuu todella vähäiseltä siihen nähden mitä kärsimystä viattomille on aiheutettu. Olen asiaa pohtinut ja etsinyt tietoa, mutta olisi mukava kuulla lain oppineen mielipide siihen miksi Suomessa rikolliset pääsevät helpolla. Luotetaanko Suomessa liikaa siihen, että ihmiset ovat yleensä kunnollisia ja kuuliaisia? Mitä tapahtuu jos yhtäkkiä näin ei olisikaan vaan vakavia rikoksia tehdään enemmän ja kärsitään muutama vuosi linnassa ja sen jälkeen jatketaan rikosten tekemistä?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
31 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Monet jakavat huolen siitä, että Suomessa vakavista rikoksista, kuten raiskauksista ja murhista, saatavat tuomiot voivat tuntua liian lyhyiltä suhteessa tekojen vakavuuteen ja aiheutettuun kärsimykseen. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miksi Suomen rikosoikeudellinen järjestelmä näyttää toimivan tavalla, joka ei aina vastaa yleistä oikeustajua tai käsitystä oikeudenmukaisuudesta.
Suomen rikosoikeusjärjestelmä perustuu vahvasti kuntouttavaan ja resosiaalisivaan malliin, jossa tavoitteena on rikoksentekijän paluu yhteiskuntaan tuomion suorittamisen jälkeen. Rangaistusten taustalla on ajatus, että rikolliset ovat ihmisiä, jotka voivat muuttua ja sopeutua takaisin yhteiskuntaan, mikäli he saavat tarvittavaa tukea ja kuntoutusta. Tämä on yksi syy siihen, miksi esimerkiksi "elinkautinen" vankeus tarkoittaa Suomessa keskimäärin 12–14 vuotta, ja murhatuomioista voi päästä ehdonalaiseen jo tietyn ajan jälkeen.
Rangaistusjärjestelmän tarkoituksena ei ole pelkästään kostaa rikoksen tekijälle, vaan myös estää rikosten uusiminen, suojella yhteiskuntaa, ja parhaassa tapauksessa parantaa rikoksentekijän käyttäytymistä. Suomen lainsäädännössä painotetaan vapausrangaistusten lyhyyttä ja mahdollisuutta ehdonalaiseen vapauteen, mikä perustuu ajatukseen siitä, että liian pitkät vankeustuomiot voivat haitata rikoksentekijän mahdollisuuksia sopeutua takaisin yhteiskuntaan ja johtaa korkeampaan uusintarikollisuuteen.
Suomen rikosoikeusjärjestelmää säätelevät myös kansainväliset ihmisoikeussopimukset, kuten Euroopan ihmisoikeussopimus, joka asettaa rajoituksia tuomioiden ankaruudelle ja vapaudenriiston kestolle. Tämä on osa laajempaa oikeusvaltioperiaatetta, jossa rikollisten oikeudet ovat turvattuja samalla tavoin kuin muiden kansalaisten oikeudet.
Suomen yhteiskunta ja rikosoikeusjärjestelmä perustuvat pitkälti luottamukseen siitä, että useimmat ihmiset ovat lähtökohtaisesti kunnollisia ja lainkuuliaisia. Rikollisuus Suomessa on ollut perinteisesti vähäisempää kuin monissa muissa maissa, ja järjestelmä pyrkii korjaamaan rikollista käyttäytymistä rangaistusten ja kuntouttavien toimien avulla, ennemmin kuin rankaisemaan ankarasti. Tämä lähestymistapa saattaa joskus tuntua liian lempeältä, erityisesti silloin, kun vakavista rikoksista annetaan tuomioita, jotka yleinen oikeustaju kokee liian lyhyiksi.
Jos Suomessa tapahtuisi vakava muutos ja vakavia rikoksia alkaisi esiintyä huomattavasti enemmän, voisi paine lainsäädännön muuttamiseen kasvaa. Suomi on tunnettu siitä, että lakia voidaan muokata ja kehittää vastaamaan muuttuvia olosuhteita. Esimerkiksi rikoslainsäädäntöön on jo tehty tiukennuksia seksuaalirikosten osalta, ja yleinen keskustelu vankeusrangaistusten koventamisesta on jatkuvasti esillä. Rikosten määrän lisääntyminen ja uusintarikollisuuden kasvu saattaisi johtaa entistä tiukempiin rangaistuksiin ja siihen, että vakavista rikoksista annettaisiin ankarampia tuomioita.
Yhteenvetona: Suomen rikosoikeusjärjestelmä on suunniteltu perustuen ajatukseen kuntoutuksesta ja uusintarikollisuuden estämisestä, eikä se keskity ensisijaisesti koston tai ankaran rangaistuksen antamiseen. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta yleisen oikeustajun kanssa erityisesti vakavien rikosten kohdalla. Järjestelmää on kuitenkin mahdollista muuttaa, jos vakavia rikoksia alkaisi esiintyä enemmän, ja yhteiskunta vaatisi tiukempia rangaistuksia.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.