Hei,
Olen terveydenhuollon ammattilainen ja minua on jo pidempään mietityttänyt luontaistuotteiden käyttö terveyskeskushoidossa olevilla potilailla. Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa omainen haluaa käytettävän potilaalla luontaistuotteita. Usein kyseessä ovat potilaat, jotka eivät selkeästi enää pysty ilmaisemaan omaa kantaansa. Erilaisia luontaistuote valmisteita esim. tabletteja saattaa potilailla mennä runsaat määrät useita kertoja päivässä normaalin lääkityksen rinnalla. Hoidosta vastaava lääkäri on ilmoittanut, että ei suosittele luontaistuotteiden käyttöä, mutta antaa samalla ymmärtää, että joudumme niitä antamaan, koska omainen niin tahtoo. Mikäli potilas saa komplikaatioita, kenellä on vastuu? Tuskin kukaan lähtisi selvittämään monisairaan potilaan kuolemansyytä.
Olen terveydenhuollon ammattilainen ja minua on jo pidempään mietityttänyt luontaistuotteiden käyttö terveyskeskushoidossa olevilla potilailla. Välillä tulee vastaan tilanteita, joissa omainen haluaa käytettävän potilaalla luontaistuotteita. Usein kyseessä ovat potilaat, jotka eivät selkeästi enää pysty ilmaisemaan omaa kantaansa. Erilaisia luontaistuote valmisteita esim. tabletteja saattaa potilailla mennä runsaat määrät useita kertoja päivässä normaalin lääkityksen rinnalla. Hoidosta vastaava lääkäri on ilmoittanut, että ei suosittele luontaistuotteiden käyttöä, mutta antaa samalla ymmärtää, että joudumme niitä antamaan, koska omainen niin tahtoo. Mikäli potilas saa komplikaatioita, kenellä on vastuu? Tuskin kukaan lähtisi selvittämään monisairaan potilaan kuolemansyytä.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Potilaan itsemääräämisoikeudesta säädetään potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (potilaslain) 6 §:ssä. Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan, pyritään potilaan tahtoa selvittämään potilaan lähiomaista tai muuta läheistä kuulemalla. Jos potilaan tahdosta ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Kun potilas ei itse pysty päättämään hoidostaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Tällöinkin suostumuksen antajan tulee kuitenkin ensisijaisesti huomioida potilaan tahto ja etu.
Potilaan läheisen suostumus lääkärin ehdottamaan hoitotoimenpiteeseen siis pääsääntöisesti vaaditaan em. tilanteissa, mutta läheinen ei voi velvoittaa lääkäriä antamaan oman mielensä mukaisia hoitoja. Läheinen ei myöskään voi kieltää potilaan hengen tai terveyden kannalta välttämätöntä hoitoa tai tutkimusta. Lääkärillä on velvollisuus suojella potilasta sellaisilta potilaan läheisen päätöksiltä, jotka ovat potilaan edun vastaisia, ja viime kädessä lääkärin tulisi aina arvioida objektiivisen lääketieteellisen tiedon varassa, millainen hoito on potilaan edun mukaista.
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 15 §:n mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti. Luontaistuotteiden vaikuttavuus ei välttämättä perustu riittävän luotettavaan tieteelliseen tietoon, joten lääkärin tulee tällaisten tuotteiden sijasta perustaa hoito tutkimustiedon ja kokemuksen mukaisesti tehokkaisiin hoitomuotoihin. Luontaistuotteilla ei edes saa olla lääkkeellisiä vaikutuksia.
Hoitopäätösautonomia on siis lääkärillä, vaikka hoidosta päätettäessä kuultaisiin potilaan läheistä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.