» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä vastaa myymänsä talon virheistä samalla tavoin kuin muutkin kiinteistön myyjät. Pelkkä tietämättömyys talon kunnosta ei vapauta kuolinpesää virhevastuusta. Virheriskiä voidaan kuitenkin vähentää selvittämällä talon kunto, kertomalla ostajalle tiedossa olevista vioista ja epävarmuustekijöistä sekä sopimalla kauppakirjassa yksilöidyistä vastuunrajoituksista. Kuntotarkastus ei yksin poista myyjän vastuuta. Myöskään yleinen ehto ”myydään sellaisena kuin se on” ei riitä rajoittamaan ostajan oikeuksia (maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentti).
Miksi kuolinpesän tietämättömyys ei poista virhevastuuta?
Kiinteistössä voi olla laatuvirhe, jos myyjä jättää kertomatta ostajalle sellaisesta kiinteistön ominaisuudesta, josta hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää ja jonka voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 3 kohta). Lain esitöiden mukaan myyjän on oma-aloitteisesti kerrottava tiedossaan olevista vioista sekä havainnoista, joiden perusteella rakenteissa voi perustellusti epäillä olevan vikaa. Myyjän tiedonantovelvollisuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös se, mitä hänen olisi pitänyt tietää (HE 120/1994).
Kuolinpesässä tieto talon kunnosta voi olla vain yhdellä osakkaalla, esimerkiksi vainajan kanssa asuneella lapsella tai leskellä. Jos osakas osallistuu kiinteistön myyntiin, hänen tietonsa voivat vaikuttaa koko myyjäpuolen tiedonantovelvollisuuden arviointiin, vaikka muut osakkaat eivät tuntisi talon vikoja. Kuolinpesän on siksi selvitettävä kaikkien osakkaiden tiedossa olevat viat ja korjaukset ennen kauppaa. Myyjä vastaa myös välittäjän antamista tiedoista (maakaaren 2 luvun 20 §).
Jos talossa on salainen virhe, josta myyjä ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää, kuolinpesä ei ole pelkästään tämän virheen perusteella vahingonkorvausvastuussa. Ostajalla voi kuitenkin olla oikeus hinnanalennukseen, jos kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan perustellusti edellyttää (maakaaren 2 luvun 17 §:n 1 momentin 5 kohta ja 2 momentti).
Mitä selvittää ennen myyntiä
- Kysy kaikilta osakkailta ja vainajan läheisiltä tiedossa olevista vaurioista, vuodoista ja korjauksista.
- Käy läpi vainajan paperit: korjauslaskut, vakuutusyhtiön vahinkoasiakirjat, rakennuspiirustukset, luvat ja aiemmat kuntotarkastukset.
- Tarkista talon näkyvä kunto: mahdolliset kosteusjäljet, poikkeavat hajut, halkeamat sekä katon ja märkätilojen näkyvät vauriot.
- Harkitse kuntotarkastusta ja tarvittaessa kosteusmittausta.
- Kokoa havainnot yhdeksi kirjalliseksi selvitykseksi, joka annetaan ostajalle ennen kauppaa.
Kerro selvityksessä myös, mistä talon kuntoon liittyvistä seikoista osakkailla ei ole tietoa. Esimerkiksi tieto siitä, etteivät osakkaat ole asuneet talossa vuoden 2015 jälkeen eivätkä tiedä, onko kylpyhuoneen vedeneristys uusittu, auttaa ostajaa arvioimaan lisätutkimusten tarvetta. Tällainen ilmoitus ei kuitenkaan yksin rajoita kuolinpesän virhevastuuta eikä automaattisesti siirrä vastuuta mahdollisista vioista ostajalle.
Kuntotarkastuksen merkitys
Kuntotarkastus ei ole kiinteistökaupassa pakollinen, eikä se yksin poista myyjän virhevastuuta. Tarkastusraportti auttaa dokumentoimaan talon kuntoa ja ostajalle annettuja tietoja. Jos raportissa ilmenee vaurioita tai muita seikkoja, jotka antavat erityisen syyn epäillä piileviä vikoja, ostajalta voidaan edellyttää tavallista perusteellisempia tutkimuksia ennen kauppaa. Ostaja ei voi vedota laatuvirheenä seikkaan, joka olisi voitu havaita kiinteistön tarkastuksessa ennen kauppaa, eikä seikkaan, josta hänen täytyy olettaa tienneen. Ostajalla ei kuitenkaan yleensä ole velvollisuutta tehdä teknisiä tai muita tavanomaisesta poikkeavia tutkimuksia ilman erityistä syytä (maakaaren 2 luvun 22 §).
Ratkaisussa KKO 2019:16 ostajille ennen kauppaa annettu kuntotarkastusraportti sisälsi tietoja rakennuksen riskirakenteista ja vaurioista sekä suosituksia lisätutkimuksista. Korkein oikeus katsoi, että ostajilla oli raportin perusteella erityinen syy selvittää alapohjan kuntoa tarkemmin ennen kauppaa. Koska ostajat eivät edellyttäneet lisätutkimuksia, he eivät voineet vedota myöhemmin havaittuihin alapohjan vaurioihin eivätkä siihen, ettei rakennuksessa ollut raportissa ilmoitettua tuulettuvaa alapohjaa. Kuolinpesän kannattaa siksi antaa kuntotarkastusraportti ostajalle hyvissä ajoin ennen kauppaa ja kirjata sen luovuttaminen kauppakirjaan. Ratkaisu ei kuitenkaan tarkoita, että kuntotarkastusraportti vapauttaisi myyjän automaattisesti virhevastuusta.
Miten vastuunrajoitus kirjataan kauppakirjaan?
Ostajan oikeuksia kiinteistön virheen perusteella voidaan rajoittaa vain sopimalla kauppakirjassa yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä (maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentti). Vastuunrajoituksesta on käytävä riittävän selvästi ilmi, mitä vikoja tai riskejä rajoitus koskee ja mitä oikeuksia ostaja niiden osalta menettää. Lain esitöiden mukaan yleiset lausekkeet, kuten ”siinä kunnossa kuin se on”, eivät riitä (HE 120/1994).
Ratkaisussa KKO 2004:78 kauppakirjaan sisältyi vastuunrajoitusehto, joka koski rakennuksessa havaittuja kosteusvaurioita ja niiden mahdollisesti aiheuttamia lisävahinkoja. Kaupanteon jälkeen rakennuksessa havaittiin kuitenkin merkittäviä rakennusvirheitä, jotka olivat aiheuttaneet kosteusvaurioita. Korkein oikeus katsoi, ettei kauppakirjassa ollut yksilöidysti rajoitettu myyjän vastuuta näistä rakennusvirheistä. Ostajilla oli siksi oikeus hinnanalennukseen vastuunrajoitusehdosta huolimatta.
Kauppakirjaan kannattaa kirjata:
- myyjänä on kuolinpesä, jonka osakkaat eivät ole asuneet kiinteistössä (jos näin on) eivätkä tunne kaikkia rakenteita ja korjauksia
- luettelo kaikesta, mitä pesä tietää: vauriot, korjaukset ja epäilyt
- kuntotarkastusraportti kauppakirjan liitteenä sekä maininta siitä, että ostaja on saanut raportin ja tutustunut siihen ennen kauppaa
- yksilöidyt vastuunrajoitukset, joista ilmenee, mitä rakennetta, vikaa tai riskiä rajoitus koskee ja mistä ostajan lainmukaisista oikeuksista poiketaan
- jos kauppahintaa on alennettu riskin vuoksi, maininta siitä
Seuraava on vain havainnollistava esimerkki vastuunrajoituksen muotoilusta, eikä sitä tule käyttää sellaisenaan kauppakirjassa. Ehdon sisältö on aina laadittava kyseisen kiinteistön kunnon, tutkimustulosten ja osapuolten sopimuksen perusteella:
”Ostaja on ennen kaupantekoa saanut [päivätyn] kuntotarkastusraportin ja tutustunut siihen. Raportin mukaan rakennuksen alapohjassa on [yksilöity riskirakenne], jonka kuntoa ei ole voitu kokonaisuudessaan selvittää ilman rakenteiden avaamista. Raportissa suositellaan [yksilöidyt lisätutkimukset]. Osapuolet sopivat, että ostaja vastaa edellä yksilöidystä alapohjarakenteesta johtuvista, kaupantekohetkellä piilevistä kosteusvaurioista ja niiden korjauskustannuksista, vaikka vauriot havaittaisiin vasta kaupanteon jälkeen. Ostajalla ei ole oikeutta vaatia näiden vaurioiden perusteella myyjältä hinnanalennusta, vahingonkorvausta tai kaupan purkamista. Tämä vastuunjako on otettu huomioon kauppahinnassa.”
Esimerkki ei sellaisenaan takaa vastuunrajoituksen pätevyyttä. Kauppakirjassa on määriteltävä täsmällisesti, mitä rakenteita ja vaurioita rajoitus koskee. Ehdolla ei myöskään voida varmistaa, että myyjä vapautuisi vastuusta esimerkiksi tahallisesti salatuista vioista.
Mitä ei kannata kirjoittaa:
- "Myyjä ei vastaa mistään virheistä."
- "Ostaja hyväksyy kohteen kaikkinensa."
- "Myyjä ei tiedä kohteen kunnosta mitään eikä vastaa mistään."
Tällaiset yleisluonteiset ehdot eivät yksilöi riittävästi, miten ostajan oikeuksia rajoitetaan, eivätkä ne siksi lähtökohtaisesti täytä maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentin vaatimuksia. Jos haluat juristin laativan vastuunrajoitusehdon, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Mihin vastuunrajoitus ei ulotu?
Vastuunrajoitusehto ei anna myyjälle oikeutta salata tiedossaan olevia vikoja tai antaa ostajalle harhaanjohtavia tietoja. Jos kuolinpesän myyntiin osallistuva osakas tietoisesti salaa vakavan vian, menettely voi vaikuttaa myös vastuunrajoitusehdon sitovuuden arviointiin. Maakaaren mukaan myyjä ei voi vedota ostajan tarkastusvelvollisuuden laiminlyöntiin tai siihen, että ostaja tiesi virheestä, jos myyjä on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti (maakaaren 2 luvun 22 §:n 3 momentti). Tällaisessa tilanteessa myyjä ei myöskään vapaudu vastuusta sillä perusteella, että ostaja on ilmoittanut virheestä liian myöhään tai viiden vuoden määräajan jälkeen (maakaaren 2 luvun 25 §:n 3 momentti). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, sitooko vastuunrajoitusehto ostajaa tilanteessasi.
Kauppahinta ja riski
Jos talon huono kunto tai tiedossa olevat riskit vaikuttavat kauppahintaan, tämä kannattaa kirjata kauppakirjaan. Kauppahinta ja ostajalle annetut tiedot vaikuttavat siihen, millaista kuntoa ostaja voi perustellusti edellyttää. Mahdollisen hinnanalennuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon kauppahinnan ja kiinteistön arvon välinen suhde (maakaaren 2 luvun 31 §). Alennettu kauppahinta ei kuitenkaan yksin vapauta kuolinpesää virhevastuusta, vaan mahdolliset vastuunrajoitukset on sovittava erikseen ja riittävän yksilöidysti.
Esimerkki: Kuolinpesä myy 1960-luvun rintamamiestalon. Pesä teettää kuntotarkastuksen, jossa todetaan alapohjan riskirakenne. Kuntotarkastusraportti annetaan ostajalle ennen kauppaa ja liitetään kauppakirjaan. Kauppakirjassa sovitaan yksilöidysti alapohjan vaurioita koskevasta vastuunrajoituksesta ja todetaan, että riski on otettu huomioon kauppahinnassa. Jos ostaja myöhemmin havaitsee alapohjassa vaurion, vastuunrajoitusehto voi estää häntä vetoamasta virheeseen, jos vaurio kuuluu selvästi sovitun rajoituksen piiriin. Jos ostaja sen sijaan löytää vesikatosta vuodon, jota vastuunrajoitus ei koske ja josta kuolinpesä ei tiennyt eikä sen olisi pitänyt tietää, kyse voi olla salaisesta virheestä. Tällöin ostajalla voi olla oikeus hinnanalennukseen, jos kiinteistö poikkeaa laadultaan merkittävästi siitä, mitä kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen voidaan perustellusti edellyttää. Pelkkä salainen virhe ei kuitenkaan oikeuta vahingonkorvaukseen.
Kuka päättää kuolinpesän kauppakirjan ehdoista?
Kuolinpesän osakkaat päättävät lähtökohtaisesti yhdessä kiinteistön myynnistä ja kauppakirjan ehdoista (perintökaaren 18 luvun 2 §). Jos kauppa tehdään valtakirjalla, siinä kannattaa määritellä, millaisista vastuunrajoituksista valtuutettu saa sopia ostajan kanssa. Näin voidaan ehkäistä tilanne, jossa valtuutettu hyväksyy ehtoja, joihin muut osakkaat eivät ole suostuneet.
Milloin juristista on hyötyä?
Juristi voi selvittää yhdessä kuolinpesän osakkaiden kanssa, mitä talon kunnosta tiedetään ja mitä tietoja ostajalle on annettava. Hän käy läpi mahdollisen kuntotarkastusraportin ja auttaa laatimaan kauppakirjaan juuri kyseisen kiinteistön riskejä koskevat yksilöidyt vastuunrajoitukset. Juristi tarkistaa myös, että valtakirjat ja kauppakirjan ehdot vastaavat osakkaiden sopimaa. Huolellisesti laadittu kauppakirja voi ehkäistä myöhempiä virheriitoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kannattaako pesän korjata tunnetut viat ennen myyntiä?
Kuolinpesän ei yleensä tarvitse korjata tiedossaan olevia vikoja ennen talon myyntiä, kunhan ostajalle kerrotaan niistä asianmukaisesti. Jos myyjä korjaa virheen asianmukaisesti ennen kiinteistön luovutusta, ostaja ei voi vedota korjattuun virheeseen (maakaaren 2 luvun 21 §:n 2 momentti). Kuolinpesä voi myös kertoa ostajalle vioista ja ottaa ne huomioon kauppahinnassa. Tällöin on tärkeää kirjata kauppakirjaan, mistä vioista ostaja on saanut tiedon. Jos et ole varma, mitkä viat on kirjattava kauppakirjaan, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
Kuinka kauan pesä vastaa talon virheistä?
Ostajan on ilmoitettava laatuvirheestä ja siihen perustuvista vaatimuksistaan myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä viimeistään viiden vuoden kuluessa siitä, kun kiinteistön hallinta on luovutettu ostajalle. Myyjä ei voi vedota näihin määräaikoihin, jos hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti tai törkeän huolimattomasti (maakaaren 2 luvun 25 §). Jos kuolinpesä on jo jaettu, mahdollisten virhevaatimusten kohdistuminen entisiin osakkaisiin riippuu pesän vastuista ja siitä, miten pesän jako on toteutettu.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa
